Muistan opiskeluajoilta tytön, joka lähti opiskelemaan lääketiedettä. Hän ei voinut ottaa alivuokralaisasuntoon mukaan lemmikkikissaansa, joten kissa piti lopettaa. Tyttö keitti raadon. Mukaan opiskelukämppään lähti kissan luuranko. Pidin tekoa barbaarisena, hänestä siinä ei ollut mitään ihmeellistä.
Tekstit
Hänestä tuli varmasti hyvä lääkäri.
VastaaPoistaMinusta kissalle olisi pitänyt etsiä uusi koti eikä tappaa sitä.
VastaaPoistaElegia, vaikea tietysti tietää kissan kantaa asiaan. Kissa oli iäkäs, olisiko halunnut päätyä vieraiden hoteisiin. Ehkä oli armollinen eutanasia.
VastaaPoistaHoo Moilanen, ehkä tuli. Pitäisi silti ehkä määritellä mitä tarkoitetaan "hyvällä lääkärillä..."
Niin, Kirsti, minä olisin muuttanut jonnekin muualle kissani kanssa. Jonnekin, jonne voi ottaa lemmikin.
PoistaSarkasmia.
VastaaPoistaLänsimaisen lääketieteen ihmiskäsitys ei vastaa omaani.
Miten olisi edesmenneen isoisän luuranko sohvannurkassa?
VastaaPoistaVarmaan tuo skenaario on ajankohtainen siinä vaiheessa, jos ihmiset alkavat syödä ihmisenlihaa.
PoistaNo siinäkin olisi tosiaan yksi hyvä tabu murrettavaksi.
PoistaRautalanka: Mitä tekemistä on isoisän luurangolla sohvannurkassa, kun on kyse lemmikkikissan täyttämisestä?
PoistaKyllä, sillä on yhtä vähän tekemistä aiheen kanssa kuin sillä, että ihminen söisi ihmisenlihaa.
Tämä siis selvennyksenä jollekin anonyymille, joka tähän jossain kommentissa viittasi.
Vai onko tässä nyt taas joku porttiteoria syntymässä taas, huoh.
"Minusta kissalle olisi pitänyt etsiä uusi koti eikä tappaa sitä."
VastaaPoistaSamaa mieltä.
Meilläpäin vaikuttaa eräs taiteilija, joka aikanaan otti 2 kissanpentua. Toinen kissoista sairastui alle vuoden ikäisenä ja piti lopettaa, ja taiteilija vei ruumiin nahkurille. Kävin taiteilijan pajalla ja ykskaks hän asetti jotain litteää ja pörröistä olkapäälleni ja sanoi että kissa kuoli, mutta se hoivaa kolottavia paikkoja yhä pehmeällä turkillaan.
Ensireaktioni oli YÄÄK IIK, KAMALAA, mutta kun hetken aikaa pohdin asiaa tarkemmin, niin sehän oli oikeastaan aika kaunis ajatus :)
Ehkä seuraava vaihe tässä kehityksessä on, että joku teettää laukun miesvainaansa nahasta. Tai joku muotiliike alkaa valmistaa niitä. Köyhät tai ahneet myyvät omaisensa "hyödylliseen" käyttöön. Ihmistähän pidetään nykyään eläimenä. Tuo vainajien asettaminen näytteille on vielä karmeampaa kuin olisi pelkän laukun valmistaminen.
VastaaPoistaHyvänen aika millaisessa maailmassa tässä eletään.
Niin lemmikistä luopuminen, se kai tässä on se mitä voidaan pohtia. Esimerkiksi lomalle lähtö saattaa olla syy lemmikin lopettamiseen. Liekö se oikeasti barbaarista, ei ruhon käsittely. Henk.koht pidän epämiellyttävänä, että joku esim. täyttää lemmikkinsä, mutta ei se minulta pois ole.
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
PoistaAnne, on tosiaan suosittua nykyään ajatella siihen tyyliin, että eihän se minulta pois ole jos jne. Kunnes sitten eräänä päivänä voimme yllätykseksemme huomata, että oho, se oli sittenkin minulta pois. Joihinkin asioihin pitää puuttua, estää niiden tekeminen, tai edes yrittää estää, vaikka se ei nyt heti olisikaan itseltä pois. En nyt puhu kylläkään lemmikkieläimen täyttämisestä.
PoistaÄh, tuli vahingossa Annen kommentin alle, uusi yritys.
