torstai 28. helmikuuta 2013

Kyllä vanha kääkkä tietää

Ei siitä niin kauan ole, kun omastakin mielestäni muutosvastarinta oli aina tyhmää. Nyt ymmärrän, että vaikka maailma tarvitsee ihmisiä, jotka verissäpäin ajavat uudistuksia ja pyrkivät irrottautumaan traditiosta, se melkein yhtä paljon tarvitsee ihmisiä, jotka asettuvat tanakkaan muutosvastarintaan. Muutosvastarintaisten jääräpäiden ansiosta edes muutama virhe jää tekemättä, kun he ansiokkaasti hidastavat erilaisia prosesseja.

Maailma tarvitsee keski-ikäisiä ja vanhoja, joilla on jo perspektiiviä asioihin. Se pitäisi muistaa nykyäänkin, kun kaikkialla arvostetaan vain nuoruutta ja dynaamisuutta.

Mistä tuli mieleen, että Himanen teki itselleen kokonaisen elämänuran siitä, että onnistui aikoinaan väittelemään Suomen nuorimpana tohtorina. Ei haittaa, vaikka ikää on sittemmin hänellekin kertynyt. Vieläkin hänelle syydetään tutkimusrahoja vanhasta muistista, vaikka muiden tiedeprojektit käpristelevät rahapulassaan ja yliopistojen opiskelijat ovat hätää kärsimässä, kun yliopistoilla ei ole enää rahaa järjestää kursseja.


Share/Bookmark

29 kommenttia:

  1. Juuri näin. Täti- (ja setä-) energiaa tarvitaan nuoruuden innon vastapainoksi. Muutoin maailma kellahtaa nuoruuden innon etukenossa kumoon.

    Itse kääkkäännyin häkellyttävän nopeasti. En oikein edes ehtinyt huomata, milloin kaikki radikaalit, uraauurtavat, ajatukseni muuttuivat "mainstreamiksi" ja nyt jo vanhanaikaisiksi. Tarpeeksi kauan eläneenä jo tietää, että kehitys etenee spiraalin muodossa: kaikki ajatuksetkin tulevat ennen pitkää uudelleen muotiin, vain hieman muuntuneina. Silloin on hyvä olla muutamia vanhoja kääkkiä käkättelemässä, että me keksittiin tuo jo..Muutoin ihmiskunta olisikin keksimässä pyörää muutaman vuosikymmenen välein yhä uudelleen.

    VastaaPoista
  2. On kauniimpi termikin: perinteen säilyttäjät.
    Tunnethan muuten G.K. Chestertonin Isä Brownin? Siinä Sulle hyvä katolinen kirjailija.

    VastaaPoista
  3. Näin on näreet. Vanhaa täytyy voida kyseenalaistaa, etenkin asioita joiden perustelu on lähinnä "no se nyt vaan on aina ollut näin" -tasoa, mutta ei muutokseenkaan pidä koheltaa suin päin ja seurauksia pohtimatta.

    VastaaPoista
  4. Tulen tähän blogiin usein Kirjailijaliiton blogilistan kautta ja kas: useimmiten arvaan listaan ilmestyneistä otsikoista, mikä on Kirstin Häiriöklinikalta. Tämänkin arvasin. Taidat olla brändi.

    VastaaPoista
  5. Heh Anneli, ja ahkerasti kun päivittää (ja kun muut kirjailija-bloggaajat ovat niin itsekriittisiä ja hitaita päivittäjiä) pääsen etusivulle parinkin otsikon voimin mainettani pilaamaan...

    Anu, olen huomannut, että kun joku tulee sitä vanhaa kyseenalaistamaan, niin silloin itsekin virkistyy miettiessään, että miksi sitä nyt haluaakin asioiden olevan tietyllä tavalla. Ja sitten taas muistaa, ja puolustaa entistä pontevammin.

    Anna, tunnen kyllä.

    Millan, minusta tuntuu, että olen läpikäynyt ihan romahdusmaisen kääkkääntymisen. Vielä pari, kolme vuotta sitten olin radikaali...

    VastaaPoista
  6. Ehkä olemme kuitenkin kaikki toisissa asioissa radikaaleja ja uudistusmielisiä, toisissa emme halua muutoksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin minäkin tämän näkisin ja sillähän ei ole iän kanssa tekemistä.

      Ja tämä ihan itsenäinen ajatus:

      Varmaan joskus homoliitot sallitaan, kunhan aika on kypsä ja iäkkäät muutosvastarintalaiset ovat kuolleet. ;)

      Poista
    2. Jos viittaat minuun, niin ei minulla ole mitään tarvetta vastustaa homoliittoja. Ja nehän käsittääkseni on jo sallittukin? Vai mitä se rekisteröity parisuhde muuta tarkoittaisi? Sitä meistä ei silti kukaan tiedä, mitä seurauksia yhteiskuntaan ja kulttuuriin on sillä, että kaikki tuntuvat ajattelevan vain seksiä ja homoliittoja, ihan kuin ei muuta maailmassa olisikaan.

