Kui ni?

Aina kun olen jännittynyt ja keskittymiskyvytön lueskelen teosta Kyl asia on tälläi. Kysymyksessä on Porin murteen sanakirja.

Kirjan esipuheessa mainitaan, ettei Porin murre välttämättä ole ilo korvalle, jos sitä kuulee radiosta. Minusta se taas nimenomaan on ilo korvalle. Siksi tykkään katsella niitä vanhoja Pulkkis-jaksoja joissa esiintyy porilainen taparikollinen:
-Tulee kyl mieleen, että onko sulla minkäänlaista moraalia?
-On mulla kakskin moraalia. Toinen semmonen pitkäperäinen kalastajamoraali ja toinen sellanen lyhkäsempi tiäksää toi puusepän moraali. Se leipäveitsi oli siin vaa niin kätevästi käsil. Mut se oli virhe.

Tunti ja vartti bussin lähtöön ja minä kuhkin vielä yöasussa, enkä ole vielä keksinyt mitä jännää puhun Huittisissa.

Kui ni?

Huomenna Huittisiin!

Olen huomenna menossa Huittisiin kertomaan Maa- ja Kotitalousnaisille työstäni ja tuotannostani. Kysymyksessä on Naisvoimaa teemapäivä. Nyt alkoi jännittää.

Järkyttävä tajuta, että toukokuussa tulee tasan kaksikymmentä vuotta siitä, kun lopetin työt Huittisissa. Huittisten kaupunginvirasto on kuitenkin siitä lähtien elänyt ajatuksissani. Kaikki mitä tiedän suomalaisesta työelämästä on oikeastaan peräisin niiltä kolmelta vuodelta, kun olin siellä töissä.

Robert Fulghum kirjoitti kahdeksankymmentäluvulla kansainvälisen hittiteoksen: Kaikki mitä minun on todella tarvinnut tietää opin jo lastentarhassa. Eilen kaipailin sitä suurta menestysteosta omalle uralleni. Voisinkin ehkä kirjoittaa kirjan:
Kaikki mitä minun on todella tarvinnut tietää työelämästä, opin Huittisten kaupunginvirastossa.

Huomenna Huittisiin!

Ihmeellistä, mutta totta! En tunne kateutta!

En muista ihan tarkkaan, mutta oletan, että aloittaessani ns. uraani yhdeksänkymmentäluvun alkupuolella, kuvittelin vuonna 2012 olevani vähintään siinä pisteessä missä Leena Lehtolainen on nyt. Yhdysvaltalainen jättikustantamo Amazon Publishing on ostanut  Maria Kallio -sarjan ja Henkivartija -trilogian. Ensimmäiset osat Maria Kallio -sarjasta ilmestyvät jo tänä vuonna kirjailijan ympärille rakennetun markkinointikampanjan saattelemana.

Ensimmäinen ajatus tietysti on, että maailmassa on kauhea virhe, kun minä en ole tuolla. Miksi en ole, kyllä minun pitäisi olla. Mutta heti perään ymmärrän, että asiat ovat varmasti menneet aivan oikein.

Ihmeellistä, mutta totta! En tunne kateutta!