Erityisesti kristilliset jouluperinteet hiertävät joidenkin mieltä. Siksi suvaitsevuuden nimissä on kamutettu seimet ja enkelit, ja tuotu pingviinit tilalle. Hieno valinta, koska ne ovat paitsi sympaattisia, myös täysin neutraaleja. Ne ovat siellä kaukana etelämantereella, eikä niihin ole kytkeytynyt minkään uskonnon, eikä kulttuurin symboliikkaa.
Jääkarhukin olisi jo ongelmallisempi, koska se asuu pohjoisnavan tuntumassa, missä joidenkin mielestä asuu joulupukkikin, joka puolestaan taas on jotain velkaa kristilliselle pyhimykselle Pyhälle Nikolaukselle. Minkä muistaminen ja ajatteleminen taas ei tietenkään sovi, koska meidän uusi uskontomme ja pakkomme on neutraalius. Ei kulttuurisia erityispiirteitä, ei uskontoa, niin hyvä tulee ja maassa rauha. Sillä ei niin ole väliä, että samalla katkaistaan juuret, ja tukahdutetaan iso osa siitä, mikä antaa elämään sisältöä ja merkitystä.
Joulu on kulttuurinen sekametelisoppa, jonka ytimessä on ajatus inkarnaatiosta. Jouluna Jumala syntyy ihmiseksi. Joitakin ihmisiä tämä ajatus loukkaa. Se on ollut loukkaus alunperinkin, ja onkin oikeastaan ihme, että näin loukkaavasta ajatuksesta syntyi suuri maailmanuskonto ja koko länsimainen sivilisaatio on kehittynyt nykyiseen mittaansa sen suojissa.
Neuvostoliiton ja Berliiininmuurin murtumiset olivat pikkujuttuja sen kulttuurisen murroksen rinnalla mikä nyt on meneillään. Kristilliset arvot korvataan Big Brother talon etiikalla. Onneksi minulla ei ole jälkeläisiä, joiden puolesta pitäisi olla huolissaan. Muiden lapsia käy sääliksi.
Tekstit
Pingviinejä!? :D Ehkä siellä on vaan fanaattisia Linux-ihmisiä ;)
VastaaPoistaEihän tonttu edes ole mitenkään uskonnollinen hahmo, ainakaan mun käsittääkseni (vai onko ko. koulussa aiemmin ollut tapana pukea Jeesus-lapsi tonttulakkiin?). Ja jos otuksella on kumminkin tonttulakki päässä, niin se lakkihan loppupeleissä tontun tekee, ihan sama onko lakin alla menninkäinen vai pingviini vai nokkaeläin vai Alien.
Niin, miksei ollut tonttuja? Enkelitkin ovat mielestäni eräänlaisia keijukaisia, joten ihan hyvin niitäkin olisi voinut olla. Ja tähtiä, lumihiutaleita sekä sydänpipareita... höh. Mielikuvituksettomat minimalistit...
VastaaPoistaMinä en muista, oliko meillä koskaan ala-asteen joulujuhlissa seimeä. Tonttuja oli ainakin - muistan yhden tosi tuskaisen ja innovatiivisen esityksen johon osallistuin.
VastaaPoistaEn ymmärrä mikä into uskontoa on esitellä koulussa. Jos se on autenttinen osa perheen elämä, niin eikö se lapsi kestä kuutta tuntia ilman? Jollei ole osa perheen elämää, niin koulunko pitää satuja opettaa, kun ei faktaakaan ehditä. Jossain vilahti äskettäin tieto, että koululaiset istuvat enemmän tunteja uskonnontunneilla kuin hissan ja jonkun muun yhteensä.
Mutta olen kyllä itsekin ollut suomalaista (uskonnollistaustaista) kulttuuria puolustamassa. Monikansallisen työnantajamme sisäverkkoon laitettiin muutama vuosi sitten kuva tähtipojista. Atlantin takaa alkoi marmatus, sillä siellä murjaanin meikki yhdistyi blackface-perinteeseen negatiivisella tavalla. Yritin jankuttaa, että vaikka lopputulos näyttää samalta, kyse oli eri asiasta. Ei tehonnut.
Kirsti kiitos suorapuheisesta ja mielestäni selkärankaisesta kannanotosta kulttuuriperimäämme ja kirstinuskon merkitykssestä siinä. Meitä vaivaa yhä pahemmin elefanttisyndrooma "mitähän nuo muut musta ajattelee?" Meidän tulisi olla ylpeitä siitä, että aikoinaan saimme kirjakielemme Agricolan suomenkielelle käännetyn raamatun seurauksena ja se oli sysäykssenä nykyiselle hyvinvoinnille sekä kulttuurin ja sivistyksen kukoistukselle. Se että me täällä vietämme joulua joka ensisijaisesti pohjaa kirstilliseen perimään ja samalla tuomme juhlaamme mukaan joulupukin lahjoineen ei poissulje suvaitsevuutta toisinuskovia- ja ajattelevia kohtaan. Sama pätee kuin ulkomailla vieraillessamme. Voimme ottaa osaa heidän juhliinsa ja uskomuksiinsa niin halutessamme, mutta meidän läsnäolomme vuoksi ei kulttuurisidonnaisia tapahtumia ja juhlia muuksi muuteta.Ota tai jätä periaate toimii siellä, miksei täälläkin?
VastaaPoistaAnu, kyllähän tontut ovat uskomusolentoja, eikä siitä loppujen lopuksi niin kauaa ole, kun niihin uskottiin, ja minä taidan vieläkin vähän uskoa.
VastaaPoistaSeija, enkelit, keijukaiset. Jos halutaan pitää uskonnolliset efektit juhlan ulkopuolella, ei minusta voi ottaa keijukaisiakaan, jos siis puhdasoppisia ollaan, koska ne ovat uskomusolentoja, niin kuin tontutkin. jotkut ovat uskoneet niiden olemassaoloon, jotkut uskovat edelleen, ja tulevaisuudessa jotkut voivat alkaa uskoa, mikäli tietoa näistä viehättävistä otuksista levitetään.
Kaisa, ihmettelet miksi uskontoa pitäisi esitellä koulussa. Minun mielestäni siksi, että se on keskeinen osa suomalaista kulttuuria ja elämäntapamme muokkaaja ihan kielen rakenteista lähtien. Meillä täällä ateistitkin ovat kristittyjä ateisteja. Uskonnossahan on uskomussisältönsä lisäksi myös kulttuurinen puolensa. Kulttuuri taas tekee maastamme ja kansastamme omaleimaisen. Eikö omaleimaisuutta pitäisi tukea? Muidenkin maiden ja kulttuurien omaleimaisuus on meistä useimmiten kiinnostavaa ja vaalimisen arvoista. Miksi ei siis omamme?
