Heräsin aamuyöstä miettimään kirjajulkkareita. Vähän nolottaa, kun sunnuntaina aloin puhua yhdelle mielestäni filippiiniläiselle, että nyt on saatu julkkarien kellonaikakin sovittua. Tämä ihminen katsoi minua silmät pystyssä ja tajusin samassa, että enhän minä ollutkaan hänen kanssaan sopinut mistään, hän ei edes ole filippiiniläinen vaan vietnamilainen. Mumisin jotain anteeksipyyntöä, en voinut sanoa, että he näyttävät mielestäni kaikki vähän samanlaisilta. Olen kauhean pahoillani tästä moukkamaisuudestani, mutta kasvojen erottelukykyni on muodostunut täällä kalpeanaamaisten ja piikkinokkaisten harmaasilmäisten ihmisten maassa joten aasian suunnalta tulleiden seurassa pitää aina olla vähän varovainen, samoin tietysti afrikkalaisten. Ja irakilaisen kontaktini nimen sanon aina väärin, siis ihan aina. Kyllä on itsetunto taas lujilla.
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kerro mitä mielessä!