perjantai 13. toukokuuta 2016

Olen muuttunut!

Tai ainakin olen tehnyt henkisiä uudelleenjärjestelyjä.
Meinaan ruveta nuukaksi. Rupean oikein kitupiikiksi. En säästä säästämisen vuoksi, vaan saadakseni nuo apurahat riittämään mahdollisimman pitkälle.

En luovu ihan kaikista ohjaushommistani, mutta suuresta osasta. Toistaiseksi.

Päätöksen tekeminen oli vaikeahkoa, koska tietäähän se paitsi niukkoja aikoja, myös suurempaa taloudellista epävarmuutta. Mutta ajattelin näin, että jos vetää liian tiukalle, niin myyn sitten kesämökin. Kai sen joku ostaa, jos säädän hinnan sopivan alas. En minä ihan heti joudu kadulle, toivottavasti.

Päätöksen synty tuotti pienen energiapurkauksen. Eilen kirjoittajatreffeillä kirjoitin spontaanisti täysin käyttökelpoisen jakson lepra-romaaniini. Yksi mieltä painanut pala loksahti tarinassa taas kohdalleen, mutta vielä on miettimistä.

Eilinen meni myös Arpapeliä kässärin parissa, kun piti vielä kommentoida kustannustoimittajan kommentit. Tämä romaanin viimeistely on aina vähän alavireistä touhua. Tuommoinen siitä taas tuli eikä mitään ole enää tehtävissä. Ryhdistäydyin kuitenkin, enkä alkanut lypsää kustannustoimittajalta kannustusta. Kirjan kansia mietittiin myös, halusin vaihtaa ehdotetun sinisen pohjavärin punaiseksi. Halusin kirjaa lämpöä, kun sen kuitenkin on tarkoitus olla semmoinen lämpöinen kirja. Ja tähän sydän sydän sydän.
Näkyy isompana, kun klikkaat!


Share/Bookmark

8 kommenttia:

  1. Kaunis kansi kirjassasi, pidän tuosta puutaloaiheesta! Varmasti oikea veto laittaa tausta punaiseksi, se tosiaan tuo lämpöä. Meinaatkos mitään julkkareita järjestää? Onnea uudesta kirjasta:) Mirja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Mirja, tarttis varmaan järjestää! Kattellaan!

      Poista
  2. Mukavaa kuulla, että kirjailija saa vaikuttaa oman kirjansa kanteen. Minkäslainen politiikka tässä asiassa noin yleisesti ottaen on? Ellu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmaan vähän vaihteleekin, mutta kyllä minun käsittääkseni kirjailijan mielipidettä kysellään aika usein. Karistolla se lienee ihan vakio.

      Poista
  3. Punainen on hyvä, sävykin (jos se nyt tuollaisena tulee ulos) just oikea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti väri säilyy! T.kirsti

      Poista
  4. Oi, tuosta kirjan kansiliepeestä palautui mieleen Kaivatut, joka oli itkettävän ihana kirja. Luin sitä aivan mykistyneenä, ja jäin hiljaa toivomaan, että jotain samankaltaista vielä saamme sinulta lukea. Ja onnea tästäkin uutukaisesta, lisään sen ehdottomasti kesäluettavien listalle! terveisin Satu

    VastaaPoista
  5. Kiitos palautteesta, Kaivatut oli minullekin erityinen kirja. Arpapeliäkin on sitä tavallaan, mutta kevyempi. T.kirsti

    VastaaPoista

Kerro mitä mielessä!