      Poista
    3. "kaikki tuntuvat ajattelevan vain seksiä ja homoliittoja, ihan kuin ei muuta maailmassa olisikaan."

      Ööh..? O_o

      Poista
    4. No juu, ei pitäisi käydä facebookissa, se varmaan vääristää käsityksiä, mutta välillä tosiaan tuntuu että eikö ihmiset muuta ajattele. Minä sentään jaoin jonkin paavillisen kuvan.

      Poista
  7. Mitään semmoista ei saa muuttaa joka edes välillisesti voi vaikuttaa minuun. Revi tuosta minun uudistusmielisyyteni.

    VastaaPoista
  8. En vittannut sinuun, Kirsti. Se oli helppo heitto aiheesta, jota kovasti vastustetaan eikä haluta muuttaa, koska ennakkoluulot. Olisi pitänyt sanoa adoptio-oikeus, en tajunnut että tulee heti seksi mieleen liitosta, sorget.

    VastaaPoista
  9. No mutta vähän sama juttu. Siis homoliitot ovat tällä hetkellä maailman merkittävin ihmisoikeuskysymys, ainakin jos katson millaisia päivityksiä facebook-kontaktit levittelevät.

    VastaaPoista
  10. Mun mielestä ei ole. Ja ehkä nuo päivitykset kertovat enemmän kontaktipiiristäsi kuin asian oikeasta merkittävyydestä? Minun kontakteissa sellaisia ei ole näkynyt vissiin yhtään (paitsi luonnollisesti vaalien alla). Tärkeämpää näyttää olevan alkoholiveron vemputus ja keskioluen laimentaminen.

    Noin yleisesti ottaen karsastan sitä ajatusta, että yhdestä aiheesta pauhaaminen on jotenkin pois muista aiheista. Tietenkin on näitä yhden aiheen paasaajia, mutta eiköhän suurin osa ihmisistä osaa olla kiinnostunut useista asioista kerrallaan, jopa saman päivän aikana.

    VastaaPoista
  11. Aihe on taas ajankohtainen, ja koska se monien silmissä on ihmisoikeuskysymys, siinä mielessä se menee helposti esim. paavin irtisanoutumisen edelle.

    VastaaPoista
  12. Ja tosiaan, vaikka jonkun aiheen tiimoilta ottaa kantaa Facebookissa tai nettikeskustelussa, ei se tarkoita etteikö miettisi monia muitakin tärkeitä asioita :)
    Mun päähän ainakin mahtuu kerralla joskus vähän liikaakin pohdittavaa...

    VastaaPoista
  13. Elegia, mun kontakteissa on huomattava määrä suomalaisia kirjailijoita ja kirjallisuudenharrastajia. Pitäisköhän vaihtaa piirejä siis?

    Anu, mun mielestäni esimerkiksi vaurauden globaali jakautuminen ja jakautuminen Suomen sisällä on paljon isompia ihmisoikeuskysymyksiä.

    Lisäksi mietin taas, että miten ylipäätään voi lapsen saaminen olla yhtään kenellekään ihmisoikeuskysymys, siis sen kummemmin heteroille kuin homoille. Odotan sitä päivää, kun tosissaan ihmiset alkaisivat miettiä ihmisoikeuskysymyksiä sen lapsen kannalta, joka maailmaan syntyy.

    VastaaPoista
  14. Miksi pitäisi, Kirsti? En oikein ymmärrä kysymystäsi.

    VastaaPoista
  15. Niin, siis jos kontaktiverkostossani ihmiselämän moninaisuus tulee esiin vähän yksipuolisesti painottuen. Että pitäisikö hankkiutua avarammin ajattelevien ihmisten pariin.

    VastaaPoista
  16. En nyt itse olisi heti leimaamassa jotain tiettyä ryhmää Facebookissa statuskirjoitusten perusteella "vähemmän avarammin ajatteleviin" ihmisiin. Pointtini oli, että Facebook noin yleisestikin ottaen kertoo aika suppeasti yhtään mistään, koska kukin käyttää sitä omalla tavallaan ja omiin tarkoituksiinsa, miten käyttää.

    Toki, jos koet että kontaktipiirisi ei ole riittävän avarasti ajattelevaa sinulle, kannattaa harkita lisäkontaktien haalimista tai hakeutumista muualle keskustelemaan aiheista.

    VastaaPoista
  17. No juu, välillä on tullut mieleen, että pitäisikö jäädä pois Fb:stä. En koe kontaktieni olevan mitenkään kauhean rajoittuneita, mutta kun tarkastelen asiaa Facebookpäivitysten kautta, niin ne joskus vaikuttavat todella rajoittuneilta. Yhdessä vaiheessa kaikki oli yhtä pussy riotia, kaikkea hyvää heille, ei siinä mitään.

