tiistai 2. maaliskuuta 2010

Kirjallisuuskritiikkiä ja kirkkopolitiikkaa

Turun sanomissa Mari Viertola arvioi Pelastusrenkaita. Minusta on mukavaa, että kriitikko oli löytänyt kirjani kantavan ajatuksen, toisin sanoen että se oli välittynyt hänelle suurin piirtein sellaisena mitä itsekin ajattelin. Huomio kiinnittyi arviossa myös siihen, että kriitikko piti homoteeman käsittelyä keskeneräisenä. Kustannustoimittajani taisi pitkin matkaa naputtaa, etten pääse siinä asiassa oikein puusta pitkään, mutta minä en halunnut jättää sitä kirjasta poiskaan, lähinnä koska aihe on niin kuuma peruna kirkossa, vaikka en voikaan tajuta minkä ihmeen vuoksi. No minulla on tarkoitus palata näihin teemoihin vielä kolmannessa osassa, saa nähdä miten silloin käy.

Tästä homoseksuaalien siunaamisasiastahan on tullut oikein arkkipiispavaalin kynnyskysymys, ja minusta on lievästi sanoen kummallista, että homoseksuaalien siunaamista pitää ongelmallisena juuri Ruokanen, joka käsittääkseni on eronnut useammankin kerran. Jos ihminen sanoo, ettei homoja voi siunata, kun se kielletään Raamatussa, niin silloin minusta olisi kohtuullista tämän ihmisen todeta myös, että niin siellä kyllä kielletään uudelleen avioituminenkin, itsensä Jeesuksen suulla. Ja Paavali varaa kirkon paimenuuden yhden vaimon miehille.

Minua ei haittaa Ruokasen kaikkiruokaisuus vaimojen suhteen, ymmärrän hyvin, ettei elämä aina mene niin kuin on suunniteltu, ja ihminen voi silti olla pappi tai arkkipiispa paikallaan. Mutta tätä kaksoistandardia minä en tajua. Miten ihminen voi sallia itselleen sellaista, mitä on muilta kieltämässä? Miten voi tehdä siitä oikein vaaliteeman ja nostaa sillä profiiliaan?

En myöskään tajua, että tämä kaksinaismoralismi menee näköjään läpi, ja konservatiivikristityt ajavat Ruokasta arkkipiispaksi raamatullisena vaihtoehtona. Voi kiss my ass taas.

ps. olen odotellut, että Satakunnan kansan arvostelu kirjastani ilmestyisi nettilehden arkistoihin, mutta ei löydy. Se olisi ollut mukava liittää tähän.

Share/Bookmark

17 kommenttia:

  1. Tämähän on vanha totuus, että lukijaa jää kaivertamaan ne keskeneräiset asiat, ne jotka jäävät roikkumaan ilmaan.

    Eikös kustannustoimittajasi ole kuullut cliffhangereista ? Lukijakoukuista? En ole vielä lukenut kirjaasi, mutta tuossa se odottaa. Että koukussa ollaan. ;)

    "Älkää eläkö niinkuin minä elän vaan eläkää niinkuin minä sanon", sanoo se vanha sanontakin. Ruokanen vaikuttaa lihallistavan toisenkin totuuden: "Kuinka näet rikan, joka on veljesi silmässä, mutta et huomaa malkaa omassa silmässäsi? "

    VastaaPoista
  2. Vieläkö kirjoitat turkkariin kolumneja. Tässäpä oiva aihe.
    Avioerothan inhimillistävät Ruokasen tavallisen kirkkokansan tasolle ja juuri niiden vuoksi hän haluamalleen paikalle pääseekin. Oikein naistenlehden kannessa näitä erojaan mainosti, enkä minäkään halua tuomita kenenkään eroja, ihan sama mulle, mutta juuri tuo että raamatusta otetaan ne asiat mitkä halutaan esim, naispappeuden vastustus ja sitten ollaan kuitenkin rohjettu erota jumalan valitsemasta puolisosta eikä nähdä siinä mitään ongelmaa niin ristiriita on vaan niin korni ja se aina vaan kuitataan sillä että "mäkin olen vaan ihminen" "en ole ylpeä eroistani" tms.

    Kirkko on maallistunut, saarnoissa puhutaan samat asiat jotka olen kuullut viime viikon uutisista, ihmisiä yritetään miellyttää keinolla millä hyvänsä, jotta ne saataisiin pysymään kirkon jäseninä. Minkä vuoksi, jumalan ja hengellisyyden vai rahan.

    Milloin kirkko alkoi muuttua maallistuneemmaksi, miellyttämisen haluiseksi ja hampaattomaksi joka suuntaan kumartelijaksi. Alkoiko kehitys naispappeuden hyväksymisestä vai jo aiemmin.