Tähtipoikaesimerkkisi on osuva. Hienoa että edes yritit.
Hienoa, että näin uskalletaan jossain tehdä!
VastaaPoistaOlen saanut tarpeekseni uskonnon pakkosyötöstä omana kouluaikanani. Lapseni jätettiin ilman ruokaa tarhassa, koska hän ei suostunut lukemaan ruokarukousta (tästä tehtiin sittemmin valitus päivähoidon valvontaan) tarhassa, jossa oli useammasta kansallisuudesta olevia lapsia. Että näin upeassa kotomaassamme ollaan suvaitsevia!
Annetaan juhlia Hanukkaa, Ramadania, Yulea ja joulua, kuka mitäkin juhlii. Minä Yulea! Nih kerta, pakana kun olen.
Marke, tuo elefanttivitsi on kyllä niin osuva aina vain. Jokin asia suomalaisuudessa siis on pysyvä...
VastaaPoistaPolga, eikö nykyään kuitenkin ole niin, että ne joiden pirtaan uskonnolliset kemut eivät sovi, voivat jäädä pois? Uskonnon pakkosyöttö tietenkin on tympeää, se on selvä. Mutta kyllä neutraaliuden pakkosyöttökin on tympeää minusta.
VastaaPoistaNiin, eli siis kaikki juhlat järjestettäisiin lähtökohtaisesti kristillisinä, ja jos uskonnottomille ei kelpaa, niin pysykööt ruojat kotonaan?
VastaaPoistaKirsti: mikä on kristitty ateisti? Kyllä, tiedän kristinuskosta huomattavasti enemmän kuin muista maailmanuskonnoista, mutta se on minun mielestäni yhtä fiktiivinen konstruktio kuin kaikki muutkin.
VastaaPoistaSuomalaisiin jouluperinteisiin kuuluu puuron vienti haltijoille. Nykyään viedään kynttilöitä haudoille. Kummallakaan ei ole mitään tekemistä kristinuskon kanssa niinkuin ei myöskään joulun suomenkielisellä nimellä eikä jouluruualla, joululahjoilla, olkikoristeilla, kynttilöillä tai hyvällä tahdolla ja yleisellä onnellisuudella.
Kristityllä ateistilla yritin viitata siihen asiaan, että kristinusko on myös, tai ehkä jopa ennen muuta kulttuuriperinnettä, tapakulttuuria joka on jotenkin hiivamaisesti suurin piirtein kaikessa mitä täällä touhutaan aina kielestä lähtien. Ajattele mainoslausetta: Jäätelö on syntisen hyvää. Ateistikin ymmärtää mitä on syntisen hyvä jäätelö, vaikka synti on uskonnollinen termi, jonka sisältö on ymmärrettävä vain sille joka tuntee uskonnollisen perinteen jossa tätä termiä käytetään. Tämä nyt siis vain esimerkkinä. Hämmästyn aina siitä, miten pintapuolisesti uskonto ja kulttuuri ymmärretään. Persiljana makkaravoileivällä tai jotain muuta yhdentekevää.
VastaaPoistaAnonyymi, ajattelen että juhlat pitäisi järjestää suomalaisen perinteen mukaan, ja se on viimeiset 1000 vuotta ollut kristillinen, tosin jonkin verran on säilynyt pakana-ajalta perinteitä, ja minusta nekin saavat kyllä jatkaa elämäänsä.
VastaaPoistaAamen. (Pahoittelen, jos uskonnollistaustaista sana johonkuhun sattuu. :)
VastaaPoistaMitäs vikaa pingviineissä on? Olen minä nähnyt lasten joulujuhlassa tanssivia lumiukkojakin.
VastaaPoistaJoulu on kaupallinen juhla, oikea markkinatalouden juhlaviikot. Näin siksi että luterilaiset papit siunaavat mieluummin kauppakeskuksia kuin ihmisiä. Jos voisin, valjastaisin joulunajan Älä osta mitään –päiviin ja erottaisin kirkon valtiosta.
Raamatun tarinat ovat osa ihmiskunnan myyttistä perimää ja sillä tavoin totta kuin me olemme ihmisiä, aivan kuten kaikki uskonnot ovat. Sellaisen uskovais-kristityn kanssa, joka uskoo että Raamattu on sananmukaisesti totta, joutuu helposti kädenvääntöön, vaikka samaa sepitettä se on kuin muukin maailmankirjallisuus ja siten on osa ihmiskunnan kulttuuriperimää tai tajuntaa.
On hyvä muistaa että suomalainen joulu on alunperin ollut pakanallinen juhla, vasta myöhemmin se on valjastettu uskonnon palvelukseen, siksi siinä on yhä sekoittuneena sekä pakanallisia piirteitä että uskonnon mukanaan tuomia. Se ei ole mikään yhtenäiskulttuuri enää tavoiltaan ja tottumuksiltaan. Jokainen tuttuni viettää aivan omanoloisensa ja -näköisensä joulunajan, ja saa viettääkin. Uskonnon leipoma joulupulla on siis ollut lähtökohtaisesti pakottamista, pakanallisuuden poiskitkentää, suurin osa kristityistä on tapakristittyjä so. heille tavat ja tottumukset ovat tärkeitä, - ei muu. Kun aina on ollut näin, niin eletään näin vastakin. Ja mikäs siinä.
On hienoa että on Joulu ja ihmiset hiljenevät, kuka minkäkin äärelle tai ääressä.
Näin levottomalle ja keskeneräiselle lajille kuin mitä Homo Sapiens on, on hyvin terveellistä olla aloillaan ja rauhassa edes muutama päivä vuodessa, tapahtuu se sitten minkä nimiin tahansa.
Minulle tämä aika on hiljentymistä, kiitollisuuden kokemista, rauhaa. Sitä toivon monille muillekin.
Jouluhan on kansainvälinen juhla. Joulukuvaelman päähenkilöt ovat ulkomaalaisia pakolaisia, paimenet köyhiä kehitysmaan ihmisiä, tietäjät ulkomaalaisia Afrikasta ja Aasiasta asti ja enkelit ulkoavaruudesta. Voiko sen globaalimpaa asetelmaa olla?
VastaaPoistaJoululaulut ovat syntyneet useiden kulttuurien parissa. Joulukuusi on alkujaan Saksasta. Joulupukin esikuva on turkkilainen "sosiaalityöntekijä", joka auttoi köyhiä nuoria naisia.
Mehän vietämme monikulttuurista juhlaa. Kristinusko on ollut kansainvälistä ja monikulttuurista alusta alkaen.
