Joku tutkija on määritellyt Tenavien teemoiksi julmuuden, pettymyksen ja loukatut tunteet.
Minulla oli elämässä kausi, jolloin Tenavat tuntuivat sanoittavan kaikki merkittävät elämänkokemukseni.
Kuten tämä: Eppu näyttää sisarelleen Tellulle piirustusta ja kysyy onko se hänen mielestään hyvä. Tellu tarkastelee piirustusta ja haluaa tietää kuka sen on piirtänyt. Minä piirsin sen, Eppu sanoo. No ei se sitten ole hyvä, Tellu vastaa.
Paljon on aina kiinni siitä, että asiat tekee, kirjoittaa tai sanoo oikea ihminen. Jos väärä ihminen tekee, kirjoittaa tai sanoo, niin ei ne sitten olekaan hyviä juttuja.
Lähden kohta postiin hakemaan Eksyneet näkevät unia kirjaani. Ilmoitus saapuneesta lähetyksestä tuli jo perjantaina, mutta oli vähän kiire lähteä hellettä pakoon mökille, joten en viitsinyt enää silpaista postiin. Joskus parikymmentä kirjaa sitten tämä ei olisi ollut mahdollista. Silloin olisin vaikka maan ääristä raivannut tieni postiin. Mietinkin osoittaako tämä jonkinlaista leipääntymistä. Miten sellaiset kollegat pärjäävät, jotka ovat julkaisseet useita kymmeniä teoksia. Jaksavatko he riemuita jokaisesta uudesta teoksestaan. Kyllä varmaan. Se on varmaan persoonasta kiinni.
Muuten, Hesarin vanhassa jutussa väitetään että Jaska Jokunen olisi ollut kalju. Ja että se olisi ollut ironiaa, koska Schulz oli parturin poika tms. Mutta juuri luin jostain Schulzin itsensä sanoneen, ettei Jaska Jokunen suinkaan ole kalju. Hän on vain niin vaalea, ettei tukka näy.
Minusta tämäkin on jotenkin metaforista.
Olen ollut hirveän iloinen siitä, että Eksyneet pääsi näkemään päivänvalon, koska olen työstänyt sitä niin pitkään, mutta jokin alakulo ja kaiken turhuuden tunne hiipii silti mieleen. Onneksi minulla on nyt Tenavista seuraa.
Tekstit
Täällä Tenavat-fani nostaa kättä ja ilmoittautuu! Luen ja olen usuttanut lapsenikin lukemaan. Opevuosinani käytin Tenavia myös opetus- ja virikemateriaalina. Niissä on siihenkin tarkoitukseen monenlaista oivaa, mm. kirjoittamisesta.
VastaaPoistaOnko sinulla suosikkihahmoa? Ressu kaikkine alter egoineen on minun ykköseni.
Onnea sinne uudesta kirjasta!
Paljon onnea!
VastaaPoistaOnnittelut ilmestyneestä ja käsin kosketeltavasta kirjastasi.
VastaaPoistaTenavat kuuluivat teini-ikään, silloin olin fani.
Susu, minullakin Tenavat kuuluivat teini-ikään, mutta nyt sain uuden herätyksen.
VastaaPoistaKatja, minun suosikkihahmoni ehkä vähän vaihtelee, mutta kaipa se on Eppu useimmiten, ja sitten Ressu toisaalta. Epussa samastun erityisesti siihen Suuren kurpitsan odottamiseen.
Kiitos onnitteluista.
Ison ja vaativan kirjallisen työn jälkeen alakulo ja turhuuden tunne kuuluu asiaan. Usko pois: et ole ainoa, joka niin tuntee.
VastaaPoistaKirja on kuin lapsi, joka lähtee kotoa.
Toivotan onnea uudelle lapsellesi. Sillä tuntuu olevan niin monta kummia täällä, että ihme, jos ei tule menestystä.
Olen aina pitänyt Tenavia julmana sarjakuvana. Tellun kommentit valmentavat pieniä poikia siihen, mitä on odotettavissa.
Vanha Erkki
Joo Erkki, kyllä tiedän, että kirjailijat ovat aina vähän uupuneita tässä vaiheessa, mutta muiden kohdalla se tuntuu romanttisemmalta kuin omalla kohdalla. Kiitoksia onnitteluista. Kyllä Tellun kommentit valmentavat myös pieniä tyttöjä, tämän maailman Tellut vaanivat heitäkin.
