perjantai 11. tammikuuta 2013

Hope will lead us on...

Joskus tuntuu, että elämä on kiipeämistä alaspäin vieviä liukuportaita pitkin ylös. Kun omat voimat hiipuvat, tarvitaan kannustajia ja välillä myös niitä jotka jaksavat ottaa uupuneen olkapäilleen ja kiikuttaa eteenpäin.

Missä on toivon koti? Kun oma toivo hiipuu, mistä voi ammentaa lisää?
Elämä ilman toivoa on vajoamista.  Tämä on niille, jotka kokevat päämäärän välillä häipyvän ja kohtalon piirittävän.

So lift up your eyes
Cause we're not forgotten
And hope will lead us on...

Share/Bookmark

10 kommenttia:

  1. Kiitos :) Tätä minä tänä aamuna kaipasin.

    VastaaPoista
  2. Ajattelin, että kyllä täytyy jonkun muunkin olla tämän tarpeessa:-)

    VastaaPoista
  3. So sing out your freedom... Olipa osuva teksti, joten kuuntelin sen kolmeen kertaan liittyen myös tämän aamuiseen kirja-arvosteluun, jonka luin (Munkki Serafim, Vapaus). "Vain vapaudessa kasvaa luovuus". Serafimia kiitetään kevyen sarkastiseksi kirjoittajaksi, jonka vakavan tekstin takana piilee hymy, kehotus kireydestä luopumiseen. Siinä tavoitetta tällekin päivälle.

    VastaaPoista
  4. PALJON onnea palkinnon johdosta!!Oli niin kaunis kuvakin sinusta lehdessä.

    VastaaPoista
  5. Onnea Kirsti, nyt meni Arvid Lydecken oikeaan osoitteeseen!

    VastaaPoista
  6. Kyllä varmaan palkinto vuoden 2012 parhaasta nuortenkirjastakin hiukan lämmittää? Että onneksi olkoon ja uutta putkeen.

    VastaaPoista
  7. Kannatti tosiaan toivoa. Nysse Lydecken-palkinto sitten tuli. Onneksi olkoon, hurraa!
    Vai eikö kukaan ole vielä kertonut Kirstille? No minä kerroin. Ja täällä lisää: http://yle.fi/uutiset/simukalle_ja_ellilalle_nuorten-_ja_lastenkirjapalkinnot/6449511

    VastaaPoista
  8. Onnea Kirsti Lydecken-palkinnosta! Meni todellakin oikeaan osoitteeseen.

    VastaaPoista
  9. Kiitoksia onnitteluista kaikille! Hyvältä tuntuu.

    VastaaPoista

Kerro mitä mielessä!