Suomessa asuvat maahanmuuttajat eivät vihaa joulua. Sitä vihaavat vain tiukkapipoiset suomalaiset ateistit.
Ainoa myönteinen ilmiö nykytilanteessa on se, että tähän asti hiljaa kärsinyt suomalaisten kristitty enemmistö alkaa olla kurkkuaan myöten kyllästynyt uuspakanuuden ja ateismin pakkosyöttöön jota saadaan vuoden jokaisena päivänä tässä maassa.
Vielä lisäys:
VastaaPoistaSuomessa on ollut asutusta jo noin 130 000 eaa. – 40 000 eaa, että ”tuhatvuotta suomalaista joulua kristillisillä perinteillä” on pikku hippunen suomalaisuuden kulttuurisessa meressä, ei siitä kai voi vielä sanoa sitä eikä tätä. Vai voiko...
Muuta kuin että se on tavaksi tullut, tämä joulu, ja on monien asioiden yhteisvaikutusta.
On monia uskontoja jotka ovat olleet elinvoimaisempia kuin kristinusko, tuhat vuottakin sitten, ja yllätysyllätys: hyvin monet arkeemme ja elämäämme liittyvät asiat ovat syntyneet nimenomaan islamilaisen tai arabialaisen kulttuurin vaikutuksesta. Ei suoraan kristinuskon vaikutuksesta.
Mitä on suomalainen joulu? Kinkkua? Sikojen kiduttamista? Miten suomalainen haluaa joulunsa viettää, minkälaisia merkityksiä 2000-luvun suomalaiselle se kantaa mukanaan? Onko siinä mukana uskonnollisia elementtejä ja minkälaisia?
En tosiaankaan tiedä, koulumaailma varmaan vain raahautuu mukana, kaoottisen maailman kyydissä.
(ja lukuohje: kenenkään ei kannata loukkaantua, ei edes hyvin kristillisten uskovaistenkaan, - tämä on vain näkökulma)
Hirlii, pingviineissä ei ole kertakaikkiaan mitään vikaa, vika on vain siinä jos joulujuhlasta viedään pois kaikki mitä siinä on perinteisesti ollut, ja tuodaan pingviinit tilalle. Minusta on vähän harhaanjohtavaa sanoa, että joulu oli alunperin pakanallinen juhla, joka myöhemmin valjastettiin uskonnon palvelukseen, sillä mitä muuta pakanallisuus oli kuin uskonnonharjoittamista? Pakanuuden aikanakin joulu oli valjastettu uskonnon palvelukseen, mutta se oli vähän eri uskonto kuin tämä nykyinen.
VastaaPoistaAnna, se tosiaan tuntuu kummalliselta, että samat ihmiset, jotka puhuvat monikulttuurisuudesta niin kauniisti, saattavat olla vaatimassa oman kulttuuriperinteen poiskitkemistä. Ihmiset voivat ihailla muiden maiden tapoja ja perinteitä, mutta oman maan perinteitä ei osata arvostaa. En tajua.
Uskontojen elinvoimaisuudesta en osaa sanoa muuta kuin että islamin nousu on kiinnostava asia, ja tulee aivan varmasti vaikuttamaan kansojen kohtaloihin tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. Ja on osoitus siitä, että on ylimielistä pitää uskontoja höperöiden tättähäärien touhuiluna, ne eivät ole menettämässä merkitystään, vaikka sitä merkityksen katoamista on povattu ja odotettu kuin kuuta nousevaa. Sivumennen sanoen tuo eKr:n muuttaminen eaa:ksi on sekin minusta pöhköä.
VastaaPoistaHirlii,
VastaaPoistajo tuo eaa loukkaa, 1970-luvulla nimenómaan uskontoja vastustamaan syntynyt kummajainen, joka ei merkitse mitään.
Ajanlaskuja on tehty jo tuhansia vuosia, ja niillä kullakin on omat merkintänsä, jotka erottavat ne muista. Nykyään käytössä on länsimainen kristillinen Anno Domini -ajanlasku.
eKr. ja jKr. ovat "tuotemerkkejä", joita käytetään riippumatta siitä, milloin Kristuksen arvellaan syntyneen ja mikä on käyttäjän oma uskonto. Jos asuisin jotain muuta ajanlaskua käyttävän kulttuurin parissa, käyttäisin tietenkin heidän merkintöjään.
Englannin BCE ja CE ovat toista maata, syntyneet nimenomaan eri maailmankatsomusten väliseen dialogiin ja voidaan lukea joko before ' Christian Era' tai 'before Common Era'. Siitä huolimatta ne ovat toissijaisia verrattuna BC ja AD -merkkeihin, jotka Suomen ateistinen TV suomentaa eaa:ksi ja jaa:ksi, mikä vaivaa kovasti suurinta osaa katsojia ja dokumenttien kuulijoita.
Samoin esimerkiksi muiden kielten Wikipediassa eKr. ja jKr. -merkkejä vastaavat lyhenteet ovat ainoina tai vallitsevina, vaikka niitä käytetään maailmanlaajuisesti todella monikulttuurisissa maissa, päinvastoin kuin suomea, joka on suuresti homogeenisen erittäin pienen kielialueen kieli.
Suomen eaa-vimma vaikuttaa oudolta, kun sitä vertaa vaikkapa ranskan tai saksan käytäntöön. Tilanne on erityisen räikeä Wikijuniorissa.
Katso ja vertaa:
http://blogisisko.blogspot.com/2009/03/wikijunior-suomeksi-ateistista.html
Tämähän on pienen ryhmän hyökkäys kulttuuriamme vastaan.
Olen syntynyt viisikymmentäluvun lopulla ja lapsuuteni koulujuhliin on liittynyt niin tontut kuin menninkäiset kuin enkelit ja myös jeesuslapsikin sekä raamatuntarinat.
VastaaPoistaMikä ihme se nyt on ettei saisi antaa lapselle semmoisia kivoja satuja ja legendoja ja taikaa kun voi kerran vuodessa jouluun ja uuteen vuoteen liittää?
Hyvänen aika sentään.
Satujen, tarinoiden, myyttien ja legendojen aika on aina, joka päivä. Kertomukset, kertominen, tarinat ja myytit ne tekevät meistä ihmisiä, toinen toisillemme. Antavat "virtaa".
P piste S:
Anna, oma kommentini ei kohdistunut sinuun tai sinua kohtaan, sattumalta tuli kommenttini kommenttisi jatkoksi, ajallisesti siis.
Kirsti, en pidä uskontoja enkä uskoa, mitenkään ”tättähäärä” meininkinä, en mitenkään kaikilta osin.
