keskiviikko 17. lokakuuta 2012

Enkeleitä hiuksissa vai lepakoita vintillä?

Kirjapiiri halusi ottaa ohjelmaansa Lorna Byrnen Enkeleitä hiuksissani. Kävin äsken hakemassa kirjastosta ruotsinkielisen version, koska suomenkieliset olivat lainassa.

En ole kauhean innoissani tästä kirjasta.  Lornalle olivat enkelit jo hänen lapsuudessaan kertoneet, että hän tulee kirjoittamaan enkeleihin liittyvän menestysteoksen, vaikka hänellä oli oppimisvaikeuksia. Minun on vaikea lähestyä tällaisia tarinoita.

Yhdellä kirjapiirin jäsenellä on ollut enkelikokemus. Minulla ei. Mutta muistan iso-isotätini Olgan, joka syyskesällä lähti soutaen järven yli. Tuli myrsky kesken matkan ja Olga ajautui veneineen uupuneena luodolle. Siellä enkeli oli ilmestynyt hänelle.

Olga pelastettiin saarelta ja myöhemmin hän kertoi järkyttyneenä näystään. Tietenkin näky pistettiin vanhuuden ja uupumuksen piikkiin, kukaan ei ottanut häntä tosissaan.

Jälkeen päin ajattelen, että Olga oli ollut töissä Tammisaaren vankileirillä ja sen jälkeen vuosikymmenet tehnyt töitä ja elänyt Oriveden leprasairaalassa. Väittäisin, että hänen on täytynyt olla ns. kova luu. Huomaan, että ajoittain mieleni askartelee sen ympärillä, mitä hän oikeastaan mahtoi nähdä Kuivaluodossa joskus kuusikymmentäluvun lopulla.

Share/Bookmark

22 kommenttia:

  1. Minäkin mietin paria vastaavanlaista kokemusta, että mitähän oikeasti näin. Joskaan kumpaankaan ei liittynyt veneelläsoutu eikä myrsky, mutta parissa tilanteessa näin hahmoja, joita voisi sanoa enkeleiksi.

    VastaaPoista
  2. Pakostakin tule mieleen Byrnestä William Blake, joka näki vielä ihmeellisempiä näkyjä. Myöhemmin on todettu, että hän todellakin näki vaikkapa suuren joukkokohtauksen asunnossaan. Hän aivoissaan oli jokin erityinen vika. Hänelle siitä tuli luovuuden lähde.

    En toki väitä, että ihmiset eivät voisi nähdä uskonnollisia näkyjä ihan tervein aivoinkin, mutta Byrnen enkeleitä on kuin hyönteislaumoja. Vaikuttaa oudolta koko julkisuusmylly hänen ympärillään. Mutta sitähän on kaikissa asioissa.

    VastaaPoista
  3. Toivon kirjojesi lukijana, että muistat Olgan.

    VastaaPoista
  4. Ehkä enkelit ovat vain tulkinnanvaraisia näkyjä. Kuten kokemukseni tänään pimeällä lenkkipolulla: näin kolme nunnaa ulkoiluttamassa koiraa, mutta mitä ennen todellisuutta näin, oli kolme saatananpalvojaa käymässä uhrin kimppuun. Että sitä se teettää, todellisuus ja hämärä :)

    VastaaPoista
  5. Pelkkiä harhoja kaikki. Ei ole olemassa mitään yliluonnollista. Lukekaa ja kuunnelkaa esim. Kari Enqvistiä, kosmologia.

    VastaaPoista
  6. Ateisti KE:llä on lapsellinen teini-ikäisen pojan käsitys uskonnosta.

    VastaaPoista
  7. Aivot tekee ihmeellisiä temppuja. Aina ei tarvita hallusinogeenejä, ohimolohkoepilepsiaa tai massiivista psykologista traumaa, että psyyke hetkellisesti sekoittaa sisäiset ja ulkoiset kuvat. Jo pelkkä unenpuute voi johtaa siihen että aivot menee jonkinlaiseen "emergency shutdowniin", jolloin ihminen kokee olevansa hereillä mutta näkee samaan aikaan unta.

    Tämä ei tietenkään todista että enkeleitä EI olisi olemassa, sitä vaan meinaan että ihan tieteellisiäkin selityksiä erilaisille näyille löytyy pilvin pimein.

    VastaaPoista
  8. Niin ja ihmisenhän ei tarvitse kuin itse uskoa saaneensa enkeliltä lupauksen kirjan kirjoittamiseen, ja se jo voi saada hänet kirjoittamaan sen. TÄMÄ on mun mielestä todellinen ihme, ja todistaa siitä että se tunne että me "ei vaan pystytä" johonkin on yllättävän usein vain sisäisten esteiden luomaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ylipäätään kai suurin ihme on juuri siinä, että jotain on olemassa sen sijaan että olisi vain tyhjää tai ei sitäkään.

      Tieteellisten selitysten ongelma tällaisissa yhteyksissä on siinä, että tavallaan ne eivät kuitenkaan selitä mitään. Koska voihan se niinkin ajatella, että ihminen on tehty olennoksi, joka eri syistä herkistyessään kykenee näkemään todellisuuden jotenkin syvemmin, oikeammin... Mikäänhän ei tavallaan todista sitä, että meidän viisi aistiamme antavat sen lopullisen informaation maailmasta. Voihan olla, että meidän ympärillämme tapahtuu koko ajan kaikenlaista, mutta me vain emme aisti sitä.

      Poista
    2. "Tieteellisten selitysten ongelma tällaisissa yhteyksissä on siinä, että tavallaan ne eivät kuitenkaan selitä mitään."

