sunnuntai 21. lokakuuta 2012

Tämä on sitä nykyajan undergroundia

Hassua käydä puhumassa kirjoittajille kirjan markkinoinnista. Miksi ihmeessä minä olen päätynyt kouluttamaan tällaisessa asiassa.

Huomattava osa ns. opetuksestani liittyi siihen, miten nyt aikojen päästä tajuan mitä oikeasti olisi pitänyt tehdä.

Markkinointiopastukseni oli kohdistettu kirjoittajille, jotka eivät odota Sofi Oksas-tasoista julkisuutta omalle kirjalliselle luomukselleen.

Kerroin, että toistaiseksi tehokkain myyntiväline omakustanteelle on ollut oma blogini. Uskon, että jos olisin käyttänyt sosiaalista mediaa aktiivisemmin, olisin helposti saanut sarjakuva-albumin myynnin tuplattua. Pienellä panostuksella olisin voinut myydä moninkertaisesti.

Ihme kyllä, olin tajunnut ottaa muutaman kirjan mukaani siltä varalta, että joku haluaisi sen. Kaikki menivät kaupaksi, mikä tietysti ilahdutti ja pisti taas miettimään oikeaa kohderyhmää ja kommunikointia heidän kanssaan.

Kurssin jälkeen ihmiset tulivat kyselemään, voisinko tulla kertomaan näistä asioista heidänkin kirjoittajayhdistykselleen, koska tällaista tarvittaisiin niin kipeästi. Se ilahdutti tietysti.

Mutta pienkustantajan arki on karu. Kun kurssin jälkeen poikkesin ostamaan itselleni matkaeväitä, myyntivoittoni hupeni niihin. Onneksi kansalaisopisto maksaa palkan ja matkarahat.

Share/Bookmark

15 kommenttia:

  1. Mutta olet kuitenkin voiton puolella vaikka ne voitot nopeasti hupenevatkin :)

    Onko kirja myynnissä jossain Helsingin kirjamessuilla?

    VastaaPoista
  2. Luen mielenkiinnolla kirjoitustasi, sillä minun täytynee painattaa kolmas osa Kyynärän mittaiseen tyttöön BoD:llä.

    Kirjamaailma on täysin muuttunut. Toisaalta haluaisi laittaa hanskat naulaan ja ruveta sohvaperunaksi. Toisaalta ei voi mitään sille, että on utelias ja energinen. Ja sitten vielä näen, että lapset lukevat kirjastonkirjoja Luciasta.

    Nyt ovat hyvät neuvot tarpeen.

    VastaaPoista
  3. Hei Hdcanis, en tiedä tuosta. Olisin saanut itse myydä sitä nuorisokirjailijoiden osastolla, mutta oma kirjamessuvierailuni on nyt niin lyhykäinen, että piti jättää väliin. Katolisella kirjakaupalla on siellä pieni osasto, pitäisiköhän vihjaista, että ottaisivat sinne muutaman...

    Anna, se on kyllä totta, että muuttunut on. Fiksusti toteutettu omakustanne on kelpo vaihtoehto.

    VastaaPoista
  4. Olen henkeäni pidätellen odottanut, milloin ensimmäinen kirjailija on mukana Tosi tv:ssä.
    Ehdotan, että riisuudumme alasti, hakeudumme BB-taloon suihkuun tai ainakin alamme harrastaa keskenämme mutapainia.
    Toinen vaihtoehto olisi heittäytyä eteeriseksi, puhua käsittämättömiä ja alkaa kirjoitella katukahviloissa ympäri maailman.
    Tuo käsittämättömyyksien puhuminen onnistuu kyllä helposti.

    VastaaPoista
  5. Itse maineeni omakustantajana luoneena ja vaatimattoman mutta palkitsevan kirjallisen urani loppusuoralla en voi muuta kuin hymähtää tyytyväisenä, että tein niinkuin tein. Valitse mitä haluat ja maksa siitä, sanoo espanjalainen sananlasku. Hyvät neuvot ovat tarpeen, olen samaa mieltä kuin Anna Amnell. Luin sarjakuvakirjasi ja ajattelin että lisää tällaisia! Se pitäisi löytyä kirjakaupoista ja lentokentältä.

    VastaaPoista
  6. Omakustanne on ihan hyvä vaihtoehto silloin kun ei ole muuta kustantajaa. Kirjan painatuskulut ovat hyvin pienet ja blogin kautta sujuu markkinointi.

    Mitä mieltä olet Kirsti kustannustoimittajan työstä?

