torstai 11. marraskuuta 2010

Tarunhohtoinen Orivesi

Vedän viikonloppuna proosakurssia Oriveden opistolla. En ole koskaan ennen käynyt Orivedellä. Iltapäivällä ensin kohtaan Turun Taideakatemian tiloissa Kerro ja kirjoita kurssin opiskelijat, sitten ponkaisen junalle. Orivedellä olen illalla yhdeksän aikoihin.

Olen saanut sähköpostiini geokätkentä tyyppisiä koordinaatteja, joiden perusteella minun pitäisi löytää elektroninen avain, joku muu avain, ja tieto loppusijoituspaikastani. Kaikki ovet ovat tuohon aikaan jo lukossa, ja henkilökunta nauttimassa ansaitusta vapaa-ajastaan. Onko normaalia, että minua jännittää löydänkö opiston, löydänkö salaperäisen kätkön ja osaanko käyttää elektronista avainta? Normaalia tai ei, minua jännittää.

Harvasta paikkakunnasta olen elämäni aikana kuullut yhtä paljon tarinoita kuin Orivedestä. Joidenkin sieluissa elää Pariisi, tai New York, minulla Orivesi. Orivedellä sijaitsi Suomen viimeinen leprasairaala, ja minun iso-iso-tätini Olga Matilda Hjon oli kyseisen paikan johtajatar. Hän oli intohimoinen puutarhuri ja pisti töpösormiset lepratautiset siistimään nurmikot saksilla. No siis oikeasti emme tiedä, miten hän tempun teki, mutta leprasairaalan kukoistavaa puutarhaa käytiin ympäri maailmaa ihailemassa. Nurmikot oli nylpytty lyhyeksi, tasaiseksi nukaksi. Leprapotilaat sen hoitivat, eikä silloin ollut vielä käytössä nykyisenlaisia ruohonleikkureita.

Harmi vain, että leprasairaala on purettu. Mutta kyllä minä jonkinlaisen pyhiinvaellusretken voisin sinne silti tehdä. Katsotaan nyt.

Share/Bookmark

9 kommenttia:

  1. Orivesi... paikka, jonka huoltoasemalle pysähdyttiin ennen Tamperetta ja Särkänniemeä. Sen huoltsikan pihassa oli keltainen kiemurainen liukumäki. Hyviä hetkiä.

    VastaaPoista
  2. Orivesi on kiehtova paikka. Ihan tavallissta väkeä siellä asuu kuitenkin. Jos et avainta löydä, menepä Hotelli Oriveteen yöksi, se on aivan lähellä "pääkadun" varrella. Älä nyt turhaan jännitä (helppo sitä on sanoa)!

    VastaaPoista
  3. Toivottavasti jännittää sopivasti, eikä ala ahdistaa. Orivesi on mukava "kylä".

    VastaaPoista
  4. Kyllä se on ihan normaalia jännittää. :)

    Katselin juuri eilen Oriveden kirjoittajakurssin (proosa- vai mikä se nyt olikaan) tietoja, kun sinne kovasti tekisi mieli ja on mieli tehnyt jo pitkään.

    VastaaPoista
  5. Onpas täällä monta Oriveden ystävää!

    VastaaPoista
  6. Juu, olenpa siellä minäkin ollut ja yksinomaan positiivisia muistoja sieltä sain.
    Valitettavasti Oriveden kesä on käsittääkseni kauniimpi kuin nyt alkutalvi, vaikka tälläkin on puolensa.
    Toivottavasti avaimet löytyivät. Hienoa aikaa Orivedellä toivottaa
    Rocky

    VastaaPoista
  7. Oriveden leprasairaalalle on pystytetty muistomerkki Ammattikouluntiellä olevan koulun viereiseen metsikköön ilmeisesti joskus 80-luvulla. Etsiskelimme sitä työporukalla muutama viikko sitten, mutta jäi löytämättä, kun navigaattori ei jostain syystä tuntenut osoitetta eikä meillä ollut paperikarttaa mukana.

    Olisi mielenkiintoista kuulla mahdollisesta käynnistäsi leprasairaalan muistomerkillä.

    VastaaPoista
  8. Yritän löytää. Ja raportoin miten kävi. Mutta mahdollisuudet ovat ehkä heikot, koska opetusta on viiteen asti iltapäivällä. On siis pimeää kun olen vapaalla.

    VastaaPoista

Kerro mitä mielessä!