keskiviikko 29. huhtikuuta 2009
Vastoinkäymisiä
Mökin muuri on kallistunut ja haljennut. Katto vuotaa, vaikka koko viime kesä meni sitä korjatessa. Moottorisaha hajosi. Puukko meni poikki. Kalaverkko juuttui pohjaan ja piti repiä rikki, että se irtoaisi. Toisella kerralla verkkoon tarttui vanha katiska, jonka ruostuneet piikit pistelivät sormeni täyteen reikiä kun yritin irrottaa katiskaa viime kesänä hankitusta, miltei tuliterästä verkosta. Kaloja ei tietenkään tullut. Kotikärryn pyörästä lähti ilmat. Tietokone kuumeni liikaa ja sammahti yllättäen, vieden mukanaan parin tunnin hommat, kun en ollut taaskaan muistanut tallentaa. Miten minä kaikkien näiden vuosien jälkeenkin voin olla niin tyhmä, etten talleta joka välissä. Kai siksi, että onnistuin uppoamaan tarinaan, mietin työtäni, en tietokonetta, kas siinä vika, niin ei saisi koskaan tehdä. Sen lisäksi on vaikea sulattaa, että kaikki eivät rakastakaan uusinta kirjaani. Jotkut suorastaan inhoavat sitä. Se on pinnallista viihdettä, ja oikein pahan mielenkin siitä on joku itselleen saanut, mikä on tietysti voi voi, koska pahaa mieltä en koskaan tahtoisi kenellekään aiheuttaa. Tai ehkä sentään joillekin, jos ihan rehellinen olen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
No, johan mättää vastaan.
VastaaPoistaKukas on oikein pahoittanut mielensä kirjastasi? Ja oikein inhoaa??
No kaikenlaista kuulee Susu;-)
VastaaPoistaMutta ihan oikeasti ihme vastoinkäymisten suma. Joskin ovat pieniä juttuja, onneksi kaikki.
Juu, mutta vastoinkäymisissä on se jännä puoli, että isot vastoinkäymiset muuttuvat ajan kanssa elämää rikastuttaviksi kokemuksiksi. Pienet eivät ikinä. Paitsi että viimeaikoina olen ajatellut että pienet vastoinkäymiset ovat oikein hyviä novellinaiheita, että sikäli niistäkin voisi olla hyötyä. Jos siis kirjoittaisi novelleja.
VastaaPoistaNo hemmetti Karpalo, ehkä tosiaan ruvetaan kirjoittamaan novelleja!
VastaaPoistaVoisin hyvin kuvitella Antti Hyryn novellin siita kun irrottaa vanhaa katiskaa uudesta verkosta...eika olisi sita kauheaa pinnallista viihdetta :)
VastaaPoistaMutta aattele, jos kuitenkin Hyryllekin kävisi niin katalasti, että joku novellia lukiessa sittenkin viihtyisi...
VastaaPoistaKaikki johtuu keväästä. Kevät on juuri tällainen vuodenaika, masentava, vastoinkäymisiä täynnä, orapihlaja-aidan piikit sojottavat joka suuntaan ja puhkovat kottikärryn kumit, käämit palaa sahasta ja sahaajalta, kokeillaan uusia ruokalajeja ja kokki suuttuu, kun ei maistu. Otetaan talven jähmettämät työkalut esille, lyödään kirveellä jalkaan, riidellään, joku jo kysyy kesälomista, nenä vuotaa, silmät myös, allergiaa muka, Sinikalla ainakin.
VastaaPoistaOnneksi täällä meillä ei ole koskaan sellaista että ruoka ei maistuisi, vaikka voisi olla ihan eduksi jos se ei joskus maistuisi.
VastaaPoistaTästä voi kaikki enää mennä vain paremmaksi, joten iloista ja valostuvaa vappua!
VastaaPoistaTäytyypä ottaa selvää, kuinka inhoittava on viimeisin kirjasi.
Samoin, hyvää vappua!
VastaaPoistaKirsti, eikö nuo kuvaamasi tapahtumat ja vastoinkäymiset ole juuri sitä mökkiarkea, joka jää kertomatta 'Maalaisidylli ja mökki' -lehdissä. Vielä kun siihen lisättäisi nakaanpesä savupiipussa, epäonnistunut paskahuusin putsaus ja pari muuta sattumusta, niin se olisi "täydellinen kesälomakuvaus". Kun sinulla on sana hallussa, voit vaikka kirjoittaa kipakoita pakinoita kaikesta, mikä meni vikaan tai niitä Karpalon mainitsemia novelleja.
VastaaPoistaLentsu, näin jo unta siitä, että kirjoittelin hienoja tarinoita tästä kaikesta. Tosi hauskoja. Kirjoittaessani ihmettelin, että miksi en aikaisemmin ole tajunnut kirjoittaa näistä asioista. Mutta herätessä tuntui, että eivät ne asiat sittenkään niin hauskoja olleet. Mutta täytyy varmaan jossain välissä yrittää, josko nämä jutut vielä kääntyisivät kaunokirjallisuudeksi, tai jos ei kaunokirjallisuudeksi, niin edes viihdekirjallisuudeksi...
VastaaPoista