VastaaPoistaAnna, ihmiset ON eläimiä ;)
Mutta ymmärrän kyllä mitä tässä yhteydessä tarkoitat.
Se miten vainajia kohdellaan perustuu yhteisön sääntöihin, jotka saattavat ajan kanssa muuttua ja vaihtelevat huomattavastikin yhteisöjen välillä. Se mikä yhdessä maailmankolkassa nähdään vainajan suureksi kunnioittamiseksi, on toisessa paikassa ruumiinhäpäisyä, ja toisinpäin.
Ihanko totta? Sen mukaan eläimet ovat ihmisiä.
PoistaLakitieteen professori Kemppinen kirjoitti kerran blogissaan: "Eläinten ja ihmisten välillä on jokin ero. Ainakaan eläimet eivät tiettävästi julista ihmisiä rauhoitetuiksi eivätkä pidä yllä ihmisiä koskevia metsästysrajoituksia."
Ne eivät myöskään kirjoita muistelmia eivätkä tule tänne blogiin kommentoimaan.
Niin, miten on sen käsilaukun kanssa? Voisitko tehdä?
Tieteellisesti suuntautuneet natsit tekivät lampunvarjostimia ja saippuaa ihmisistä. Heitä ei yleensä ihailla näiden saavutusten vuoksi.
"Niin, miten on sen käsilaukun kanssa? Voisitko tehdä?"
PoistaMikä helvetin kysymys tämä on? En tietenkään voisi tehdä.
Silmänvinkkaushymiöllä tarkoitin sitä, että biologisessa mielessä ihminen on kuin onkin yksi eläinlaji muiden joukossa. Ja jos syvemmin täytyy analysoida, niin älykkyytemme ja tietoisuutemme, ts. kookkaat tehokkaat aivomme, ovat evoluution tuotos ja siten periaatteessa vain yksi lajityypillinen ominaisuus.
Eikä tämä tarkoita, että jokaisella pitäisi "eläimyyden" perustella olla lupa tehdä aivan mitä huvittaa - eivät muutkaan eläimet tee, varsinkaan sosiaaliset laumaeläimet, joihin myös ihminen kuuluu.
Jos kissannahkan käyttäminen "hyötytarkoitukseen" on Sinusta "aika kaunis ajatus :)", miksi ei sitten ihmisen nahkan käyttäminen ole samaa? Näyttää siltä, että ihmisen ja eläimen välillä on jokin ero, kun ryhdyt rehellisesti asiaa ajattelemaan. Näyttää myös siltä, että moraali ei ole paikallista vaan universaalia.
PoistaAinakin se on kiistattomasti universaalia, että ihmiset kaikkialla maailmassa tuntevat pakottavaa tarvetta miettiä moraalikysymyksiä ja ovat kuohuksissaan niiden vuoksi. Chesterton kirjoitti eläimien ja ihmisten erosta samaan tapaan kuin Kemppinen. Se että ihmisissä ja eläimissä on paljon samaa näyttää hämärtäneen joidenkin mielissä sen järisyttävän eron, joka ihmisten ja eläinten välillä on. Chestertonin sanoin: Ihminen ainoa todella villi eläin. Ihminen on arvaamaton. Kykenevä suureen hyvyyteen ja pahuuteen. Eläin toimii luontonsa mukaan, ei tosiaan kirjoita muistelmiaan eikä luo uusia metodeja tehokkaaseen joukkotuhontaan.
Poista"Jos kissannahkan käyttäminen "hyötytarkoitukseen" on Sinusta "aika kaunis ajatus :)", miksi ei sitten ihmisen nahkan käyttäminen ole samaa?"
PoistaTarkoitan, että kun oivalsin kuinka se taiteilija oli asian ajatellut, ymmärsin ettei hän ollut tuumannut että TEENPÄS NYT JOTAIN ÄLLÖN KARMIVAA JA JÄRKYTTÄVÄÄ KOSKA OLEN PAHA, HEHHEH! vaan hän koki että edesmenneen kissan pehmoinen turkki oli kaunis muisto lemmikistä. Siis _hänelle_ - itse en tuollaiseen kykenisi, mutta kykenen YMMÄRTÄMÄÄN SEN AJATUKSEN JOKA HÄNELLÄ OLI. Vaikka en siis ole ITSE SAMAA MIELTÄ. Tajuatko?
Mutta se nyt on jo ennestään tiedossa, että sinä olet täysin kykenemätön käsittämään muunlaisia ajatuksia kuin niitä jotka ovat suorassa linjassa omiesi kanssa.