VastaaPoistaEn ole agnostikko enkä varmaankaan ateistikaan, olen ehkä aika lähellä körttiläistä jonka ydinajatus oli/on kai se ettei kenenkään sisäistä maailmaa pidä rikkoa, hengellistä väkivaltaa ei saa harjoittaa.
Mutta tämä yleisluterilaisuus jos mikä pitää ”valtaa” (nipsut siksi että sillä on myös kielteisiä vaikutuksia toiminnassamme toisiamme ja itseämmekin kohtaan).
Joulutarina kertoo sen että on perhe, ja vieläpä köyhä perhe ja vieläpä sellainen perhe jossa nainen ei ole tullut raskaaksi kuten ”tavallista”.
Minulle tänä tarina on kertonut aina tarinaa perheiden monimuotoisuudesta, mutta se on kyllä valjastettu tässä meinigissä vallan muuhun tarkoitukseen.
Minullakin on perhe. Muistuttaa joiltain osin perhettä joka on kuvattu mm Tove Janssonin kirjoissa, kertomuksissa, ja hän jos kuka kuvasi myös suhdettaan kristillisyyteen ja oli kristitty. Vivica Bandlerin sanoin (omaelämänkerta teoksessaan ”vastaanottaja tuntematon”): Lukija saa päättää onko Tove Jansson kristitty vaiko kommunisti.
Islamin ja arabialaisen kulttuurin vaikutuksesta meillä on kirjastot, en tiedä olisiko muuten. Muunmuassa näin.
Hirlii,
VastaaPoistatämä ei ole minulle henkilökohtainen asia. Pystyn hankkimaan tietoa muillakin kielillä.
Kysymys on ennen kaikkea suomalaisista lapsista, joilta pieni mutta äänekäs uskontoa vastustava ryhmä koettaa riistää mahdollisuuden tulla eurooppalaisen ja suomalaisen kulttuuriperinteen jäseniksi. Tähän viittaa myös Kirsti Ellilä tässä blogikirjoituksessaan.
Muiden uskontojen harjoittajat tajuavat kyllä, että seuraavaksi vastustetaan heidän kulttuuriperintöään ja uskontoaan, jonka he haluavat siirtää omille lapsilleen.
Hah, minua bannaa joku ylempi taho *wirn* - yritän jo kolmatta kertaa lähettää kommenttia! Tosin tässä Hirlii ehtikin jo sanoa lähes kaiken olennaisen eli yhdyn paljolti hänen kommentteihinsa.
VastaaPoistaNs. perinne, 1000 vuotta niitä perinteitä *huokaus*. Uskon, että jokainen osaa etsiä tietoa ja myös lukea sitä objektiivisesti. Eli asutusta on todellakin ollut jo paljon pidempään. Tietysti uskontoakin, joka lienee ollut luonnonuskontoa - kirjoitettua materiaaliahan ei ole.
Mitä kirjoitukseen, kulttuuriin ym. tulee, ei se todellakaan ole kristinuskosta lähtöisin. Jo 400 - 600 v. eea (!) oli erinomaisia filosofeja, joita suosittelisin lukemaan nykyisinkin.
Kun valtio saadaan erotettua kirkosta, jokainen kirkkoon kuuluva maksaa itse kymmenyksensä ja kirkollisvero poistetaan yrityksiltä, voidaan ehkä alkaa puhua osittaisesta uskonnonvapaudesta. Kun annetaan todellinen mahdollisuus valita kouluissa uskonnon / ET:n / filosofian välillä, ollaan oikealla tiellä.
Tästäkin omakohtaista kokemusta siinä, että kun poikani kävi ET:ssä koko kouluajan, hän sai hyvää opetusta mm. filosofiasta. Myöhemmin tämä johti muun opiskelun ohella filosofian ja latinan opintoihin täysin erilaisen pääaineen ohessa sekä oman ajattelutavan etsimistä ja löytämistä ilman luterilaista jaanausta ja paasausta.
Eea siis loukkaa A.A:ta. Miksi? Johan sen on todistanut kapitalistinenkin tiedemies, että jos Jesse oli olemassa, hän syntyi n. 4 vuotta eea eli 4 vuotta eKr... Eikö olekin mielenkiintoista? Hän siis syntyi ennen syntymäänsä :O On myös tutkittu sitä, minkä näköinen Jesse on ollut. Kaiken todennäköisyyden mukaan hän olisi ollut ulkonäöltään hyvin lähellä pienikasvuista somalia. Että se niistä kuvista sekä niiden palvonnasta.
Tänään on Yule - talvipäivänseisaus. Iloa ja Valoa kaikille!
Polga, mitä ihmeen väliä sillä on, vaikka Jeesus olisi ollut keltainen kääpiö? Tosiasiana säilyy, että ajanlasku pistettiin alkamaan siitä ajankohdasta, jolloin hänen ajateltiin syntyneen. Ajoitus meni silloisilta päättäjiltä vähän pieleen, mutta sellaista sattuu, me ihmiset emme ole erehtymättömiä. Kaksi tuhatta vuotta tässä nyt suurin piirtein on kuitenkin eletty Kristuksen syntymän jälkeistä aikaa. Tämä lienee fakta, eikä se tarkoita, että häneen täytyisi sen kummemmin uskonnollisesti uskoa.
VastaaPoistaJa siis minuakin kiinnostaisivat kovasti ne tavat ja perinteet joita täällä suomenniemellä oli sanotaan nyt vaikka 40 000 eKr, mutta valitettavasti ne eivät siitä muutu yhtään elinvoimaisemmiksi, että me nyt tuhoamme ne perinteet joita meillä on ollut viimeiset tuhat vuotta. Joulu on synkretistinen juhla, se on sulauttanut itseensä pakanalliset ja kristilliset piirteet, miksi niin ei voi jatkua?
Pahoittelen kommentointiongelmia, mutta otan tämän niin, että sinä tosiaan halusit päästä sanomaan mielipiteesi;-) Kiitos siitä!
ps.Myös minulle talvipäivänseisaus on tärkeä merkkipaalu.
"hiljaa kärsinyt suomalaisten kristitty enemmistö"
VastaaPoistaSiis anteeksi mitä?! :D
Eniveis, vaikka olenkin tämmöinen pakana niin kyllä muakin ärsyttää sellanen amerikkalaistyylinen poliittinen korrektius, että pitäis yrittää miellyttää ihan jokaista yksilöä. Eihän se ole edes mahdollista!
