Olen vähän jämähtänyt Haydenin Auringonkukkametsän kanssa, mutta lukiessani sitä minulle on kirjastunut, että ei ihmisen kyllä tarvitse olla teknisesti taitava kirjoittaja menestyäkseen kirjailijana. Olen ehkä ihan liikaa omassa tuotannossani keskittynyt siihen tekniikkapuoleen. Vaikka olen jollakin tavalla ymmärtänytkin, että tarina on tärkein. Ehkä se on jotain käsityöläisen ylpeyttä. Mutta onkohan se kannattanut, mietin vaan.
En saanut työskentelyapurahaa suunnittelemaani hankkeeseen, joten pitääkö vaihtaa suunnitelmaa, sitäkin mietin.
Viime yönä näin sellaista unta, että uutta kirjaani jonka nimi oli 206 Eurooppa, ylistettiin kaikkialla. Katselin televisio-ohjelmaa, jossa kirjastani keskusteltiin sivistyneesti. Olin ensin valtavan iloinen, mutta vähitellen aloin epäillä. Miksi minä en muistanut olleenkaan kirjoittaneeni sellaisia juttuja, joista ihmiset puhuivat? Yhtäkkiä totuus kirkastui. Minun kansieni sisälle oli vahingossa joutunut jonkun toisen kirjoittama kirja.
Tekstit
Vallan mainio kirjailijauni! Tämän tyyppisiä unia minäkin olen nähnyt, ja luultavasti moni muukin kirjailija.
VastaaPoistaVoi mikä unien uni :) Mä olin jossain vaiheessa hyvin pitkälti sitä mieltä, että tekniikka on tarinaa tärkeämpi. Mikä ei tietenkään pidä paikkaansa. Mutta yhä pidän tekniikkaa tarinan rinnalla hyvin tärkeänä. Hyvää kesälomaa!
VastaaPoistaMikä uni! Jotenkin tyypillinen, tuollainen kirjannimikin 206 Eurooppa. Ja sitten vähitellen heräävä epäily siitä, että en muista tuollaista kirjoittaneeni... Unissa on suurta konkretiaa ja yksityiskohtaisuutta yhdistettynä fantasiaan, luovaa asioiden yhdistelyä. Kuulin kerran erään psykiatrin luonnehtivan, että unet ovat itsessään taideteoksia, joita ihminen unitilassa luo.
VastaaPoistaKirsti,
VastaaPoistakirjastasi on jo kirjoitettu ainakin blogeissa niin paljon, että otin tuon näkökulman, miten loit fantasiamaailman heti alkuun sellaiseksi, että lukija voi heittäytyä sen vietäväksi. En halunnut kirjoittaa enempää, jotta en paljastaisi juonta.
Uskon, että monet kirjailijaksi haaveilevat lukevat kirjojasi tutkien, miten kirja kirjoitetaan. Lukijat eivät tule aina ajatelleeksi, miten paljon tietoa ja tutkimusta yksinkertaisetkin lauseet voivat sisältää. Ei heidän tarvitsekaan.:)
Nuo "suuruudenunet" lienevät yleisiä muillakin kuin kirjailijoilla. Väitetään, että jotkut taitelijat ovat saaneet inspiraation unistaan. Toisinkin voi käydä.
Näin kerran unta, jossa keskustelin erittäin henkevästi. Koska unessakin tiesin, että yöpöydällä oli kynä ja paperia, kohottauduin vuoteesta ja unen keskellä kirjoitin muistin joitain nerokkaita repliikkejäni. Aamulla luin uteliaana lappua.
En saanut siitä mitään selvää. Yksityiset sanat olivat todella hienoja, mutta lauseet täysin kaoottisia. Yksityiset sanat olivat kuitenkin synnyttänneet harha-ajatuksen suurista ideoista! Jos niitä oli, ne jäivät jonnekin, varmaankin lopullisesti.
Hei Anita! Ei tosiaan tarvittu Freudia selittämään, että mistä tämmöinen uni on saanut alkunsa.
VastaaPoistaHelmi-Maaria, molemmat tietenkin ovat tärkeitä. Mutta suosio voi pätkähtää, vaikka tekniikka ei olisi hanskassa, pakko vähitellen uskoa, vaikka en tahtoisikaan.
Paula, unet ovat kyllä hulvattomia parhaimmillaan. Minulla ne esiintyvät kausiluontoisesti.
Anna, minäkin olen joskus nähnyt tuollaisia käsitteellisiä unia. Jaa, enpä tiedä ovatko minun kirjani niitä, joita kirjailijoiksi haluavat tutkivat, vaan mistäpä sen tietää tosiaan.
Jos tarina vetää, tekniset puutteet voi antaa anteeksi, tai ainakin siltä vaikuttaa Haydenin kohdalla. Tarina vetää nimenomaan niissä ei-fiktiivisissä erityislapsikuvauksissa, kiitos lasten itsensä. Auringonkukkametsässä taisin odottaa koko ajan että se lähtisi vetämään. Ei lähtenyt.
VastaaPoistaOlen myös joskus miettinyt teknisen taidon osuutta kirjan synnyssä. Toisinaan lukiessa huomaa, että kirjailija on tuijottanut tekniikkaan niin vankasti, että itse asia hämärtyy ja kuihtuu sananvalinnan nerokkuuteen. Sellainen ärsyttää. Itse pidän ekonomisista teksteistä; käytetään vain ne sanat, jotka ovat välttämättömiä tarinan kuljettamiseen. Tsehovilla on tuo taito.
VastaaPoistaSäätiedotus lupaa nyt niin hurjia kelejä, että on pakko lähteä merelle. Hyviä pyhiä koko kirjalliselle konkkaronkalle.
Toivottelee
Vanha Erkki
Täytyy Helena sanoa, että Auringonkukkametsä oli aikamoinen yllätyslätys. Odotin viimeiseen asti jotain jännää kieppiä, mutta asian pihvihän paljastettiin jo ihan alkuvaiheissa, eikä asiaan tullut mitään uutta mutkaan missään vaiheessa.
VastaaPoistaErkki, minäkin olen ekonomisten tekstien ystävä, ja ekonomisuushan ei ole mitenkään pois runollisuudesta. Vai merelle, no huhhuh. Yritä pysyä pinnalla. Hyviä pyhiä.
Minua haittaa Heydnissa se, ettei hän anna lukijalleen tilaa. Tähän mennessä hänen kirjansa ovat jääneet kesken, kun hän selittää ihan kaiken auki. On minulla hyllyssä vielä yksi tai kaksi joita pitää yrittää ja sitten vain antaa eteenpäin, jos ei luonnistu.
VastaaPoistaSe on kyllä totta, että itse ei tarvinnut lukiessa päätellä mitään, kaikki selitettiin.
VastaaPoista