Kirsti, se että ihmiselle on kehittynyt muista lajeista poikkeavia ominaisuuksia, ei vielä aukottomasti todista etteikö ihminen silti olisi yksi eläin muiden joukossa. Muidenkin eläinlajien välillä on massiivisen suuria ominaisuuseroja, ja esimerkiksi valaan ja muurahaisen ero on melkein millä mittapuulla tahansa paljon suurempi kuin esimerkiksi simpanssin ja ihmisen.
PoistaLisäksi eläimiltäkin on alkanut löytyä "moraalista" ja "epämoraalista" käytöstä, kun päästiin siitä kuvitelmasta että elukat ovat vain jonkinlaisia ihmisen hyödyksi luotuja lihakoneita joilla ei ole älyä tai tietoisuutta missään muodossa, ja asioita alettiin tutkia.
Se on sitten uskon asia, onko ihmisen epätavallisen korkea äly "jostain annettu" vai lajikehityksen tuotosta. Ja jatkuuhan ihmisenkin evoluutio edelleen, emme ole mikään valmis lopputuote, vaikka yksilötasolla siltä tietysti tuntuukin että tästä ei enää paremmaksi pistetä ;)
Anu kirjoitat , että kykenet "YMMÄRTÄMÄÄN SEN AJATUKSEN JOKA HÄNELLÄ OLI."
PoistaP. D. James kirjoittaa, että jokainen meistä voi kuvitella sekunnin murto-osan olevansa rikollinen. Eläytyminen on tärkeää kirjailijalle.
Mutta esimerkissäsi ymmärtäminen merkitsee hyväksymistä. Onko "ymmärtämiselläsi" mitään rajoja? Kaiken "ymmärtäminen" johtaa nimittäin mahdottomuuksiin, siihen, että ajatellaan, että kullakin on "oma totuutensa" . Silloin suljetaan pois se, että jotkut teot eivät ole kerta kaikkiaan hyväksyttäviä. Suljetaan pois se, että jotkut teot ovat pahoja.
AnuH, poistapa käytöstäsi joksikin aikaa sana: ymmärrän - tai vähennä radikaalisti sen käyttöä.
PoistaSe ei useinkaan pidä niin täysin paikkaansa kuin luulet.
"Onko "ymmärtämiselläsi" mitään rajoja?"
PoistaTotta kai on. Mm. eläviin kohdistuvat julmuudet eivät saa hyväksyntääni, joskin joissain tapauksissa voin ymmärtää (ja ei, ymmärtäminen ei aina ole sama kuin hyväksyntä) seikkoja ja tunteita jotka tilanteeseen johtivat. Ne eivät kuitenkaan vähennä _teon_ vääryyttä eikä ihmisen vastuuta teostaan.
Äläkä vedä tähän mitään "jos suvaitsee tämän, suvaitsee kaiken" -yleistyksiä. Nyt puhutaan vainajien käsittelystä, jossa pääasiaa näyttelee surijoille toiminnasta tuleva lohtu.
Okei, otan riskin ja annan esimerkin, vaikka tämäkin varmaan vääntyy mielessäsi taas johonkin ihmeelliseen muotoon:
Jossain päin maailmaa on kulttuuri, jossa yhteisön vainaja on tapana syödä. Tällä tavoin yhteisön ihmiset kokevat yhteyttä vainajan henkeen, muistelevat häntä yhteisönä, syövät ja itkevät ja kaipaavat ja hyvästelevät rakkaan ihmisensä. Ehkä rituaaliin liittyy myös vahvoja uskomuksia, vaikkapa että kun ruumis syödään, henki vapautuu kahleistaan ja pääsee taivaaseen/nirvanaan/muuhun vastaavaan paikkaan.
Meidän mielestämme tapa on tietenkin kaamea, ja Suomessa toteutettuna rikkoisi varmasti muutamaakin lakia, mutta _heille_ se on oikea tapa. He saavat siitä lohtua, yhteisöllisen tavan ilmaista suruaan, aivan kuten me täällä saamme hautajaisrituaalistamme.
Eikä kumpikaan tapa ole väärä.
Ymmärrätkö yhtään mitä tarkoitan?
"AnuH, poistapa käytöstäsi joksikin aikaa sana: ymmärrän - tai vähennä radikaalisti sen käyttöä."
PoistaOkei, myönnän että järkevämpää olisi sanoa esim. arvelen ymmärtäväni, koen ymmärtäväni. Tietenkään toisen pään sisälle ei voi nähdä.
