tag:blogger.com,1999:blog-4772954763467748370.post1723475582680969832..comments2023-04-15T14:07:28.316+03:00Comments on Kirjailijan häiriöklinikka: Tarina lähtee ihmisistäUnknownnoreply@blogger.comBlogger7125tag:blogger.com,1999:blog-4772954763467748370.post-7917015991826196542009-10-30T19:24:45.082+02:002009-10-30T19:24:45.082+02:00Hei Reine! Tuo on kiinnostavaa, että ajattelee tun...Hei Reine! Tuo on kiinnostavaa, että ajattelee tuntemaansa ihmistä vanhuksena tai lapsena, minä en ole koskaan keksinyt sellaista tehdä, mutta joskus olen vaihtanut sukupuolen. Menestystä kilpailuun!Kirstihttps://www.blogger.com/profile/07575515202328193038noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4772954763467748370.post-80119878036226808752009-10-30T17:21:17.454+02:002009-10-30T17:21:17.454+02:00Kariston romaanikilpailu kangastelee mielessä ja o...Kariston romaanikilpailu kangastelee mielessä ja olen löytänyt henkilöiksi kaksi hyvin erilaista naista jotka ovat oikeasti olemassa. Alan työstä tekstiä ensi viikolla ja koen tavallaan helppona sen että henkilöilläni on kasvot. En tiedä heidän kodeistaan enkä elämästään kuin sirpaleita sieltä täältä ja voin laittaa heidät kohtaloihin joista alkuperäiset eivät ikinä tuntisi itseään.<br />En tiedä onko yksikään hahmoista ollut täysin imaginäärinen, mutta kuten Satujosella, minullakin on klusterihenkilöitä. Joskus saatan tehdä henkilön ajattelemalla tuntemaani ihmistä vanhuksena tai lapsena.Reinehttps://www.blogger.com/profile/10444602900296598507noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4772954763467748370.post-55941711996384060422009-10-30T09:38:48.209+02:002009-10-30T09:38:48.209+02:00Niinpä Satujose, elämää ei voi hallita, jotkin ihm...Niinpä Satujose, elämää ei voi hallita, jotkin ihmiset ja asiat pysyvät elämämme laitamilla, eivätkä kysele meiltä lupia.<br /><br />Kristiina, minullakin on tuollaisia maisemia ja miljöitä. Palaan mielikuvissani uudestaan joihinkin tiettyihin pihoihin ja rakennuksiin. Uudestaan ja uudestaan. En tiedä miksi. Ehkä se on vähän niin kuin unissakin, joissa myös saattaa päätyä aina johonkin samaan maiseman. Oletko muuten ajatellut, että se sinun keksimäsi maisema ei ehkä välttämättä olekaan pelkkää keksintöä, vaan se tuleekin jostain toisesta todellisuudesta ja jokaisella yksityiskohdalla onkin merkitys ja sanoma...Kirstihttps://www.blogger.com/profile/07575515202328193038noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4772954763467748370.post-62980080213508570622009-10-30T09:01:52.764+02:002009-10-30T09:01:52.764+02:00Olen itse huomannut että kirjoitan usein maisemist...Olen itse huomannut että kirjoitan usein maisemista. Sijoitan tarinan johonkin olemassaolevaan maisemaan,joka muuntuu mielikuvituksessani paremmin tarinan tarpeita vastaavaksi.<br /><br />Sitten kun oikeasti kävelen sen todellisen maiseman keskellä, putoan syvälle. Ikään kuin oikean todellisuuden takana olisi toinen todellisuus - minun keksimäni, silti ihan oikea ja käsinkosketeltava. Se on hyvin epätodellinen ja hieno tunne, ja sellaisissa tilanteissa tuntuu kuin kaikilla maiseman yksityiskohdilla olisi joku syvä merkitys ja sanoma (luovuus ja hulluus lie silloin vain piirun verran erossa toisistaan...)Kristiinanoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4772954763467748370.post-61642369958399739142009-10-30T08:17:16.194+02:002009-10-30T08:17:16.194+02:00Täytyy tunnustaa, että on minunkin teksteissäni pa...Täytyy tunnustaa, että on minunkin teksteissäni pari tyyppiä, joilla ei ole sivupersoonallisuuksia. Nämä kaksi henkilöä kuleksivat useissa teksteissäni hyvinkin erilaisissa rooleissa. Vasta puolivälissä huomaan ajattelevani heitä kirjoittaessani. Luulen että kyse on tuosta "Otan elämäni haltuun" yritän kirjoittaa heidät ulos elämästäni, mutta he ovat sitkeitä, pysyvät elämäni laitamilla halusin tai en.Satuhttps://www.blogger.com/profile/05958091419076916219noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4772954763467748370.post-29778393314772275652009-10-30T08:12:45.227+02:002009-10-30T08:12:45.227+02:00Kyllä mullakin ehkä suurin osa henkilöistä on tuol...Kyllä mullakin ehkä suurin osa henkilöistä on tuollaisia koosteita. Monet vielä niinkin, etten kirjoittaessa tajua mistä he tulevat, he vain tulevat. Jälkikäteen sitten vasta tajuan, että ai niin.<br /><br />Mutta sitten on näitä tapauksia, joissa joku tyyppi tulee käsikirjoitukseen nimenomaan sen vuoksi, että se on oikeassa elämässä alkanut jotenkin vaivata. Yritän ikään kuin ottaa elämän hallintaan pistämällä palan siitä käsikirjoitukseen.Kirstihttps://www.blogger.com/profile/07575515202328193038noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4772954763467748370.post-79505838790734107062009-10-30T07:51:10.128+02:002009-10-30T07:51:10.128+02:00Minunkin teksteissäni on ihmisiä, joilla on todell...Minunkin teksteissäni on ihmisiä, joilla on todellinen persoona jossain. Mutta eivät tekstieni tyypit koskaan ole yks yhteen todellisia ihmisiä, usein liitän 2 tai 3 samantapaista ihmistä yhteen henkilöön. <br /><br />Onko kenellekkään muulle käynyt niin, että on elämässään tavannut yhden Raijan, sitten tapaa Riitan ja Eilan ja kaikki nuo ovat "raijatyyppiä". Tuollaisista kahden/kolmen kimpuista rakentuvat henkilöt teksteihin. Eetu/Heikki/Ari, Mia/Kristiina, Jussi/Tomi, Johanna/Johanna/Karoliina.<br /><br />Eihän ihmisiä saisi niputtaa, mutta jotkut ihmiset vain muistuttavat toisiaan niin ulkoiselta olemukseltaan, käytökseltään kuin mielipiteiltäänkin. Kun etsin tekstiin henkilöitä on mukava käyttää tuollaisia multipersoonia, toisaalta he kaikki ajattelevat päässeensä tekstiin, toisaalta kukaan ei tunne olevansa ihan kuin tekstihenkilö.Satuhttps://www.blogger.com/profile/05958091419076916219noreply@blogger.com