maanantai 26. maaliskuuta 2012

Uutta viikkoa korkatessa

Minulla on eilen ja tänään ollut kehityskeskusteluja henkisen valmentajani kanssa. Ota rennosti, tee vain sellaisia asioita jotka huvittavat sinua. Peru kaikki ikävät tapaamiset ja työt. Hyviä neuvoja, joita on yllättävän vaikea noudattaa.

Haaveilen edelleen, että saisin suoritettua julkaisugraafikon tutkintoni, mutta olen ollut vähän vetämättömissä. Tutkinnon suorittamisen suurimpana esteenä on, että olen tehnyt niin paljon julkaisugraafikon töitä. Kun niiden lisäksi on ollut kirjoittamis- ja opetushommat, niin panoksia koulussa istumiseen ei ole riittänyt.Vieläkin nuo Turku 2011 projektit kummittelevat.

Keskiviikkona 28.3 klo 18 menen Nummen kirjaston lukupiirin vieraaksi, siellä on luettu kirjaani Pappia kyydissä. Ne jotka seuraavat kirkollisia kuvioita, tietävät viime päivien lehtien perusteella, että naispappeus kuohuttaa luterilaista kirkkoa edelleen, eli kirjasarjani ei ole menettänyt ajankohtaisuuttaan. Tapahtuma järjestetään matalalla profiililla, mutta se on avoin kaikille, eli tervetuloa!

Tänään piti olla ihan tuumailupäivä, mutta Oriveden opiston proosan jatkokurssilaiset tarvitsevat sijaisopea täällä Turussa, joten uuden, rennomman elämäntavan opettelu pitää siirtää huomiseen. Ihan mukava mennä sinne, tyypit ovat tuttuja ja keksin jo sopivan ohjelmankin illaksi.

Kalenteriin tunkee muutenkin kaikenlaista ohjelmaa, joihin olen periaatteessa luvannut osallistua. Syksyn viikonvaihteetkin alkavat jo täyttyä.

Share/Bookmark

10 kommenttia:

  1. Noi henkisen valmentajan ohjeet kuulostaa tutulta, onko sulla sama valmentaja kuin Edina Monsoonilla? :D Se tosin sai ohjeeksi myös säveltää pop-biisin, mutta ehkä tämä voisi olla sinunkin seuraava taiteellinen projektisi:
    http://www.youtube.com/watch?v=UvnbNyzpDpE

    Vakavasti ottaen, tää aika vuodesta on Sieltä, eli harmonikasta eli pebasta. Väsyttää vaan niin perkuleesti ja aivotkin jumittaa, äsken aloin keittää kahvia ja unohdin laittaa keittimeen vettä. Onneksi se sammuttaa itsensä kun huomaa että vesi puuttuu. Kahvinkeittimeni on minua älykkäämpi, kääk.

    VastaaPoista
  2. Tämä valmentaja on ihan kotikutoinen:-) Löytyy naapurisohvalta. Minä kyllä rakastan kevättä, huhtikuu on lempikuukauteni. Mutta aivot jumittaa silti ja on uupunut olo. Aika hauska tuo kahvinkeitinjuttu:-) Mulla ei kyllä valitettavasti ole yhtä älykästä keitintä, mutta ehkä se on hyvä, voin vaalia kuvitelmaa omasta ylivertaisuudestani kodinkoneisiin nähden.

    VastaaPoista
  3. Minun henkinen valmentajanni ja minä olemme taas nöyrtyneet samaan tilanteeseen kuin Anu, että koneet ovat meitä viisaampia. Viime aikoina olen huomannut, että Picasan kuvanmuokkausohjelma yrittää nykyään määräillä minua ihan tosissaan. Pitäisi löytää joku ohjelma, joka ei ole yhtä paljon pomoluonne kuin Picasa.

    VastaaPoista
  4. Minulle Picasa oli jotenkin ylivoimaisen vaikea, en jaksanut opetella...

    VastaaPoista
  5. Minusta Picasa on ollut helppo, mutta kuten niin monet muutkin bloggaajia koskevat tahot sekin on alkanut tehostaa toimintaansa ja muuttunut rajoittavammaksi.

    Picasasta ei pääse enää suoraan Flickriin, täytyy tallentaa ensin blogiin. Siksi haluaisin luopua siitä, mutta kaikki kuvat pitää saada talteen ensin.

    Kirsti, olet maininnut joskus kuvankäsittelyohjelman, jota käytät. Voisitko kertoa vielä, mikä se on? Minullakin on niittäin mac.

    VastaaPoista
  6. Mikään ei muuten virkistä niin kuin lukupiiri. Ainakin täällä Mynämäessä se on sellainen tavallisten ihmisten tasoinen ja oloinen eli ihmiset tosiaan kilvan kertoilevat lukukokemuksistaan. Piirin vetäjä joskus vain palauttelee keskustelijoita asiaan. Täällä piiriläiset osaavat ja uskaltavat olla eri mieltä, jopa kuuntelevat toisiaan. Joillekin avautuu ihan uudensorttisten kirjojen maailma. Että jos vielä jonkun kirjailijan saisi käymään niin sitten vasta lystiä olisi. Täytyypä vihjaista vetäjälle, hän varmasti kirjatoihmisenä tietää mistä tilata vierailija, mutta jos ei tiedä niin sanopa mistä.

    VastaaPoista
  7. Lukukeskushan noita välittää.
    http://www.lukukeskus.fi/
    Tai sitten suoraan itse vaan yhteyttä kirjailijaan.

    Olen itsekin yhdessä lukupiirissä ja voin sanoa, että tosi on, on viihtyisää. Meillä ei kyllä ole vetäjää ja hyvin on silti mennyt.

    VastaaPoista
  8. Hei Kirsti,

    kiitos hyvästä ja inspiroivasta proosakurssikerrasta taas! :) t. kurssilainen

    VastaaPoista
  9. Kiitos itsellesi, olette hieno ryhmä:-)

    VastaaPoista

Kerro mitä mielessä!