Lisäkysymys Annalle: Miten muuten tuossa taiteilijan kohtaamisessa olisi mielestäsi kuulunut ilmaista teon ei-hyväksyntä?
PoistaOlisiko pitänyt haukkua hänet tyhmäksi tai hulluksi? Ilmoittaa tuomitsevalla äänellä että tuo on järkyttävää ja väärin? Kenties jollain irvistyksellä tms. helposti tulkittavalla ilmeellä osoittaa närkästymisensä?
Tehdä edes jotain, jotta kissansa menettäneelle olisi tullut vielä kurjempi olo ja itse voisi tuntea olevansa parempi ihminen?
Niin, en siis kiistä ihmisen yhteyksiä eläinkuntaan, mutta kyllä ihminen aika toista maata kuitenkin on. Toisaalta ihminen itse on myös aika mitätön hippu maailmankaikkeudessa, minkä hän myöskin aika sujuvasti tuntuu unohtavan tämän tästä.
PoistaAnu, minusta tuntuu siltä, että Sinä, hyvä kollega, et ymmärrä ollenkaan sitä, millainen ihminen minä olen.
PoistaKun kirjoitat minusta, vihjailet minusta jo kliseemäisiksi tulleita arvelujasi, en tunne niissä itseäni ollenkaan. Et tiedä, millaisia ihmisiä ovat ystäväni, ketä tunnen, mitä kirjoja olen lukenut. Tuntuu, kuin Sinä puhuisit jostakin mielikuvituksesi luomasta ihmisestä. Siksi olisi viisasta, että et menisi henkilökohtaisuuksiin, vaan pysyisit asiassa. Tämä vain sivuhuomautuksena.:)
Olen opiskellut myös uskontotiedettä. Ne opinnot jäivät kesken ulkomaille muuton vuoksi.
Kanadassa kiinnostuin kovasti mayojen kulttuurista. Heitähän luutiin kauan "rauhanomaisiksi jaloiksi pakanoiksi", mikä on eräs nykyajan ihmisten lempi-kuvitelmista.
Mutta löytyi seinämaalauksia, jotka paljastivat suuren mittakaavan ihmisuhrit. Samoin oli atsteekkien laita. Nämä ihmiset saattoivat uhrata jopa 20000 ihmistä yksien uskonnollisten juhlien aikana.
Ihmisennahkarumpujen kumistessa huumatut uhrit murhattiin ja syötiin pyramiidimaisissa temppeleissä, loput "ruhot" heitettiin vesistöön, joka saastui ja aiheutti pahoja sairauksia.
Ihmisuhreja jatkui vielä silloin, kun eurooppalaiset tulivat Yucatanille. On mayojen omia aikalaismuistelmia.
Voin laittaa linkin, jos asia kuulostaa epäuskottavalta. Ihmisiä hallittiin pelon avulla. Sitä on ollut myöhemminkin.
Ei kannata leikitellä totuuden suhteellisuudella, omalla totuudella. Se on harha, liukas polku, joka on vienyt kokonaiset kansat tuhoon tai tekoihin, joita hävetään kollektiiviisesti vuosikymmenien ja jopa vuosisatojenkin jälkeen.
"Kun kirjoitat minusta, vihjailet minusta jo kliseemäisiksi tulleita arvelujasi, en tunne niissä itseäni ollenkaan."
PoistaKiitos samoin :)
"Ei kannata leikitellä totuuden suhteellisuudella, omalla totuudella."
Kiitos samoin :)
"Lisäkysymys Annalle: Miten muuten tuossa taiteilijan kohtaamisessa olisi mielestäsi kuulunut ilmaista teon ei-hyväksyntä?"
PoistaKerrot, että hyväksyit teon.
Yleisesti: mieti hiukan kohteliaampia ilmaisuja tai vaikenemista.
"Ei kannata leikitellä totuuden suhteellisuudella, omalla totuudella."
Tällä natseja, fasisteja, neuvostokommunisteja nykyajan historian "pahiksia", joilla oli "oma totuutensa".
Tällä tarkoitin
PoistaMietin lähinnä sitä, että tämä keskustelu on loppujen lopuksi aika turhanpäiväistä tuuleen huutamista. Adieu, ja hyvää kevättä! :)
PoistaÄh! Uteliaisuus tappoi kissan (HEHE) mutta nyt on vielä ihan pakko kysyä, että miten ihmeessä tuo maya-löpinä liittyy käsillä olevaan keskusteluun?