Ja kannatan kyllä "maassa maan tavalla" -periaatetta. Tontut ja joulukuuset kuuluu suomalaiseen jouluun, ja vaikken omaa kotia koristele Jeesus-lapsilla ja enkeleillä, en tajua miten huono usko omaan juttuunsa on ihmisellä, joka jaksaa nostaa älämölön siitä että jossain julkisella paikalla näkyy em. PERINTEISIÄ joulukoristeluja. Siis nimenomaan perinteeseen nojaavia, aika harvallehan enää joulu on mikään uskonnollinen juhla kuitenkaan. Eikä niitä kenenkään ole pakko omaan himaansa roudata, vaikka jossain ostoshelv... eikun paratiisissa keikkuisikin kimalle-enkeleitä.
Täysin eri juttu olis, jos pakkokoristeltaisiin seimikuvaelmalla joku synagooga tai moskeija, silloin saisikin jo älähtää.
Mutta tuo on aika posketon juttu, että lapsi ei saa ruokaa jos ei rukoile O_o Mitähän Jeesus mahtaisi moisesta olla mieltä.
Polga,
VastaaPoistakirjoitit: "oli erinomaisia filosofeja, joita suosittelisin lukemaan nykyisinkin."
On luettu. Lähipiirissäni on tehty kaksi väitöskirjaa filosofiasta ja graduja, joissa filosofia on ollut tärkeä osa-alue. Olen ollut kielentarkastajana kolmessa niistä.
Kannattaa muistaa, että suurin osa länsimaisesta filosofiasta on ollut kristillistä tai antiikin uskontojen vaikutuksen alaista.
Filosofiaa voidaan tehdä edelleen myös uskonnollisesta taustaolettamuksesta käsin eri puolilla maailmaa. Eivät kaikki filosofit ole ateisteja.
Filosofia on vain työväline ongelmien käsittelyyn. Se ei ole minkään uskonnon vaihtoehto.
"... että me nyt tuhoamme ne perinteet joita meillä on ollut viimeiset tuhat vuotta."
VastaaPoistaNo hätä, Kirsti, ei ne punapipoiset pingiviinit sitä tuhoa.
Joululla menee hyvin varmaan ainakin seuraavat tuhat vuotta, luulisin ainakin, ellei ihmiskunta ole kadonnut tältä planeetalta sitä ennen, mutta tavat, perinteet ja tottumukset, ne muuttuvat ja sulautuvat toisiinsa, - kuten tähänkin asti.
Senkun näkisikin, että mimmosta joulua tuhannen vuoden päästä vietetään ...
Valoa päin kuitenkin mennään nyt, se on varmaan varhaisin ajankulun mittari, ja kulkee sekin mukanamme. Aurinko, ja valo, sen mukaan eläminen.
Parhainta Joulua !
"Alussa Jumala loi taivaan ja maan. Maa oli autio ja tyhjä, pimeys peitti syvyydet, ja Jumalan henki liikkui vetten yllä. Jumala sanoi: “Tulkoon valo!” Ja valo tuli. Jumala näki, että valo oli hyvä."
VastaaPoistaKiitos anonyymi. Ja valoa päin tästä taas lähdetään menemään.
VastaaPoistaHirlii, surullista kuitenkin on, jos omien perinteiden arvo ymmärretään vasta sitten kun ne todella ovat uhattuna. Ja ehkäpä vielä ehdimme senkin nähdä.
Annan kanssa samoilla linjoilla tässä.
Anu, ehkäpä kristillisiä jouluperinteitä vastustavat ihmiset elättävät kuvitelmaa siitä, että jos uskonnolliset symbolit riisutaan, saamme arvovapaan ja neutraalin ja kaikille sopivan kulttuurin. Mutta näinhän se ei mene. Mitään neutraalia tilaa ei ole, eikä sellaista voida synnyttää. Filosofiaa opiskelleet tietävät tämän.
En minä millään usko siihen, että sellaiset perinteet tai arvot jotka todella ovat yhteisen hyvän puolella, että ne ihan noin vain katoaisivat, tuo koulujen jouluohjelmisto ei minusta ole sellainen todella suuri uhka.
VastaaPoistaEn vaan tajua että miksi siitä nyt niin kovasti vouhkataan.
Muistan omasta nuoruudestani että keskikoulun yläluokkalaisina saatiin järjestää "isojen puurojuhlat" ja tehtiin ohjelmat itse eikä kukaan kauhistellut kun nuorisolla oli juhlat joista kyllä puuttuivat uskonnolliset elementit aivan kokonaan.
Eikä se mitään vahinkoa aiheuttanut.
Hirlii, sinulta on sitten mennyt ihan ohi se, miten maailmanhistoriassa mahtavia kulttuureja on syntynyt ja tuhoutunut. Vaikka Mayat. Minusta on ihan selvää, että arvokkaat asiat katoavat, jos niistä ei kanneta huolta. Me jokainen kannamme omalta osaltamme kulttuuria, tai lakkaamme kantamasta.
VastaaPoistaToisaalta me kaikki myös osaltamme valitsemme, mikä on riittävän arvokasta säilytettäväksi. Jos joku asia hiipuu ja katoaa, niin silloin oli sen aikakin antaa tilaa uusille asioille, ja näin tapahtui eräänlaisen spontaanin demokratian kautta. "Arvo" on kuitenkin hyvin pitkälle katsojasta kiinni.
VastaaPoistaTämä ei tietenkään poista sitä haikeutta, jota yksilö voi kokea nähdessään maailman muuttuvan.
Anu, tämähän on taistelua;-) Toiset ovat sitä mieltä, että Jeesuksen syntymän muistaminen on asia, jonka kannattaa antaa hiipua. Toiset ajattelevat, että se juuri pitää muistaa. Itse ajattelen, että se on muistamisen arvoinen asia, ei pelkästään uskonnollisena, vaan myös historiallisena, maailmaa muovaavana asiana. Tämä ei tarkoita, ettenkö olisi tietoinen kaikesta siitä pahasta jota kristinuskonkin nimissä on tehty. Mutta menneisyydestä ei opita kieltämällä se, vaan jollakin muulla tavalla mielestäni.
VastaaPoistaMaailma muuttuu ja haikeuttahan sitä tuntee, aivan totta anuh, sinäpä se sanoit, ja monien muidenkin asioiden suhteen kuin vain joulunperinteiden.
VastaaPoistaKun niihin asioihin havahtuu, muutos on jo tapahtunut, ja tiettyjä sopeutumisvaikeuksia on, ainakin itselläni.
Pakko sellainen asia on niellä, että etenkin nuoremmat sukupolvet kantavat jo osittain toisenlaisia arvoja mukanaan, mut nämä kokonaisten kulttuurien katoamiset ja romahtamiset ovat kuitenkin hyvin hitaita prosesseja, et sikäli en ole mitenkään huolissani esim nyt just joulun suhteen.
