keskiviikko 4. huhtikuuta 2012

MULLA EI OLE ITSEKURIA!!!


Mikä on itsekurin merkitys ihmisen elämässä? Minulla on itsekuria kauhean vähän.

Teen kyllä säntillisesti joitakin asioita, kuten esimerkiksi kirjoitan. Mutta se ei vaadi itsekuria. Olen niin tottunut nyhjöttämään tietokoneen ääressä, että itsekuria vaatii kirjoittamisesta pidättäytyminen.

Olen myös säntillisesti syömättä lihaa, mutta sekään ei vaadi itsekuria. Ei minun edes tee mieli makkaroita.

Paaston alkaessa ajattelin, että jokaisena paastopäivänä siivoan jonkin yhden kaapin tai pesen ikkunan. Jossain vaiheessa tämä hyvä päätös unohtui ja kämppä on edelleen kuin pommin jäljiltä.

Olen lukenut munkki Serafimin kirjaa, jossa hän kirjoittaa paastosta niin hienosti, että kadun velttoiluani. Olisi pitänyt tehdä jokin pieni paastopäätös ja pysyä siinä. Päätöksessä pysyminen kuulemma antaa kirkastuneen mielen. Se jää minulta nyt kokematta.

Share/Bookmark

5 kommenttia:

  1. Niin minultakin. Aloitin innokkaasti niin sanotun ekopaaston. Päätin luopua nettikaupoissa surffailusta. Jo viikon kuluttua löysin itseni nettishoppailemasta yhtä ja toista "tarpeellista" :(

    VastaaPoista
  2. Tuttuja tuntoja! Karkkilakkoni on pitänyt, mutta netti-iltapäivälehtipaaston osalta nolosti luovutin. Hiljentymisestä ja pääsiäisen sanoman mietiskelystä ei ole tietoakaan. Odotan kiihkeästi pääsiäisyötä ja Johannes Krysostomoksen pääsiäissaarnaa, joka on armollinen paastossaan epäonnistuneellekin:

    "Viimeisenkin hän armahtaa ja ensimmäisestä pitää huolen:
    tuolle hän antaa, tälle lahjoittaa.
    Hän ottaa vastaan teot ja hyväksyy aikeenkin.
    Hän antaa arvon työlle ja aikomustakin hän kiittää."

    VastaaPoista
  3. Sehän oli muuten se tarinakin, jossa viime hetkellä viinitarhalle töihin tulleet saivat saman palkan kuin ne jotka olivat olleet aamusta asti. Pätee varmaan paastoonkin, vai?

    VastaaPoista
  4. Johannes Krysostomoksen pääsiäissaarna on tosiaan lohdullinen. Sitä odotellessa tutun sekavin, kaikkea muuta kuin kirkastunein mielin... On kyllä huvittavaa ja ehkä vähän liikuttavaakin, miten vikkelä ihminen on perustelemaan itselleen päätöksistään lipeämisiä, paaston aikana siinä missä muulloinkin. Sellaista tämä on.

    VastaaPoista

Kerro mitä mielessä!