    VastaaPoista
  3. Marja, eiköhän se maallistuminen tapahtunut jo siinä vaiheessa kun Jeesus-liike alkoi organisoitua vakiintuneiksi paikallisseurakunniksi joitakin vuosia Jeesuksen kuoleman jälkeen. En valitettavasti ole enää turkkarin kolumnistina, joten ei oikein ole foorumia jossa tästä voisi kirjoittaa. Ottaa kyllä pattiin tämä juttu. Ei siis Ruokasen erot tosiaankaan, vaan tämä kaksinaamaisuus.

    Niinpä Hirlii, tuo malka-juttu minullakin tuli mieleen.

    En tiedä onko tuo homoseksuaalisuusteeman keskeneräisyys oikein mikään lukijakoukkukaan, mutta hauska olisi, jos se sellaisena tosiaan toimisi.

    VastaaPoista
  4. Monessa kohdassa alkaa keskustelu tympimään jo raskaasti, toisaalta nämä piispaehdokkaat jotka tuomitsevat joitain asioita Raamatun perusteella kuitenkin jättäen toiset asiat täysin hyväksyttäviksi, luki niistä mitä tahansa...
    Ja toisaalta sitten ne tahot joille tämä homoliittokysymys on valtava ydinasia ja joille ilmeisesti kirkolla ei muuta tehtävää tässä maailmassa olekaan kuin vihkiä ihmisiä avioliittoon.

    Tekopyhyys jyllää.

    VastaaPoista
  5. Jos raamattuun vedotaan, niin avioero on sen mukaan mahdollinen, jos puoliso on uskoton tai jos hän haluaa lähteä lätkimään. Ei eronnut ihminen ole aina se, joka on ollut eron aktiivinen osapuoli, joten täytyy ensin tutkia ennenkuin voi hutkia...

    VastaaPoista
  6. Rilla K, Raamatussa sanotaan, että paimenen on oltava yhden vaimon mies, ja tätä ehtoa Ruokanen ei kai täytä? En ole itse mikään Raamattuekspertti, mutta käsittääkseni Jeesus kyllä salli avioeron, mutta uudelleen avioituminen oli huorintekemistä, vai olenko minä ymmärtänyt väärin?

    hdcanis, kirkolla on kyllä jotenkin kummallisen ongelmallinen suhde sukupuolisuuteen. Voi tietysti olla, ja varmaan onkin, että se ongelma on kaikkialla, mutta jotenkin se tulee vaan niin hyvin näkyviin noissa kirkon touhuissa.

    VastaaPoista
  7. Luin kirjasi, erittäin subjektiivinen oma arvioni ikiomassa lokissa ,D Muualle myöhemmin, ilmoan sitten... se tulee olemaan kyllä aika erilainen *varoittelee*.

    VastaaPoista
  8. Onko kristinuskolla välinearvon lisäksi totuusarvoa ev.lut.kirkon jäsenille?

    Nykyinen gallup-kirkko viittaisi lähinnä välinearvoon.

    Ruokanen voisi olla virkistävä vaihtoehto nykyiselle akateemiselle light-kristillisyydelle.

    Mutta, nukkukaa yönne rauhassa, ei Ruokasesta tule arkkipiispaa.

    VastaaPoista
  9. Erikoinen asenne sinulla anonyymi, enkä ihan tajunnut miten se nyt tähän keskusteluun liittyy, mutta ei se mitään. Minulle aika sama, kummasta tulee arkkipiispa, mutta kirkon jäsenenä kuvittelen, että minullakin on oikeus pohdiskella kirkon asioita, kunnes joku potkaisee minut pihalle, koska olen tällainen light-kristitty.

    VastaaPoista
  10. Pakana ilmoittelee, että kirjasi on arvosteltu myös www.kirjavinkit.fi

    VastaaPoista
  11. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  12. Kysymys onkin siitä, että saako jätetty rangaista muita.

    VastaaPoista
  13. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  14. No jos ollaan tarkkoja, niin myöskään sinun kommenttisi ei liittynyt tämän postauksen aiheeseen. Oma tarkoitukseni ei ollut pohtia Ruokasen erojen oikeutusta, vaan hänen kaksinaismoralistista suhtautumistaan seksuaalieettisiin kysymyksiin.

    VastaaPoista
  15. Onhan Satakunnan kansassakin tähän mennessä ilmestynyt arvio kirjastasi. Facebookin kautta laitoin sulle siitä viestiä, toivottavasti sekin pääsee tähän blogiisi.

    Taina

    VastaaPoista
  16. Taina, en löydä sitä arvostelua lehden nettiarkistosta, siksi en ole voinut pistää linkkiä.

    VastaaPoista

Kerro mitä mielessä!