Aivan varmasti tietynlaista haikeutta ja kaipuuta tunnetaan näiden asioiden suhteen.
Mutta myönteisiäkin muutoksia tapahtuu, ihmiset saavat viettää omanoloistaan joulua vailla moraalista paheksuntaa ja rangaistuksen pelkoa.
Kirsti, Jeesusta vastaan mulla ei ole mitään - hän oli epäilemättä hieno heppu - vaan niitä ihmisiä jotka ovat vääristäneet Jeesuksen opetukset lähes tunnistamattomiksi. Lienevät myös suunnilleen samoja ihmisiä, joiden takia jotkut ovat alkaneet tuntea vastenmielisyyttä ns. vanhoja arvoja ja perinteitä ja varsinkin uskontoon pohjautuvia sellaisia kohtaan.
VastaaPoista(Enkä nyt tarkoita yleisesti uskovia ihmisiä, vaan niitä joilla on uskonnollista valtaa ja jotka käyttävät sitä ikävillä tavoilla.)
"Mutta myönteisiäkin muutoksia tapahtuu, ihmiset saavat viettää omanoloistaan joulua vailla moraalista paheksuntaa ja rangaistuksen pelkoa."
Niin, minun mielestäni jo tämä on sen arvoista, että sen takia kestää muutaman pingviinin tonttulakissa.
Niin, kuten sanottu, minullahan ei alunperinkään ollut mitään vastaan tunttulakkipingviinejä jos ne tulevat jouluun uutena elementtinä vanhojen joukkoon. Mutta jos kaikki muu siivotaan pois, ja TILALLE tuodaan pingviinit, kuten tuossa koulussa, niin silloin mielestäni ollaan harhapoluilla. En minäkään haikaile takaisin menneitä aikoja, mutta menneisyydessä on vaalimisen arvoisia asioita, ja niitä heräsin nyt puolustamaan, vaikken itse edes ole mikään varsinainen jouluihminen.
VastaaPoistaJoulurauhanjulistus on sellainen perinne, jonka toivon säilyvän, ja jos se lopetetaan niin ehkä järkyn paikoiltani. Muutoin en ole myöskään mikään varsinainen jouluihminen, mitä se sitten mahtaa tarkoittaakin.
VastaaPoistaMikä sinulle Kirsti on sellainen joulujuttu, josta et luopuisi, vaikket olekaan varsinainen jouluihminen ?
Pelastusarmeijan joulupataan täytyy laittaa rahaa. Isäni oli patavahtina monet vuodet. Kun olin nuori, se oli suurinpiirtein nolointa maailmassa. Nykyään arvostan.
VastaaPoistaKirsti,
VastaaPoistaLuin tänään jostakin lehdestä Jukka Relanderin mielipiteen, että uskontoa pitäisi opettaa enemmän (!), jotta ihmiset tietäisivät, mitä on kristinusko, mitä on islam eivätkä muodostaisi mielipiteitään ääri-ilmiöiden mukaan.
Ja mitä on tämä nykyinen uskonnon vastustaminen? On todellakin kysymys taistelusta.
Keskeisenä on vanhan antiikin uskonnon panteismin elvyttäminen, jossa puuhaavat monet tunnetut henkilöt. Se esitetään päällisin puolin uskontona, jossa Jumala ja luonto ovat sama. Mutta sen johtavat henkilöt myöntävät, että on kysymys ateismista, johon kaikki eivät vain ole vielä kypsyneet.
Nämä uuspanteistit eivät kestä sitä ajatusta, että Jumala on olemassa ja lisäksi syntyi ihmiseksi.
Maailman panteistinen järjestö toimii erittäin tehokkaasti. Sitä tehdään muodikkaaksi ilmiöksi.
Toivon, että jotkut teologit ryhtyisivät tutkimaan sitä, sillä Suomessa ei nähtävästi tajuta ollenkaan, mistä on kysymys. Monet uuspanteistit ovat johtavassa asemassa ja vaikutusvaltaisia.
http://www.pantheism.net/
Kiinnostava linkki, Anna! Ekoteologiasta kumpuava spiritualiteetti voisi olla käypä vaihtoehto panteistille spiritualiteetille, mutta ekoteologia taitaa olla melkein Pauliina Kainulaisen varassa.
VastaaPoistaMitä sitten vaikka antiikin panteismia elvytettäisiin? Onhan täällä meilläpäin ainakin uskonvapaus, joten tuskin ketään sellaiseen pakkokäännytetään.
VastaaPoistaMeinasin ensin lohkaista pientä vitsiä salaliittoteorioista, mutta tarkemmin ajatellen varsinkin suurissa uskonnoissa liikkuu niin massiiviset määrät rahaa ja valtaa, että epäilemättä sellaisissa ympyröissä salaliittoja voi kehittyäkin. Kukapa ei haluaisi omaan kerhoonsa mahdollisimman paljon porukkaa?
"Nämä uuspanteistit eivät kestä sitä ajatusta, että Jumala on olemassa ja lisäksi syntyi ihmiseksi."
-> Niin, tai sitten he vain yksinkertaisesti eivät USKO sitä.
Luen parhaillaan Terry Pratchettin kirjaa Pienet jumalat, ja siinä efebeläinen filosofi Abraxas kirjoittaa uskonnoista aika oivaltavasti:
"Iumalan ymbärille muodostuupi Kuori rukouxista ja Ceremonioista ja Raghennuxista ja Papeista ja Wircamiehistä, cunnes Viimein Jumala Kuoleepi. Eighä tätä aina cukaan huomaa."
Anu, katselin jokin aika sitten moniosaisen dokumentin Pratchetista. Pääosassa oli hänen kamppailunsa alzheimeria vastaan, mutta esiin tuli myös hänen ateistinen filosofiansa. Se on tietenkin yksi tapa ajatella näistä kysymyksistä, mutta ei vakuuta ketään jolla on omakohtainen suhde siihen toiseen todellisuuteen josta uskonnot kumpuavat.
VastaaPoistaToisaalta ateistia ei muiden ihmisten uskonnolliset todistelut myöskään voi vakuuttaa. Vakuuttuminen tapahtuu käsittääkseni aina henkilökohtaisen kohtaamisen kautta. Siinä mielessä kaikki vääntö näiden asioiden ympärillä on turhaa. Mutta ehkä tämä käy ajanvietteestä ja toimii aivojumppana sekä vahvistaa kunkin omia henkilökohtaisia käsityksiä.
