keskiviikko 22. huhtikuuta 2009

Kitinää

Sählätessäni runsas kuukausi sitten blogipohjan vaihdon kanssa, menetin lennossa toista sataa lukijaksi ilmoittautunutta. Lähetin silloin Blogilistan ylläpitoon erinäisiä viestejä joissa pyysin apua, neuvoa ja palveluja. Tässä yhtenä päivänä tajusin, ettei yhteenkään viestiini ole tullut vastausta. Ei edes sellaista, jossa olisi sanottu, että mitäs möhlit, älä meille ruikuta typerä lehmä. Minut on totaalisesti ignoroitu. Totean tilanteen kokematta sen suurempia dramaattisia väristyksiä.

Minuun kolahti Millanin eilinen juttu Kukaan ei tykkää kitisijöistä. Seemiläisessä maailmassa kerjäläisillä oli tärkeä palvelutehtävä. Niiden kuului näyttää mahdollisimman surkeilta, jotta ihmisten olisi helppo noudattaa kulttuuriin kuuluvaa hurskausvaatimusta ja armahtaa kerjäläistä heittämällä hänelle lantti. Kerjäläisillä oli siis siinä kulttuurissa ja on monissa kulttuureissa edelleenkin erittäin tärkeä kulttuurinen palvelutehtävä. He ovat olemassa, jotta toiset saavat tuntea olevansa hyviä ihmisiä antaessaan lantin. Eikö hyvinvointivaltiossa voisi tätä systeemiä soveltaa kitisijöihin? Kitisijä kitisee, menestyjät voivat ohimennessä taputtaa häntä päähän ja lausua muutaman myönteisen sanan. Kitisijä piristyisi tullessaan huomioiduksi, menestyjä voisi tuntea itsensä hyväksi ihmiseksi koska 1. ei ole itse kitisijä ja 2. koska voi auttaa kitisijää sanomalla hänelle jotain rohkaisevaa.

Olen harrastanut blogissani kitinää vuodesta 2005, mutta kuten sanottu, toista sataa lukijaa on häviksissä. Pitäisikö tehdä johtopäätöksiä. Päädyin nyt kuitenkin toiveikkaana lisäämään sivuun tuollaisen Lukijat härdellin. Yllättäen siellä olikin jo kaksi tuttua ja ystävällisen näköistä naamaa odottamassa.

Muuten. Eilen tuli viehättävä kutsu. Olisin päässyt Elävän kirjaston hyllyyn odottamaan, josko joku haluaisi lainata minut. Olisin suostunut oikopäätä, harmi vain että kutsu kävi niin myöhään että olin ehtinyt jo sopia muuta.

Share/Bookmark

7 kommenttia:

  1. Minä luen tätä ainakin RSS-lukijan kautta, eli jos Blogilistalla onkin menneisyydestä ollut ruksattuna blogisi (näin luultavasti on ollut), muttei enää ole, niin et silti ole ainakaan tätä lukijaa menettänyt :)

    VastaaPoista
  2. Juu kannatan ehdottomasti tuota lantin heittoa ja päähän taputtamista :-D

    VastaaPoista
  3. Minun blogilistatilauksestani sinä ainakin katosit silloin kun vaihdoit Bloggeriin. Et tosin heti; ehdin huomata vaihdon ja ehkä yhden päivityksen sen jälkeen. Sitten kului viikko tai pari joiden aikana toistuvasti ihmettelin miksei Kirsti päivitä kunnes tajusin että blogisi oli listaltani kadonnut.

    Eihän tämä nyt mitään selitä mihinkään suuntaan mutta kunhan raportoin.

    VastaaPoista
  4. Joo, noin minä varmaan katosin useammaltakin listalta Ugus, ja se oli ihan ikioma möhläykseni, jonka Blogilistan sankarit ilmeisesti tahtoessaan olisivat voineet korjata.

    Hei Mari(nadi), ai että olen päässyt mukaan noin edistyneeseen tekniikkaan että ihan rss-syötteitä. Alan vähitellen ymmärtää, että minunkin kannattaisi hommata sellainen sydeemi.

    Millan:-)

    VastaaPoista
  5. Onpa ikävää, että et saanut Blogilistan tilauksia ajantasaiseksi. En minäkään muuten ole koskaan saanut minkäänlaisia vastauksia, jos olen jotakin valittanut kehitysblogiin. Ehkä se on "talon" linja, ettei asiakkaita kannata palvella.

    Omasta blogisatani olen muuten huomannut sellaisen seikan, että vuoroin vieraissa. Jos en kommentoi toisten blogeja, ei kukaan tule kommentoimaan minunkaan blogiini, mutta sinullahan tätä ongelmaa ei ole, koska myös uudessa blogissasi on käyty vilkkaita keskusteluja.

    Toisinaan sitten innostun luuhaamaan muiden kommenttilaatikoissa, ja siitäkin tulee nolo olo, varsinkin jos vierailut jäävät yksipuolisiksi. Kuka nyt kenenkään kotiinkaan tulee kutsumatta ja saamatta vastavierailuja, ei ainakaan kovin monta kertaa! ;D

    VastaaPoista
  6. Celia, kyllä olen selvästi huomannut omissa nahoissani, että nykyinen ajanpuute/laiskuus/arkuus keskusteluihin heittäytymisessä muiden kommenttilaatikoissa on suoraan verrannollinen omaan blogiin tulevien kommenttien määrään, ihan ymmärrettävästi. Ja on ymmärrettävää sekin, etteivät ihmiset kauan jaksa kommentoida, jos kommentointi ei ole vastavuoroista. Olen siksi erityiskiitollinen niille, jotka kaikesta huolimatta kommentoivat, koska kommentit ovat bloggaamisen suola, en minä jaksaisi ilman kommentteja kauan blogata. Toivon, että kun saan tutkintoni valmiiksi, jaksan taas osallistua kiinnostaviin keskusteluihin, joita monissa paikoissa käydään.

    VastaaPoista
  7. Mulla on viime joulukuun jälkeen kadonnut 9000 lukijaa

    VastaaPoista

Kerro mitä mielessä!