torstai 25. heinäkuuta 2013

Yritän uudestaan

Tilastojen valossa on käsittääkseni niin, että alhainen sosioekonominen asema korreloi ylipainon kanssa. Katsokaa esim. leipäjonoja, ei siellä näy kovin laihoja ihmisiä. Taannoinen rockyhtye jo 80-luvulla runoili, että jos posket eivät näy takaapäin sosiaalihuolto on ollut vastuuton.

Korkean sosioekonomisen tason omaavat ihmiset sen sijaan nykyään kuntoilevat, säännöstelevät syömistään, ovat hoikkia. Esimerkiksi toimitusjohtaja-tasoisesta porukasta yhä harvemmin löytyy Suomessa nykyään ylipainoisia.

Tämä ei tarkoita sitä, etteikö voisi olla lihavaa toimitusjohtajaa tai etteikö leipäjonossa voisi olla laihoja, puhun nyt asiasta tilastollisesti.

Lisäksi olen ymmärtänyt, että sosioekonomisesta asemasta riippumatta, kaikki Suomessa pitävät hoikkuutta tavoiteltavana asiana ja lihavuutta ei-tavoiteltavana. Poislukien eräs ystäväni, joka edelleen sitkeästi ihailee pulskia ihmisiä ja pyrkii itsekin olemaan pulska.

Mutta oletan nyt näin:
1.Suurin piirtein kaikki suomalaiset tavoittelevat hoikkuutta.
2. Suhteellinen köyhyys ei Suomessa ole enää aikoihin tarkoittanut sitä, että ihminen olisi laiha. (Ihminen voi kärsiä huonosta ravitsemuksesta ja olla lihava, koska hänen kannattaa syödä pullaa ja juoda rasvaa, koska ne ovat halpoja elintarvikkeita verrattuna porkkanoihin, lanttuihin jne)

Ja tästä vaan siis omassa päässäni seurasi kysymys, että ovatko nuo naapurissa työtä tekevät ulkomailta tulleet rakennustyömiehet ihailtavan hoikkia siksi, että he vahtivat painoaan ja puputtavat salaattia ja hoitavat kuntoa vapaa-ajalla, vai ovatko he hoikkia siksi, että he saavat palkkaa kaksi euroa tunnilta ja siitäkin lähettävät osan kotimaahansa. 

Share/Bookmark

14 kommenttia:

  1. Olen täysin samaa mieltä kanssasi. Lisäksi tulevat perinnölliset tekijät sekä valmisruokien sisältämä sokeri ja peruna, joita laitetaan joka paikkaan (kuten soijaakin).

    Uskon, että havaitsemasi ulkomaalaiset ovat hoikkia monista syistä. Ruokavalio: Kyproksella työmiehellä oli eväänä pussillinen aprikooseja. Perintötekijät ovat erilaiset. Me suomalaiset olemme kokeneet jatkuvasti nälkävuosia, ja meidän elimistömme on kehittynyt käyttämään kaiken mahdollisen ravinnon - siis sellaiset ovat jääneet eloon.

    Kun sairastuin Kroatian matkalla keuhkoputkentulehdukseen, jouduin menemään lääkärille kalliiseen yksityissairaalaan. Minua palveli (!) nuori mm Amerikassa koulutettu lääkäri, joka kertoi, että suomalaisia pidetään ihmeellisenä kansana, jolla on vielä monia muualla jo kadonneita sairauksia kuten sokeritautia. Olemme eläneet aika eristäytyneinä. Toivokaamme, että uudet maahanmuuttajat parantavat tilannetta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ollut lääkärin koulutus ilmeisesti ajan tasalla? Diabetesta esiintyy joka puolella maailmaa, se yleistyy koko ajan myös alueilla joissa sitä aiemmin ei ole länsimaiden mittakaavassa esiintynyt, kehitysmaissa, Aasiassa...

      Yksi ongelma on se, että aika sitkeästi yhä tuijotetaan pelkkää painoindeksiä. Liikunta, hyvä lihaskunto, tupakoimattomuus yms. tekijät vaikuttaa paljon enemmän kuin pelkästään se, onko ruumiinmuoto laiha vai pyöreä.

      Poista
    2. "Liikunta, hyvä lihaskunto, tupakoimattomuus yms. tekijät vaikuttaa paljon enemmän kuin pelkästään se, onko ruumiinmuoto laiha vai pyöreä."

      Taputan käsiäni!

      Ruumiinmuoto ei aiheuta sairauksia sinänsä, mutta mikäli ihmisellä on esim. perimässään alttius diabetekseen, niin runsas ylipaino varmasti edistää tuon alttiuden voimistumista. Runsas ylipaino myös rasittaa niveliä, tosin tunnen monia pulskia ihmisiä joiden lihaskunto on erinomainen (ihminen kun liikkuu lihaksillaan ei nivelillä).

      Painoindeksi on vain yksi luku. Sen lisäksi nykyisin voi ottaa myös Kehomittauksen (= mittaa kehon rasvapitoisuuden, nestepitoisuuden, luiden painon, lihasmassan).

      Lihasmassan määrä on tärkeä, sillä jos se on suhteessa ruumiinpainoon liian alhainen, niin mm se on mahdollisen sairastavuuden/sairastumisalttiuden kannalta pahempi kuin pelkkä ylipaino. Jos rasvapitoisuus on liian alhainen tai huomattavan korkea, myös se altistaa sairauksille.

      Terveyteen vaikuttaa ravinto. Minkä laatuista se on. Terveyteen vaikuttaa ympäristö. Jos asut ympäristössä jossa hengität ilmansaasteita 24/7 niin kehoosi kertyy taatusti pitkään siellä vaikuttavia myrkkyjä joiden yhteys moniin vaikeisiin sairauksiin on todistettu.