VastaaPoistaAika jännä, että tenavat nähdään julmana sarjakuvana. En ole koskaan niin ajatellut, enemmänkin realistinen sarjis, joskin tietty karrikoitu. Elämä vaan on sellasta, ainakin mun elämää on siinä kuvattuna vaikka kuinka. Jotenkin liikuttava sarjakuva, ja hauska.
VastaaPoistaterv. Ilona.
Olen samaa mieltä, Tenavat on myös liikuttava ja hauska, mutta kyllähän siinä aika armotonta menoa välillä on,
VastaaPoistaKyllä sinussakin Telluutta on, ainakin joskus.
VastaaPoistat. Jaska Jokunen, kaikella rakkaudellaan...
Tenavat liittyi lähtemättömästi nuoruuteeni, edelleen kirjat rivissä hyllyssäni. Käytämme yhä ystäväpiirissäni lainauksia, kuten "Lääketieteellisesti valveutuneet maallikot ovat terveen yhteiskunnan perusta".
VastaaPoistaMoneen kertaan olen lukenut myös Abraham J. Twerskin Milloin onni kääntyy?- johdatus Tenavat-terapiaan.
terveisin Salli, koulun potkija
Lapseni 9 ja 3 v. rakastavat Tenavat-videoita. Vanhempi lukee sarjiksia myös.
VastaaPoistaMinusta Ressu pelastaa ihmiskunnan. Kun on nälkä ja jano, ei työtä, ei ystävää, ei edes ihmisarvoa, voi laittaa lentäjänlasit päähänsä ja lähteä taistelemaan Punaista Paronia vastaan. Siellä taivaan sinessä, konekiväärien papattaessa ja palavien koneiden pudotessa kohti maata voi tuntea olevansa sankari, sellainen sankari, jolle Pieni Punatukkainen Tyttö suo lämpimimmän hymynsä.
VastaaPoistaVanha Erkki
No jopas! Ressu sai Vanha Erkin äitymään runolliseksi. Ja tottahan tuo on.
VastaaPoistaAnsku, hauska kuulla, että kiinnostavat nuorta polveakin.
Riitta, se on totta, että Tenavista löytyy herkullisia lohkaisuja, joita voi lainata sopivissa yhteyksissa. Tenavia on tulkittu myös teologisesti. Luin juuri kirjan Tenavien evankeliumi.
Mitä ihmettä, Jaska Jokunenkin täällä. Niin, en kai minäkään ihan täydellisen kiltti ihminen aina ole, myönnetään.
Minulla on kirjahyllyssä Jaska Jokusen 40-vuotisjuhlajulkaisu jossa Schulz kertoilee strippien välissä elämästään ja Tenavista.
VastaaPoista"En tiedä miksi sarjakuvissani on niin paljon yksipuolista rakkautta. Se tuntuu kiehtovan minua tai olevan pakkomielle: Salli rakastaa Eppua, mutta Eppu ei voi sietää häntä; Tellu rakastaa Amadeusta, mutta Amadeus ei siedä häntä. Jaska Jakounen rakastaa pientä punatukkaista tyttöä, muttei uskalla edes mennä hänen lähelleen.
Vastakaiuttomassa rakkaudessa on jotain kiehtovaa - kenties siksi, että voimme kaikki samastua siihen. Meidät kaikki on joskus torjuttu, ja se on ehkä elämän ankarin isku."
Lisäksi S kertoo yrityksistään piirtää pieni punatukkainen tyttö, ja hän ei vaan ole kyennyt siihen, ei vaikka on kuinka yrittänyt.
"Paljon on aina kiinni siitä, että asiat tekee, kirjoittaa tai sanoo oikea ihminen. Jos väärä ihminen tekee, kirjoittaa tai sanoo, niin ei ne sitten olekaan hyviä juttuja."
VastaaPoistaÄh, inhottavaa mutta totta. Jos suhtautuu jo valmiiksi epäilevästi johonkin, niin ei siitä varmasti mitään elämystä saa. Toiset ovat jotenkin vääränlaisia, toisilla taas on uskottavuuden aura ympärillään.