maanantai 7. marraskuuta 2011

Minä käännyin venäjäksi! (On siellä muutama muukin teksti kyllä)

Yöllä oli tullut sähköposti, jossa kerrottiin, että antologia jossa olen mukana, on nyt ilmestynyt Venäjäksi. Antologian nimi on Hyvät naapurit. Minulle tulee nimestä suomettumisen ajat mieleen. Mutta minä kyllä pidin suomettumisen ajoista, vaihtaisin ne heti takaisin, jos voisin. Olen muutenkin päättänyt  häpeämättömästi haikailla takaisin vanhoja hyviä aikoja. Silloin kun minä olin lapsi ja nuori, kaikki asiat olivat paremmin. Se vain oli niin, eikö muka ollut. No tätä antologiaa ei ollut vielä silloin, se on totta.


Share/Bookmark
Lähettänyt Kirsti klo 9.00

22 kommenttia:

  1. anuh7. marraskuuta 2011 klo 9.17

    Onnnnnittelut! :D Mahtavaa!

    VastaaPoista
  2. Maisakaisa7. marraskuuta 2011 klo 9.33

    Hienoa! Onneksi olkoon!

    VastaaPoista
  3. Anne T7. marraskuuta 2011 klo 9.39

    :) Siistiä.

    VastaaPoista
  4. Paula7. marraskuuta 2011 klo 9.56

    Onnea antologiasta!

    Silloin kun minä olin nuori, kaikki yleiset asiat olivat ehkä todellakin paremmin kuin nykyään. Mutta minä voin silloin aika huonosti ja elämä oli ahdistavaa, pelottavaa ja vaikeaa. Mitä vanhemmaksi olen tullut, sitä helpommaksi ja siedettävämmäksi on tullut elää. Näin ollen en ikinä haluaisi elää noita nuoruuden aikoja uudestaan enkä palata niihin.

    VastaaPoista
  5. Kirsti7. marraskuuta 2011 klo 10.32

    Paula, hienosti hahmotit tuon nykyihmisen dilemman. Juuri noin minäkin koen.

    Ja kiitoksia kaikille onnituksista:-)

    VastaaPoista
  6. Anneli7. marraskuuta 2011 klo 10.57

    Kansikuvassa lukko ja avaimia - mitä lukkoja antologia avaa? Onko sillä jokin teema?
    Onnittelen avauksesta itään!

    VastaaPoista
  7. kirsti k7. marraskuuta 2011 klo 11.50

    Miten hienoa - paljon, paljon onnea!
    Millainen sinun tekstisi on, mistä se kertoo?

    VastaaPoista
  8. SusuPetal7. marraskuuta 2011 klo 12.40

    Onneksi olkoon!!

    VastaaPoista
  9. Marmustoi7. marraskuuta 2011 klo 12.55

    Onpa hienoa! Tällaiset jutut ne vaan on ihania päivän piristyksiä. Niitä tunnustuksia, joita saa liian harvoin kirjoittajana. Kättensä jälkiä. Työtä. Onnea!!

    VastaaPoista
  10. Kirsti7. marraskuuta 2011 klo 13.24

    Kiitoksia, kiitoksia!

    Kirsti, antologiassa on Kova jätkä niminen novelli, joka julkaistiin Vinskissä muutama vuosi sitten.

    Anneli, antologiaan sisältyy sanataidetehtäviä. Se on rakennettu niin, että jokainen antologiateksti on kuin oma huoneensa. Nuo avaimet ovat varmaan talon huoneiden ovia tms.

    VastaaPoista
  11. Anonyymi7. marraskuuta 2011 klo 14.11

    Lapsuus on yleensä ihanaa aikaa, osuipa se vaikka Stalinin tai Hitlerin aikaan. Suomettumisen kulta-aikana antologiasi olisi voitu painaa Tukholmassa niin kuin Aleksandr Solženitsynin Vankileirien saaristo.

    VastaaPoista
  12. Maria/Sinisen linnan kirjasto7. marraskuuta 2011 klo 14.39

    Hieno juttu, onnea!

    VastaaPoista
  13. Villis / Villasukka kirjahyllyssä7. marraskuuta 2011 klo 20.37

    Onnittelut täältäkin :)

    VastaaPoista
  14. Luru7. marraskuuta 2011 klo 21.51

    Onnea! Kirjassa on hauska kansikin vielä.

    VastaaPoista
  15. Anonyymi7. marraskuuta 2011 klo 22.23

    Onnittelut, vaikka se vasta olisi jotain, jos Reetta ja linnan vangit olisi ilmestynyt venäjäksi, sopertaa Salme.

    VastaaPoista
  16. Kirsti8. marraskuuta 2011 klo 5.35

    Salme se muistaa käännellä veistä haavassa.

    Kiitoksia onnitteluista kaikille.

    VastaaPoista
  17. Ina8. marraskuuta 2011 klo 9.53

    hauskaa, onnea! :) ps. kirsti, nyt mulla alkaa viimein se kauan luvattu lastenkirjaelämä vähitellen... ;)

    VastaaPoista
  18. Katja Tanskanen8. marraskuuta 2011 klo 10.31

    Hienoa, Kirsti!

    Lämpimät onnittelut!

    Itkisin ilosta, jos runojani joskus käännettäisiin venäjäksi.

    Suomettumisen ajat tuovat minulle monta hyvää muistoa lapsuudesta.

    VastaaPoista
  19. Kirsti8. marraskuuta 2011 klo 12.58

    Kiitos Katja:-) Runojen kääntäminen varmaan onnistuu, kun törmää oikeisiin ihmisiin.

    Ina, olen tosiaan blogistasi seurannut, että mitä on tulossa. Ehkä ensin löytyy käyttöä sellaisille kankaisille koskettelukirjoille?

    VastaaPoista
  20. Anonyymi8. marraskuuta 2011 klo 20.59

    Pitäähän minun saada jotain piipittää blogissasi, puolustautuu Salme.

    VastaaPoista
  21. Anonyymi9. marraskuuta 2011 klo 0.33

    Myöhästyneet onnittelut! Gogolilla taisi olla hauska kertomus Kaksi hupaisaa naapurusta. Hienoa varmaan astella Gogolin jalan jälkiä suuren kulttuurimaailman maineeseen. Dostojevskin vaimo Mariahan ei oikein uskonut Dostojevskin olevan yhtä hyvän kuin Gogolin.

    tv PV

    VastaaPoista
  22. Kirsti9. marraskuuta 2011 klo 10.29

    Piipitä vaan Salme.
    Et ole yhtään myöhässä PV. On tosiaan hieno astella maailmanmaineeseen, onneksi minulla on asiat paremmin kuin Dostojevskilla.

    VastaaPoista

Kerro mitä mielessä!

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)