      Poista
  2. Kyllä se lääkäri tiesi, mistä puhui. Suomi on johtava maa tyyppi 1 diabeteksen esiintymisessä. Joka vuosi 41 henkilö per 100 000 henkilöä sairastuu siihen, kun taas esimerkiksi Kiinassa - joka on kuten tiedämme Aasiassa - vain 0,1 henkilöä per 100 000."
    ”For type 1 diabetes, incidence is usually expressed as a number per 100,000 people. For example, Finland has the highest incidence of type 1 diabetes in the world, where almost 41 people are diagnosed each year per 100,000 people, and China has one of the lowest, where only 0.1 person per 100,000 are diagnosed each year (Diamond Project Group 2006)”

    http://www.diabetesandenvironment.org/home/incidence

    VastaaPoista
  3. Myös suomalainen diabetessivu kertoo: " Suomessa lasten diabetes on yleisempi kuin missään muualla maailmassa." Eristyneisyys.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, tuo maailmanlaajuinen huoli koskee ensisijaisesti 2-tyypin diabetesta, ja se ei ole katoamassa minnekään.

      Poista
  4. Se on totta. Se on huoli, joka koskee jokaista meistä.

    Valitettavasti myös tyyppi 1 lisääntyy. ”The incidence of type 1 diabetes in Finnish children is increasing even faster than before. The number of new cases diagnosed at or before 14 years of age will double in the next 15 years and the age of onset will be younger (0—4 years).”
    http://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(08)60765-5/abstract

    VastaaPoista
  5. Kiitos Anna ja Anu tästä diabeteskeskustelusta.
    roskaruoka, stressi jne lienevät taustalla.

    VastaaPoista
  6. Asia ei ole noin suoraviivainen. Diabeteksen syntyyn tarvitaan enteroviruksen ja geenin yhteisvaikutusta. Lihavuus ja roskaruoka ei sinänsä aiheuta diabetesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis vanha kunnon käsienpesu?
      http://www.thl.fi/fi_FI/web/infektiotaudit-fi/enterovirus

      Poista
  7. ”Tilastojen valossa on käsittääkseni niin, että alhainen sosioekonominen asema korreloi ylipainon kanssa. Katsokaa esim. leipäjonoja, ei siellä näy kovin laihoja ihmisiä.”

    Milloin kävit viimeksi leipäjonossa? Tai työttömien ruokalassa? Katsokaa, sanot, muttei tiedä missä katseesi harhailee.

    Edustat näkemyksilläsi sitä nykyisen keskiluokan omaksumaa näkemystä, että köyhillä on a) huonot elintavat b) ne juovat liikaa viinaa c) ovat ylipäätään tyhmiä ja laiskoja. Se on sitä viha-angstipuhetta, kun ei uskalla luoda katsettaan omiinsa päin. En väitä etteikö myös köyhä söisi epäterveellisesti tai että köyhät olisivat täysin raittiita, mutta olen tavannut kyllä niin hyväkuntoisia köyhiä etten puhuisi huonoista elintavoista, heidän kohdallaan.

    Tilastojen mukaan Suomessa juodusta alkoholista noin 60% kuluu työssäkäyvien, etupäässä ns. hyvinvoivien, vapaa-ajanvietossa. Autoja omistetaan tässä ryhmässä eniten. Köyhä liikkuu enemmän polkupyörällä, kävellen tai julkisilla kulkuneuvoilla. Köyhän liikunta tietty vähenee kun ei käy päivittäin töissä, mutta iso suomalaisista ainoastaan istuu työpaikoillaan, joten liikunnan määrä on vähäistä. Lisäksi hyvinvoiva keskiluokka syö enemmän valmisruokia (osa ei osaa edes enää valmistaa tavallista perusruokaa).

    Hyvinvoiva keskiluokka ei ole välttämättä sen terveempää kuin köyhempi kansanosa. Paitsi runsas alkoholinkäyttö, niin monenlaiset muutkin mielenterveydelliset ongelmat kytevät hiljakseen ”onnellisten ihmisten” asuinalueilla. Perhesurmista iso osa tehdään ns. hyvinvoivissa perheissä.


    VastaaPoista

  8. Viime keväänä juuri jäin leipäjonon puristuksiin Turun kauppatorilla ja ihan hyvinsyöneiltä vaikuttivat noin silmämääräisesti tarkastellen, mutta yritin olla liikaa tuijottamatta. Ylipäätään suomalaiset lihovat tasaista tahtia, eikä se käsittääkseni mene niin, että köyhät laihtuisivat ja rikkaat lihoisivat, mutta turha kai tästä on jauhaa sen enempää.

    VastaaPoista
  9. Presidentinlinnan itsenäisyyspäivänkutsuilla ei näy monta lihavaa.
    Terveisin
    Köyhä ja lihava ei-vasemmistolainen anonyymi, jonka mielestä köyhätkin voivat olla pahoja ja rikkaatkin hyviä, milloin mitenkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihminen on sekä hyvä että paha, se kuinka paljon on euroja taskussa ja komeroissa ja perinnöksi saatuna ei tee ihmisestä hyvää tahi pelkästään pahaa. Raha ei ole hyvä tai paha.

      Presidentinlinnan kutsuilla on näkynyt vaikeasti syömishäiriöisiä, siis tikkulaihoja - sairaudet jotka siitä seuraavat tulevat myös kalliiksi.

      Terveisin köyhä ja tavallisen suomalaisen kokoinen ei-oikeistolainen anonyymi jonka mielestä ihmiset saavat olla juuri sen kokoisia ja näköisiä kuin ovat tai haluavat olla.

      Poista

Kerro mitä mielessä!