maanantai 7. joulukuuta 2009

Sivistysponnistuksia

Luin Hyryn Maailman laidan. Siinä oli 101 sivua. Kirja on vuodelta 1967.

Pietari lähtee veljensä ja appensa kanssa vähän huonolla ilmalla merelle. Jättää apen kaukaiselle saarelle joidenkin toisten kanssa ja palaa veljensä kanssa takaisin. Ei löydä kotirantaan ja toinen veneistäkin pääsee irti ja lähtee ajelehtimaan. Pietari kuitenkin pääsee maihin ja lähtee seuraavana päivänä etsimään veneitään. Ne löytyvät hyvässä kunnossa ja hän saa ne apumiesten kanssa tuotua kotiin. Sitten hän hakee apenkin kotiin, kun tämä oli päätynyt mereltä Haminaan. Kalansaalista ei puhuta mitään.

Kirjassa puhuttiin kirjolohen kasvattamista verkkoaltaissa. Minun tietoisuuteni tämä toiminta tuli vasta 80-luvun alussa. Näin sitä oppii uusia asioita romaaneista.

Tuukka Kangasluoma arvioi Hyryn edellistä kirjaa Helsingin sanomissa näin: Suppean sanonnan rinnalle on kuitenkin tässä teoksessa ilmaantunut myös pitempiä lauseperiodeja, joissa usein on jopa lyyristä tiheyttä. No sehän on hienoa sitten.

Mietin millä tavalla Pietarin tyhjiin raukeava kalamatka voisi rinnastua raamatulliseen esikuvaansa. Siinähän Pietari oli kavereittensa kanssa koko yön heitellyt verkkoja veteen saamatta saalista. Ylösnoussut Jeesus oli rannalla ja käski miesten yrittää vielä kerran. Nämä hetken mutistuaan tottelivat, ja sitten saivat saalista.

Tässä romaanissa ei saatu edes verkkoja veteen. En tiedä oliko tarkoituskaan. En koko aikana ymmärtänyt miksi he oikeastaan olivat lähteneet merelle. Appiukko mainitsi lopussa joidenkin verkkojen sekaantuneen, joten ehkä oli ollut tarkoitus kalastaa. Voi olla, etten minä nyt ihan vielä tältä istumalta ymmärrä romaanin hienoja alluusioita.

*****


Sain Blogisiskolta joulutunnustuksen. Kiitos!

Share/Bookmark

6 kommenttia:

  1. Noin ahkeralle lukijalle tulee joulupalkinto!
    Blogisisko

    VastaaPoista
  2. Ja on sivistynyt olo? ;)

    VastaaPoista
  3. Kirsti, en ole lukenut Maailman laitaa kuten en Uuniakaan, mutta luullakseni useimmat Hyryn kirjoista kuitenkin. Niiden kieli on minulle ihana lepopaikka.

    VastaaPoista
  4. Ymmärrän Kirsi, kyllä minäkin sen tajuan että hyvin poika kirjoittaa, mutta mulle se nyt ei vielä oikein riitä, vaan toivoisin saavani jonkin oivalluksen tms. No toi kirjolohi ilahdutti hiukan.

    No ehkä aavistuksen verran tapahtui edistystä oloon, Hirlii.

    VastaaPoista
  5. Ei saa naurattaa noin kauheasti, Kirsti! Aijai, yksinäni hekotin tekstillesi ja tuli hyvä mieli taas.

    VastaaPoista
  6. Luulin olleeni hyvinkin vakava.

    VastaaPoista

Kerro mitä mielessä!