    Se on työtä joka puuttuu useimmista omakustanteista. Osa ehkä näyttää jollekulle tekstiään ennen julkaisemista, mutta en tarkoita tässä tukilukijoita vaan kokonaista ammattikuntaa: kustannustoimittajia.

    Heillä, useimmilla, on melkoinen ammattitaito ja tuntevat kirjallisuutta, lisäksi heillä on hyvä suomen kielen taito ja taju.

    Miten näet heidän roolinsa hyvän, onnistuneen teoksen synnyssä? Tekevätkö he mielestäsi tärkeää ja arvokasta työtä? Kannattaisiko omakustannekirjoittajan vaikka vain vilauttaa tekstiään jollakulla ennen julkaisemista?

    VastaaPoista
  7. Hei anonyymi, pidän kustannustoimittajaa todella tärkeänä, ja se puute omakustanteissa juuri on, että julkaisuprosessissa ei ole mukana vastuullista ulkopuolista, joka ottaisi syvällisesti kantaa syntymässä olevaan tarinaan. Omassa sarjiskirjassani minulla oli kaksi vapaaehtoista kustannustoimittajaa, erityisesti aviomieheni teki suuren työn valikoidessaan albumiin tulevia strippejä ja kertoessaan mitkä niistä toimivat ja miksi.

    Arja, eikö olekin hienoa, että voi olla tyytyväinen tekemisiinsä. Se on tärkeintä.

    Ulla-Maija, mennään seuraavaan Bb-taloon ja puhutaan siellä käsittämättömyyksiä alasti.

    VastaaPoista
  8. Osa omakustanteista on mainoita, osa ei. Usein harmittaa, kun kirjailija on säästänyt väärästä kohdasta ja esim. sivut on tupattu täyteen tekstiä, pienellä rivivälillä ja vailla mariginaaleja. Kunnolla suunniteltu, kaunis kansi lisäisi myös kirjan uskottavuutta. Ulkoasu mättää usein tosi pahasti näissä omakustannekirjoissa.
    Muuan omakustannekirjailija pyysi minua tekemään tekstilleen oikeakielisyystarkistuksen (jonka teksti toden totta olisi tarvinnut). Emmin, kun en oikein olisi ehtinyt, mutta lupasin sitten ja sanoin laskuttavani työstä 80 e. Kirjoittaja torjui tarjoukseni liian kalliina. Niinpä. Hänellä oli kuitenkin varaa julkaista tämä kirja.

    VastaaPoista
  9. Järkyttävän halvalla olisit tehnyt Anneli. Ihmettelen kyllä kyseisen henkilön ymmärtämättömyyttä.

    VastaaPoista
  10. Niin, se kielentarkastus on eräs tärkeä homma, jota kustannustoimittajat tekevät ja sen lisäksi tekstin muu editointi ja työstö. Aika moni ammattilaisen teoskin olisi jäänyt puolitiehen ellei kustannustoimittajia olisi.

    Kannet voivat olla kyllä ihan typeriä ja huonoja kustantamoissakin. Omakustanne on työläs tekijälleen, todella työläs.



    VastaaPoista
  11. Joo, omasta mielestäni annoin toverihinnan tukeakseni hyvää asiaa. Ja jonkin verran kyllä otin nokkiini, kun ei kelvannut. Ilmeisesti kirjailijan ajatus oli, että minun olisi pitänyt tehdä työ ilmaiseksi, kun olin jo muutenkin häntä auttanut.

    VastaaPoista
  12. Kuulostaa ihan siltä, ettei kyseinen kirjailija oikein itsekään arvosta kirjaansa.
    Minkähän takia ryhtyi koko hommaan, ellei kieli ole tärkeä?

    VastaaPoista
  13. Ei aina ymmärrä ihmisten ajatuksenjuoksua kyllä.

    VastaaPoista
  14. Tein uteliaisuuttani pienen kampanjan Facebookiin. Klikkauksia tuli mukavasti mutta vain 4 kirjaa meni kaupaksi. Luin jostain jälkeenpäin, että FB laskuttaa myös robottien klikkauksista ja niitä on noin puolet kaikista. Yksikään robotti ei ostanut :)

    Ainakin sen viisastuin, että myyntitekstien tekoon kannattaa laittaa aikaa: sekä FB:ssä olevan sloganin että oman nettisivun. Mainosta pitää testata vielä muilla ennen kampanjan avausta.

    Onko kukaan kokeillut google-mainosta?

    VastaaPoista
  15. Alpo, facebook-kampanja kuulostaa kiinnostavalta. Itse en ole oppinut toimimaan siellä. En myöskään ole kokeillut google-mainosta. Ehkä joku toinen...?

    VastaaPoista

Kerro mitä mielessä!