Ei minuakaan huolestuta, että ihmisiä alettaisiin pakkokäännyttää panteismiin, mutta joskus olen kyllä miettinyt tiedonvälityksen epäreiluutta siinä mielessä, että eksoottisista (meille) uusista uskonnollisista ajattelutavoista esitellään tiedotusvälineissä ne parhaat puolet, ja kotoisesta kristinuskosta ne huonoimmat. Minäkin ehdin kypsään keski-ikään ennen kuin löysin jesuiittojen kasvatusajattelun ja karmeliittojen mietiskelyperinteen ja tajusin miten suurta viisautta niissä on. Sitä ennen tiesin jesuiitoista lähinnä vain sen että, tarkoitus pyhittää keinot, ja senkin olin ymmärtänyt ihan päinvastoin, kuin mikä sanonnan idea on. Ja minä olen sentään uskontototieteilijä koulutukseltani.
"Nämä uuspanteistit eivät kestä sitä ajatusta, että Jumala on olemassa ja lisäksi syntyi ihmiseksi."
VastaaPoista-> Niin, tai sitten he vain yksinkertaisesti eivät USKO sitä.
Vaan kestääkö kristityn ajatus sitä, että mikäli Jumala kerran on syntynyt ihmiseksi, niin se tosiaankin koskee kaikkia ihmisiä. Eikös uuspanteisti ole myös ihminen?
Ei ylipäätään kai kannattaisi puhua Niiden Toisten uskosta tai siitä mitä Ne Toiset kestävät tai eivät kestä, kannattaa puhua vain omasta puolestaan, uskostaan tai epäuskostaan. Luterilainen kirkkokin joutuu vielä tilanteeseen jossa se ei ole valtauskonto yhteiskunnassamme tai nauti valtion erityistä taloudellista suojelusta.
Tänä vuonna liki 80 000 suomalaista erosi valtakirkoistamme, ja siihenkin joukkoon kuuluu kristillisiksi ihmisiksi itsensä kokevia ja tuntevia, eikä siis tarkoita että he olisivat välttämättä ateisteja tai muitakaan -istejä.
Lähde: http://eroakirkosta.fi/static/ek-tilastot/
Olipa kommentti ajan hermolla. Panteismi oli esillä Hesarin joulunumerossa kahdessa jutussa, Thoreaun Waldenissa ja ateismiartikkelissa.
VastaaPoistaUskontotunneilla opittiin, että Jumala syntyi Kristukseksi.
Ecce homo, paljonkohan kirkolle lopulta on etua "valtion taloudellisesta suojelusta"? Tiedän, että ainakin hautaustoimen hoitaminen on kallis juttu, eikä sen hoitajiksi ole ollut tunkua sen paremmin kunnilla kuin yrittäjilläkään. Mutta tietysti tämäkin on kulttuurinen juttu, ja ehkä nopeastikin sopeutuisimme siihen, että joku kaatopaikkayrittäjä hoitaa myös köyhien kuoppaamiseen, kun kirkon "taloudellinen suojelu" on lopetettu. Varakkailla tietysti olisi sitten omat yksityiset hoidetut hautuumaansa.
VastaaPoistaAnonyymi, äläs muuta sano. Anna on ajan hermolla oleva ihminen.
Minusta uskonto toimii jokaisessa maassa ihmisiä erottelevana tekijänä. Esim. miehen kotimaassa istuin temppelin rappusilla tunnin, koska en kelvannut pyhään paikkaan.
VastaaPoistaMonessa kulttuurissa/uskonnossa (ja usein sekoittuneena) vietetään valon juhlaa, jota voitaisiin viettää esim. koulussa juhlana, joka yhdistäisi oppilaat. Meitä vanhempaa sukupolvea ei ilmeisesti enää voi yhdistää, mutta lapset, jotka ovat joka päivä tekemisissä eri kulttuureista ja uskonnoista olevien kanssa, voisi tämä olla ihan 'normaalia' käytäntöä.
Joulu ja muut uskonnolliset juhlat voitaisiin viettää perheen ja kirkon (temppelin tms.) piirissä ja vanhemmat voisivat ottaa vastuun kulttuuriperinnön ja uskonnon jakamisesta lapsilleen. Kulttuuriperintömme, kuten kirjallisuus ja musiikki vaihtuvat sisällöllisesti koulussa koko ajan: ne laulut (esim. Kiven Oravan laulu), jotka itse olen laulanut ja omaksunut omaksi kultturiperinnökseni, puuttuvat nykylapsen koulusta. Miksi uskonnon pitäisi kultturiperintönä säilyä, kun olemme valmiita mukisematta luopumaan kirjallisuudesta? Sekin nojaa eurooppalaiseen sivistykseen jne.
Mielestäni uskonto on jokaisen henkilökohtainen asia ja elämänkatsomus, jota ei koulussa saisi 'pakkosyöttää'. Samalla poistuisi myös muiden uskontojen opetus kouluista, jolloin ei tarvitsisi natista myöskään siitä, että islamin uskoa opetetaan meidän verorahoilla. Uskonnon tilalle voisi tulla kaikille yhteinen oppiaine, jossa olisi tasapuolisesti tilaa kaikkien uskonnoille. Näin voitaisiin oppia, että kaikkien opeissa on paljon samaa. Samaan sumppuun voisi sisällyttää myös ateismin. Jokainen oppilas voisi omaksua elämässään oman elämänkatsomuksensa ilman koulun painostusta.
Jos kyseesssä on kulttuuriperintömme, niin miksi sen jakaminen on sysätty kouluille? Eikö vanhempien tehtävä ole jatkaa perintöä?
Ja joulujuhla ilman kristinuskoa voi olla vaikka mitä. Omat lapseni käyvät kv-päiväkotia, eikä tarvitse yhtään säälitellä näitä meidän lapsia. Juhlassa oli näytelmä, jonka opetus oli kutakuinkin se, että ahneus ja raha ei tuo onnea, vaan se pitää jakaa niin että kaikki ovat onnellisia. Sopisi ihan mihin tahansa uskontoon. Tämän lisäksi jokainen pääsi esiintymään, eikä pitkähiuksisia tyttöjä valittu enkeleiksi, niin kuin omassa lapsuudessani.
Ja vaikka päiväkodista puuttuu kristinuskon joulujuhla, Kristuksen syntymänä, niin ei siellä vietetä muitakaan uskonnollisa juhlia, kuten ramadania. Sen sijaan siellä on monia muita juhlia. Katson lasten eduksi vain sen, että ne pääsevät juhlimaan päiväkodin kv-juhlia, mm. kiinalainen uusi vuosi, isinsä juhlia esim. diwali, minun juhlia kuten synttärit ja joulu.
