Kesän luontoelämyksestä saan kiittää raekuuroa, joka viskoi niskaani kananmunan kokoisia rakeita. Kuvassa siis normaalikokoinen tupakansytytin rakeen mittakaavaa osoittamassa. Auto on nyt täynnä lommoja. Se ei kuitenkaan ole niin traaginen asia, kuin autoaan rakastavasta ihmisestä voisi tuntua. Auto on muutenkin menossa vaihtoon, ja jälleenmyyntiarvo ilman lommojakin olisi luultavasti ollut vähäinen.
Tekstit
Herran pieksut :o Onneksi et itse päätynyt lommoille, on melkoisia moukuroita nuo.
VastaaPoistaTäällä katseltiin valoshowta aiemmin illalla, massiivisen ukkosmyräkän muodossa. Tuntuu luonto taas muistuttavan, kuka täällä loppujen lopuksi määrää!
Pelkäsin, että juuri viime kesänä uusittu mökin katto menee rikki. Sisällä kuulosti siltä, että taivaalta satoi kiviä. Siinä kyllä tunsi avuttomuutensa ja pienuutensa.
VastaaPoistaOoh. Luonto on todella rakastanut teitä siellä etelässä. Mulla oli poika myös sillä suunnalla, Sonispheressä, siellä lentävän romun keskellä. Onneksi ei ollut käynyt kuinkaan.
VastaaPoistaParempi muuten lommoja autossa kuin vaikka päässä. Ei kiinnostaisi pahemmin tietää, mitä tuollaiset jättiläismurikat tekisivät pääkopalle, jos erehtyisi pihalle väärään aikaan.
Hienoa, olet hengissä ja voit vielä sovittaa elämyksesi uuteen kirjaasi. Pelottava kokemus. Ette kai te nyt sitä autoa vaihda. Laittakaa auton kylkeen teksti: Rakeiden runtelemat.
VastaaPoistaJopas oli mötiköitä! Noita luonnoniomiöitä on nyt tänä vuonna riittänyt monien suomalaisten ihmeteltäväksi. Ehkä se on terveellinen muistutus jostain, vaikka onnettomuudet ja taloudelliset vahingot ovatkin ikäviä.
VastaaPoistaNo jopas jotakin !
VastaaPoistaLuen juuri romaania jossa taivaalta sataa iilimatoja ja kalaakin. Sitä kutsutaan fantasiaksi, mutta näköjään, taivaasta voi pudota mitä tahansa.
Joo, on se ihmeellistä. Vaikka rakeet olivat vain kanamunankokoisia, niiden putoillessa taivaasta ihminen kuitenkin tunsi pienuutensa.
VastaaPoistaOlipas rakeita! Hengenvaarassahan olisi tuollaiseen sateeseen joutuessa.
VastaaPoistaTämän päivän Hesarissa oli kuvattuna Sastamalan rakeet. Mittatikkuna oli oranssipäiset sakset. Tuon lehtileikkeen tai käy hakemassa.
VastaaPoistaTarkastelin samaa raekokoa pihassamme alkuviikosta ja tuuli samalla ihan vaakana. Rakeet olivat koristeomenan/ kananmunan kokoisia ja kuulostivat aivan pommitukselta ukkosen säestäessä konserttia.Pelkäsin ikkunoiden rikkoutumista.. Koko viikon on satanut ja sade alkaa aina noin klo15-16 välisenä aikana.kestää 0,5 tunnista 1,5 tuntiin maksimissaan. On nämä ilmat outoja.
VastaaPoistaKohtalotoveri! Maailmanlopun tunnelmathan tuollaisesta nousevat mieleen.
VastaaPoistaKiitos Salme! Pidetään mielessä.
No niinpä! Sirkka. Mutta ilmeisesti kelleen ei käynyt kuinkaan.
Huh! Täällä Espoossa olemme varjeltuneet ääri-ilmiöiltä (kauhuissani pelkään, kuin käy, jos ne iskevät päälle just kun miesväkeni on viikon päästä purjehduskisassa matkalla Tallinnaan!).
VastaaPoistaOlen tänään kierrellyt nostalgiakiertueella pääosin tyhjilleen jääneissä taloissa, siis sellaisissa blogeissa, joissa vietin satoja tunteja joskus neljä-viisi vuotta sitten. Omakin kirjoittamiseni on aikoja sitten hiipunut olemattomiin ja vanhoista tutuista sinä ja Celia olette niitä harvoja, jotka säännöllisesti päivitätte. Sinulla on sitäpaitsi tämä mukava seurustelunurkkaus, jossa ihmiset vielä jaksavat jutella kuin silloin ennen. Kiitos vieraanvaraisuudestasi!
Pitkä builduppi, varsinainen asiani on, että ennen lopullista unhoon uuvahtamistani ajattelin järjestää synttäribileet:
Kutsu
Sun äitis viettää 5-vuotissyntymäpäiväänsä 14.8.2010 ja sinut on kutsuttu kommenttilaatikkooni tuttuja tapaamaan. Tarjolla on munkkilikööriä ja pekonia.
Tervetuloa!
Sä
Olenkohan minä tosiaan jotenkin kaavoihini kangistunut, kun en ole älynnyt vielä lopettaa bloggaamista. Viisaammat vaikenevat, selvästikin. Mutta, kiitos kutsusta!
VastaaPoista