PoistaSitä paitsi mayat ja atsteekit ovat kyllä nimenomaan tunnettuja noista julmista tavoistaan, minäkin tiesin siitä jo suht pienenä lapsena.
"miten ihmeessä tuo maya-löpinä liittyy käsillä olevaan keskusteluun?"
Poistaks Elegian ensimmäinen kommentti, joka toi keskusteluun ihmissyönnin.
näkyy olevankin Elegian kolmas kommentti
PoistaAnu,
Poistameillä muilla riittää ihmettelemistä siinä, että voitiin muutaman päivän sisällä uhrata ja napostella jopa 84000 ihmistä.
Jotkut puhuvat sadoista tuhansista ihmisuhreista. Mainitsin vain tuon pienen luvun. Tästä aiheesta keskustellaan muuallakin kuin Kirstin blogissa.:) Se ei ole vanhentunut.
Niin julmia kuin ihminen eivät ole eläimet. Eläimet syövät vain nälkäänsä - paitsi jotkut ihmisten pilaamat lemmikkieläimet.
Ihmeellistä se tietysti onkin, mutta en yhäkään ymmärrä kuinka mayojen raakuudet liittyy keskusteluun vainajien kohtelusta. Olen kai vaan tyhmä.
PoistaJulmuutta on monenlaista.
VastaaPoistaMoni syö lihaa. Eläintä, joka on ensin elänyt, mutta myöhemmin tapettu, jotta sen voisi syödä.
Käsittämätöntä.
Ja vegetaarit eläinystävät pukeutuvat joskus turkkeihin, koska ovat niin palelevaisia.
PoistaSaattaapa joku pukeutuakin. En kylläkään tunne yhtään sellaista vegetaristia.
PoistaHeittoni oli tarkoitettu laventamaan näkökulmaa; varmaankaan ei ole juuri ketään mieleltään suht tasapainoista ihmistä, jonka mielestä kissan keittäminen ei olisi järkyttävää. Toisaalta (muun) lihan syöminen on normi eikä valtaosa ihmisistä pidä sitä mitenkään eettisesti epäilyttävänä.
Kummallinen on ihminen.
Minä tunnen. Tai tiedän.
PoistaKyllä, ihminen on kummallinen.
Vietnamissa popsitaan silti kissoja ja koiria ihan solkenaan.
Kun minun kissani kuolee, hautaan hänet maahan. Tai jos on talvi, vien hänet tuhkattavaksi. Marja-Leena
VastaaPoistaJotenkin tuli tämä runoni mieleen.
VastaaPoistaSyy on täysin tuntematon.
Kusettaja ja oikeassa olija
istuivat metrossa.
Perhonen sievisteli ikkunalla
ja metro pysähtyi.
Kusettaja sanoi, ettei perhonen
syyksi riitä. Täälläpäin perhoset
olivat liian pieniä.
Oikeassa olija kertoi monista
aikaisemmista tapauksista.
"Voiko perhosen siipien heilahdus Brasiliassa aiheuttaa tornadon Texasissa?"
VastaaPoistaMiellä on vain toisemme, mitään muuta todella tärkeätä menetettävää meillä ei ole - se on kyllä iso menetys.
VastaaPoistaOlemme keskeneräisiä, ja ihmisen evoluutiokin on ihan alkutekijöissä, toivoisin kyllä ettemme popsisi toinen toisiamme suihimme.
On niin tosi tylsää aloittaa ihmiskunta ihan nollasta, alusta, taas. Ei kiitos, en kyllä ala...;)
luojan luoma, jotkut kyllä ovat sitä mieltä, että ihminen rappeutuu, ei kehity, siis evoluutiomielessä..
VastaaPoistaAnna, eiks toi ole sitä kaaosteoriaa.
Marko, kumpi on parempi, oikeassaolija vai kusettaja?
Marja-Leena, toivon kisulle pitkää ikää:-)
AnuH, Vulgarity is no substitute for wit. Sanoi Violet Downton Abbeyssa.
VastaaPoistaEn katso ko. sarjaa, mutta kiitos tästä pienestä tapakasvatuksen helmestä :)
PoistaPieni vieno pyyntö, jos mahdollisesti ehdit /jaksat/kiinnostaa, niin voisitko kertoa joskus, miten katoliset paastoavat jos paastoavat ennen pääsiäistä?
VastaaPoistaKiitos.
Sanna
Yllättävä pyyntö, yritän vastata:-)
VastaaPoista