Uskonnolliset juhlat ja perinteet tuntuvat siltä, että ne jakavat ihmisiä maailmassa ja ovat erottavina tekijöinä samalla kun ne yhdistävät kristillisen maailman kokemaan jotain (teennäisen?) yhdistävää. Miksi ei voitaisi nähdä sitä, että jokaisessa kulttuurissa on samoja juhlia ja uskonto on tuonut niitä lisää?
Hei Mari! Juu, niinhän se on, että uskonnot erottavat ihmisiä, niin kuin kielet ja kulttuuritkin. Olisi paljon kätevämpää kun kaikki puhuisivat samaa kieltä, esimerkiksi esperantoa, ja muutkin kulttuuriset erityispiirteet olisi siivottu pois. Voisi ajatella, että ihmisten välinen ymmärtämys siitä jonkin verran lisääntyisi. Mutta minkäs teet. Ihmisillä on ne uskontontonsa, kielensä ja kulttuurinsa, ja vaikka aina on olemassa kosmopoliitteja, jotka ovat kotonaan kaikilla mantereilla missä tahansa kulttuurissa ja kokevat kaikki uskonnolliset perinteet henkilökohtaisesti yhdentekevinä, niin aika iso joukko on myös sellaisia kuin minä, että se oma kieli ja kulttuuri ja uskonto sen kulttuurin osana ja ilmentymänä on tärkeä.
VastaaPoistaAjatuksesi siitä, että koulun pitäisi olla uskonnollisesti ja ilmeisesti myös kulttuurisesti neutraali alue, kuulostaa järkevältä, mutta siinä vain on se ongelma, ettei sellaista neutraalia aluetta ole mahdollista luoda. Koska uskonnoton koulu on sekin arvovalinta. Se ei ole missään määrin neutraali asia. Se ei tuputa uskontoa, mutta se tuputtaa uskonnottomuutta. Sitäkin nimittäin voidaan tuputtaa, ja aika paljon tuputetaankin nykyään. Sitä vain itse uskonnottomuuden omaksi arvokseen sisäistänyt ei tajua tuputukseksi, niin kuin uskonnollinenkaan ihminen ei koe tuputuksena omien arvojensa esillä pitämistä.
On minusta aivan selvää, että kansainvälinen koulu suhtautuu traditioihin eri tavalla kuin tavallinen suomalainen peruskoulu.
Huomioideni mukaan koulusta on jo tehty osin kulttuurivapaa alue, kun siellä ei vaalita suomalaista kulttuuriperintöä, esim. kirjallisuutta tai taiteita. Ainoastaan uskonto on jäljellä viimeisenä saarekkeena, ja ilmeisesti siksi niin paljon halutaan pitää kiinni. Sen sijaan se, että Aleksis Kiven runoista ja lauluista ei pidetä kiinni, ei hetkauta ketään.
VastaaPoistaMielestäni se, että kaikkia uskontoja opetettaisiin samalla tavalla, neutraalisti, ei tee koulusta uskonnotonta, vaan arvovalinta on se, että arvostetaan kaikkia uskontoja yhtä paljon, eikä tehdä siitä yhdestä (omasta) muita arvokkaampaa.
Ja mitä tulee kieliin, niin englanti on ainakin osin aika globaali kieli. Kulttuurista taas pitää huolen markkinatalous - samoja tuotteita kulutetaan niin Amerikoissa kuin Aasiassa ja kaikkialla siinä välissä.
Aiemmin (ja osin vieläkin) maailmassa ihmisiä eroteltiin ihonvärin ja kansalaisuuden pohjalta. Kun ihmiset sekoittuvat, alkavat uskonnot ihmisiä erottavana tekijänä varmaan myös laantua. Jos tutustuisimme toisten uskontoihin ja kulttuureihin enemmän, ymmärtäisimme, että islam ei ole niin paha kuin median (josta nykyisin saamme tietomme niistä muista) välityksellä annetaan ymmärtää. Pahan siitä tekee vastaa ääriliikkeen toiminta ja terrorismi.
Kv-päiväkodin otin esimerkkinä siitä, että uskontojen jättäminen pois koulustakaan ei tee siitä tosiaan arvovapaata, vaan arvot ovat hyvinkin samat esim. etiikan suhteen: mikä on hyvää ja pahaa - ja sitähän uskonnot ylipäätään haluavat opettaa.
Mari, tietysti minäkin toivoisin, että koulussa opetettaisiin mahdollisimman paljon kotimaista kirjallisuutta ja kulttuuria sydämeni itkee verta kirjallisuustuntien vähyyden vuoksi, MUTTA kyllä kouluissa kuitenkin kotimaista kirjallisuutta opetetaan, tiedän sen siitä kun ihan tänä syksynä olen kiertänyt kouluja kirjailijan mallikappaleena. Kyllä suomalainen kulttuuri ja kirjallisuus on korkeassa kurssissa. Voisi tietysti olla vielä korkeammassakin.
VastaaPoistaEikö koulujen opetussuunnitelmaan kuulu myös kaikkien uskontojen opettaminen? Mutta tietenkin neutraalius on vaaravyöhykkeessä jos opettaja on (tapa)kristitty ja huolehtii sitten myös muiden uskontojen opettamisesta.
Englanti on globaali kieli, totta. Ja markkinatalous huolehtii kulttuurin yhdenmukaistamisesta. Mutta koska olen viettänyt nuoruuteni tutkimalla eksoottisia pieniä kulttuureja eri puolella maailmaa (valitettavasti vain kirjoista) pidän itseisarvona sitä, että esim. suomenkieli on saanut säilyä, ja suren kielten sukupuuttoa yhtä syvästi kuin eläinlajien ja kasvien sukupuuttoa. Useimmat ymmärtävät, että luonnon monimuotoisuus on asia, jonka puolesta pitää kamppailla. Minä näen myös kulttuurisen monimuotoisuuden tavoittelemisen arvoisena asiana. Joskaan en kaikkia traditioita pidä säilyttämisen arvoisina, kuten esim. tyttöjen (enkä oikeastaan poikienkaan) ympärileikkausta.
Olen kanssasi samaa mieltä, että toisiin uskontoihin ja kulttuuriehin tutustuminen varmasti auttaisi meitä ymmärtämään näitä ihmisiä. Toisaalta esim. nykyisen islamvastaisuuden takana näen aikamoiset kansainväliset koneistot, Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen suurvaltapolitiikassa on ollut tarvetta sopivalle viholliselle, ja se on luotu islamista. Valitettavasti propagansakoneisto on tehokas ja vie yleisöä kuin pässiä narussa.
Minusta ei muutenkaan näytä siltä, että maailman mittakaavassa ihmisten erotteleminen olisi paljonkaan vähentynyt.