      No selittää ne esim. aivojen toimintaa, jota voidaan nykyään mitata suht objektiivisestikin esim. fmri-kuvauksella.

      Se on sitten jokaisen itse uskonsa varassa päätettävissä, että mistä ne näyt perimmältään "lähetetään", sisä- vai ulkopuolelta, eli onko aivot näkyjen luoja vai vain niiden vastaanotin :) Siihen tiede ei kai enimmäkseen otakaan kantaa, vaikka toki tieteessä on omat fanaatikkonsa siinä kuin uskonnoissakin.

      Poista
    3. Lisäyksenä vielä se, että ei usko selitä yhtään enempää, siis muuten kuin täysin subjektion tasolla.

      Poista
    4. Niin, sehän tässä juuri on se metka ongelma, että kaikki on aina kiinni siitä subjektista joka tulkitsee. Se on kuin paska junttilan tuvan seinässä, siitä ei pääse yli eikä ympäri, ei tieteessä eikä missään.

      Poista
    5. "Voihan olla, että meidän ympärillämme tapahtuu koko ajan kaikenlaista, mutta me vain emme aisti sitä."

      Korvaisin sanan "aisti" sanalla "havaitse", koska se sisältää muutakin kuin vain aistimisen.

      Me emme kykene havaitsemaan esimerkiksi sitä mitä koira havaitsee (kuulee tai näkee) tai kissa joka juoksee ympäriinsä jonkun perässä mikä ei tavoita ihmisen havaintomaailma.

      En voi olla kuin ihminen ja myöntää vajavaisuuteni. En aio nimittäin väittää kissalle tai koiralle ettei sitä olisi lainkaan olemassa minkä ne ilmiselvästi havaitsevat olevan olemassa.

      Minun havaintomaailmani on toisenlainen enkä tavoita sitä mitä he.

      Mitä tiede sanoisi tähän? Joka on ihmisen luomus.

      Poista
    6. "En aio nimittäin väittää kissalle tai koiralle ettei sitä olisi lainkaan olemassa minkä ne ilmiselvästi havaitsevat olevan olemassa."

      Eihän tässä nyt ole mitään mystistä. Kissojen ja koirien aistit vain ovat moninkertaisesti ihmisen aisteja tarkemmat, ne usein myös kiinnittävät huomiota ihan eri asioihin kuin ihmiset, ja usein ihminen myös tekee koiran/kissan eleistä ihan vääriä johtopäätöksiä.

      Vai puhutko siis jostain näkymättömän maailman jutuista?

      Poista
    7. Siis eiväthän ihmiset välttämättä tiedä mitä eläimet havaitsevat, ja kuten sanoit, me ihmiset teemme myös vääriä tulkintoja niistä. Elämissä, siis lähinnä näissä ihmisten kanssa yhdessä elävien nisäkkäiden kanssa, minua hämmästyttää se miten ne ovat hyvin läsnäolevia ja tekevät mm ihmisistä hyvin tarkkoja havaintoja, ja samanaikaisesti voivat olla ihan omissa maailmoissaan.

      En pidä mahdottomana, että eläimet kommunikoivat sen näkymättömän ja selittämättömän todellisuuden tai maailman kanssa. En tiedä, mutta pidän silti mahdollisena.



      Poista
    8. Luonnontieteiden voittokulun ansiosta ihmiset ovat alkaneet ajatella, että se mitä pystytään jollain mittarilla mittaamaan, on todellisuutta. Se mihin luonnontieteen mittarit eivät yllä, ei ole todellisuutta. On siis luotu tällainen suljettu systeemi. Se on todellisuutta, jota näillä meidän keksimillämme mittareilla pystytään mittaamaan. Jos mittari ei sitä mittaa, se ei ole todellisuutta.

      Poista
  9. No onpa kiinnostavaa Johanna!

    Anna, onko se silloin oikeastaan mikään vika aivoissa, jos se on luovuuden lähde?

    Anonyymi, haluaisin kyllä kirjoittaa Olgasta, mutta ikinä ei tunnu aika olevan oikea.

    Helmi-Maaria, kuvaamallasi tavalla voidaan varmaan selittää monenlaista, mutta ei kaikkea mielestäni.

    Anonyymi, eikö sinusta ole yhtään hassua, miten paljon Enqvist, joka ei usko Jumalaan, viettää aikaansa pohdiskelemalla ja kirjoittamalla kirjoja jotka ottavat kantaa Jumala-kysymykseen?

    Anonyymi 2, aika monelle ateistille uskonto esiintyy jonkinlaisena olkinukkena.

    VastaaPoista
  10. Kirsti, totta, että Blaken erityisestä ominaisuudesta on ollut valtavasti iloa. Kuulimme viimeksi olympialaisten avajaisissa hänen sanoihinsa sävelletyn virren. Ihmeellisiä nuo englantilaiset. Samainen virsi on suosituin vaihtoehto nykyiselle kansallislaululle. Väliin mietin, miksi ihmeessä emme muuttaneet sinne. Tässä pakanamaassa ei kestetä edes Suvivirttä.

    http://blogisisko.blogspot.fi/2012/07/william-blake-jerusalem-virsi-aloitti.html

    VastaaPoista
  11. Kyllä kai englantilaisetkin ovat nykyään jo aika tavalla pakanoita?

    VastaaPoista
  12. Kannattaa lukea tämä
    http://www.bbc.co.uk/news/uk-politics-16224394

    VastaaPoista
  13. Hmm, yli tuhat kommenttia. Arvatenkin soraääniä joukossa...

    VastaaPoista

Kerro mitä mielessä!