Huomaan muidenkin luonnostaan ajattelevan, että juuri minä olen syyllinen. Minä varmaan viestitän tätä periaatetta jollakin nonverbaalisella nerokkaalla menetelmällä. Kaikki tuntuvat olevan aina yksimielisiä sen suhteen, että juuri minä olen hajamielinen, huolimaton, nukahtelen sopimattomissa paikoissa, jopa silloin kun on omista rahoistani kysymys.
Kun sitten pitkän setvimisen kautta selviää, että vika ei tällä kertaa ollutkaan minussa, en löydä itsestäni minkäänlaista ärtymystä enkä kiukkua sitä ihmistä kohtaan, joka on söhlinyt asian. Päinvastoin, tekee mieli korkata skumppapullo ja heittää kannat kattoon. Vika ei ollutkaan minussa hei kuulitteko te. Olen lähettänyt laskun oikeaan paikkaan, oikealle ihmiselle ja tilinumerokin oli oikea. Olen syytön syytön syytön, kuuletteko. Ihana tunne. Ja rahaakin siis tulossa taas.
Tekstit
Se on kyllä helpottava tunne, kun huomaa että ei olekaan tötöillyt :) Useinhan siihen alkaa itsekin uskoa, jos asia ei ala selvitä, vaikka alunperin olis ollut kuinka varmaa että tällä kertaa ei ollut oma moka....
VastaaPoistaVähän vastaavaa: Mä suoritin tässä äskettäin sosiaalisen söhläyksen, ja nyt mietin että mahdoinkohan vahingossa antaa kanssaihmiselle jotenkin loukkaavan kuvan :/ Näitä on vaan tosi tyhmä lähteä selvittämään jos ei varmasti tiedä toisen närkästyneen, se vasta sekopäiseltä vaikuttaakin jos toinen osapuoli ei huomannut mitään, ja toinen ottaa jälkeenpäin yhteyttä ja aloittaa hirveen selittelyn "Hei muuten, sä saatoit ehkä käsittää väärin kun minä silloin pla pla plaa..."
Minä olen tietyissä asioissa tosi tarkka - ja vainoharhainen.
VastaaPoistaTuossa vastaassa tilanteessa kuin sinä, voisin kuvitella saavani melkein (sisäisen) raivarin ja tulevani vainoharhaiseksi ja epäileväni, että minua yritetään tahallaan huijata :D
Anu, helpottavaa varsinkin kun yleensä AINA on niin, että vika onkin ollut minussa. Sun sosiaalisesta söhläyksestä ja sen mahdollisista paikkausyrityksistä mulle tulee heti mieleen jokin Seinfeld tyyppinen kuvio, sketsiviihdettähän tuosta varmaan herkästi syntyisi jos ryhdyt tuollaista tilannetta paikkailemaan.
VastaaPoistaElegia, luulen että epäluuloisuss olisikin aika luonnollinen tunne, ja mullakin se herkästi iskee, mutta jostain syystä ei kummiskaan nyt.
Kiitos hauskasta tekstistä! Kyllä meitä varmaan on monia kaltaisiasi. Eikä aina ole helppo nauraa itselleen, heti ainakaan. Kiva naurahtaa sinulle, vielä kun asiasi asettuivat, eli raha oli yhä tulossa.
VastaaPoista