    VastaaPoista
  18. Jos et saa Facebookista sitä mitä toivot tai odotat, niin ilman muuta kannattaa lähteä pois. Eihän semmoiseen kannata aikaa haaskata, josta saa vaan rajoittuneen kuvan kanssaihmisistään, varsinkin jos ei edes usko sen kuvan pitävän paikkaansa :)

    VastaaPoista
  19. Se oiskin kätevää, jos asiat olisi aina niin selkeitä. Mutta onhan se ärsyttävyytensä lisäksi tärkeähköksi tietokanavaksi muodostunut myöskin. Mutta kieltämättä sitä kautta tulee ihmisistä tietoon asioita joita en olisi välittänyt tietää. Ja varmaan joku ajattelee samaa minun asioistani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, no voi ihmisistä saada ihan tosielämässä tavatessakin tietää asioita, joita ei ehkä välittäisi tietää.

      Poista
  20. Mutta sitä pystyy aika hyvin välttelemään, kun pysyy kotona eikä tapaa ketään ;-)

    VastaaPoista
  21. Ehkä Facebook on niin kuin Voima-lehti? Voimaahan ei sen jutuista pitävätkään oikein jaksa enää aina lukea. Pääasia on, että se ilmestyy ja "edustaa" kannattajiaan. Ehkä Facebookissakin käy niin, että sitä on löytänyt niin itseensä kietoutuvan kaveriympäristön, ettei se jaksa enää kiinnostaa, mutta tiliä ei haluta lopettaa, koska se "edustaa" jollain tavalla omaksi koettua? Ainakin minulla on tällaisia tuntemuksia, vaikka minulla onkin yksi äänekäs persu tasapainottamassa yksipuolista maailmankuvaa. Luulen, että sitä ajautuu helposti tilanteeseen, jossa FB menettää jännittävyyden. Sen tietää mitä siellä on, vaikka ei kävisikään katsomassa? Ja aika laimeitahan ne jutut usein ovat. Parhaat keskustelut olen käynyt alkoholiallergisissa eli juoppojen ryhmässä. Kiinnostukseni blogeihin on selvästi lisääntynyt. Olen jopa harkinnut kirjoittavani itse, mutta tietäis vain mistä?

    VastaaPoista
  22. Kai se sama ilmiö on vähän joka mediassa, jos asiaa ajattelee. Suurin osa televisio-ohjelmistakin ottaa pattiin, mutta siihen on tottunut, että vaihtaa kanavaa tai sulkee töllön. En välttämättä tunne millään tavalla ihmisiä, jotka ovat kavereitani Facebookissa. Oma ongelmani on ehkä se, että olen aikaisemmin ajatellut monien kanssa samansuuntaisesti, mutta alkanut nyt ajatella asioita jotenkin eri näkökulmasta. Joudun siis samalla tekemään jotenkin tiliä myös oman entisen itseni kanssa, kun lueskelen joidenkin päivityksiä. Blogin kirjoittaminen ehkä on jonkinlaista heittäytymistä. Aiheet syntyy sitä myötä, kun sitä kirjoittaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toi Tainahan on ratkaissut tätä ongelmaa mielestäni aika hyvin, kun hänellä on kaksi tiliä. Toinen on hänen omalla nimellään ja siinä on hänen sukulaisia ja niitä lähimpiä ystäviä (oletan). Toinen on sitten Teerialhon nimellä, jossa on laajemmalti ihmisiä. Sinulla pitäisi siis olla Kaksi Kirsti Ellilä tiliä, jossa läheisemmässä olisi joku kukkapuskan kuva, mutta ei siis omaa kuvaa ja siinä "fanitilissä", sitten oma kuva. Voi tietty olla, ettei paljon kiinnosta lisävarustella, jos miettii tarvitseeko edes yhtä tiliä. Vanhaa sinua en tuntenut, mutta ainakin nykyisestä Kirstistä pidän.

      Poista
  23. Eiks Tainalla (niin kuin monella muullakin kirjailijalla) ole julkinen kirjailijasivu? Siinä ei pyydetä kaveruutta vaan ainoastan tykätään tai ollaan tykkäämättä. Olen miettinyt sellaista, mutta tuntuisi niin masentavalta jos siitä tykkäisi vain muutama velvollisuudentuntoinen. Toisaalta siinä oma tilanne varmaan sitten paljastuisi itselle koko karuudessaan. Niin tuskin minä persoonana olen kauheasti muuttunut, mutta olen viime vuosina ruopannut maailmankuvaani ja uskomuksiani ja siitä on sitten seurannut yhtä jos toista.

    VastaaPoista

Kerro mitä mielessä!