Kuulepa sinivuokko.
Ympärillä kaikki on kuollutta,
harmaata ja surkeaa,
mutta sinä vain loistat.
Miten se oikein tapahtuu?
Ja mistä sinä teet tuon värisi?
Ai että se on sinun luontosi?
Niin kuin minun luontoni on hytistä ja valittaa kovaa kohtaloani.
Voi rakkaat pilvet, älkää satako räntää, älkää nyt enää.
Me kevään kukkaset olemme sitkeitä, mutta kyllä meitäkin paleltaa.
**
Runotorstaissa käskettiin runoilla saapumisesta.
ps. eilen tuli tieto, että olin läpäissyt webdesigner ammattitutkinnon kakkosnäytön. Kolmas on vielä edessä ja se onkin kohdalla ihan justiinsa.
Tekstit
Kaunis kuva sinivuokosta.
VastaaPoistaViimeinen säkeistö on kaunis toivomus.
Onko tämä muka runo?
VastaaPoistaNo voi voi anonyymi, eikö sinun mielestäsi sitten ole? ;-)
VastaaPoistaKiitos Ilona:-)
On se runo.
VastaaPoistaOnnea kakkosvaiheen suorittamisesta!
Kevätmietteitä tuttuja. Miten ihmeessä ne sen tekevät? Vuokot ja muut? Vaan sinä tiedät. Olet jo kolmannessa testissä kohta, vaikka räntää . . . Lykkyä testiin!
VastaaPoistaLoistavaa, kohta olet valmis suunnittelija. Ihan älyttömän hienoa ja kunnioitettavaa.
VastaaPoistaMinä olen vähän siipi maassa. En päässyt kouluun johon hain. Olisin tarvinnut vähän positiivista kierrettä tähän elämään nyt. Kuvittelin että se olisi tullut sieltä koulusta. Elämää.
Lähden lapioimaan soraa, siinä on luovaa työtä jonka osaan.
Kiitos Susu, Utukka ja Karpalo!
VastaaPoistaSinivuokko vain tarvitsee värin näkyäkseen kuolleen heinän peittämästä maasta. Iloinen kevään toivottaja.
VastaaPoistaHyvä runo, pidin siitä.
Onneksi olkoon! Ihmiselle on hyväksi uudistaa itseään silloin tällöin, antaa tilaa lahjoille, joita ei ole ehkä aikaisemmin käyttänyt. Loppu webdesigner-opinnoista sujuu varmaankin yhtä hyvin. Kohta voit opettaa muita tässäkin asiassa.
VastaaPoistaNe vaan ovat niin ihmeellisiä pilkistäessään sieltä kuivasta ruohosta Arleena.
VastaaPoistaHuh tuskin sentään näitä asioita opetan Anna:-) mutta kiitos kannustavista sanoistasi.
Kuva kuin runo ja runo kuin kuva :-) Lämpöisiä kevätpäiviä ja lykkyä pyttyyn myös kolmanteen koitokseen!
VastaaPoistaKiitos Millan!
VastaaPoistaKiitos kauniista kuvasta ja runosta. Täytyy lähteä itsekin ulos katsomaan, jos sinivuokkoja näkyisi.
VastaaPoistaParhaat onnittelut myös opintosaavutuksesta.
Sylvi
Ihana runo ja todellinen. Tällaisia me ihmiset olemme, kadehdimme muiden loistoa, vaikka vain pienen kukkasen, joka palelee. Omaksi itseksi kasvaminen ei ole helppoa, kun haluaisimme olla joku toinen ja että meillä olisi toisen ihmisen lahjat ja taidot - esim. webdesigner-taidot.
VastaaPoistaSulla on muuten kiva ulkoasu nykyisessä blogissasi. Harmittaa vain tuon lapsosen puolesta, joka saa vasarasta päähän. "Muks!" Herää kysymyään, onko noita kaikkia edellisiä välineitä jo käytetty lapsen kiduttamisessa. Ainoa selitys, jonka raakalaismaisuudellesi keksin on se, että vietit lapsuutesi Porissa. Se ei tee kenellekään hyvää...
Kyllä kannattaa ulkoilla Sylvi, vaikka tänäänkin on aika kolea keli.
VastaaPoistaKiitos Tuomo! Lapsuus Porissa tosiaan vaikuttaa taustalla. silloin tuli vasarasta päähän ihan kirjaimellisesti ja vertauskuvallisesti.
Pidin runostasi, siinä on luontevaa vuoropuhelua...
VastaaPoistaOnneksi olkoon tähänastisesta ja lykkyä tulevalle. Ihan oikein joku mainitsi, että kadehditaan sitä mikä loistaa... Niistähän ei tarvitse välittää!
Kiitos Crane!
VastaaPoistaTuomon kommentin luettuani huomasin, että bannerissasi todella onkin kaikki aivotyökalut, kallonporausta myöten.
VastaaPoistaNiinpä, Utukka:-)
VastaaPoistaKerron salaisuuden. Väri tulee juuresta.
VastaaPoistaAhaa, vai juuresta. Mutta eihän se ole sininen.
VastaaPoista