En pääse kotikoneelle, joten yritin ryövätä parjatusta Facebookista sinne laittamani kuvan kuningas Eerikistä ja Kaarina Maununtyttärestä. Ja sain sen sieltä ladattua vain tuollaisena postimerkin kokoisena läiskänä.
Viimeinenkin esitys on nyt takana ja katsomo oli täynnä. Arvelisin, että melkein tuhat ihmistä on nähnyt näytelmän. Kun tämän päivän esitys päättyi, pikkulapset huusivat selkäni takana: miksi se jo nyt loppui!
Ensi viikolla lienee kolme kirjoituspajaa, jemmasin näytelmän rekvisiittoja näyttämön verhon taakse, että pääsen sitten maanantaina leikkimään Vielä hirmuisempaa vankilaa kirjoittajalapsosten kanssa.
Kaikki on hyvin, mutta olen silti uupunut. Olen myös haikea sen vuoksi, että näytelmän lumomaailma katoaa nyt iäksi. Ihana kuningas Eerik on palautunut takaisin pieneksi pojaksi, joka jatkaa omaa elämäänsä, eikä piittaa siitä kuinka paljon kiinnyin hänen luomaansa roolihahmoon viimeistään siinä vaiheessa, kun hän tänään suri sitä, että oikeanlainen liima oli kadoksissa ja parta piti kiinnittää erikeeperillä.
Tekstit
Ymmärrän haikeutesi, Kirsti. Tuhat katsojaa on iso määrä ja jos lapset - kriitikoista lahjomattomimmat - sanovat, että miksi se nyt jo loppui, tekstisi toimi. Onneksi olkoon!
VastaaPoistaItse olen saanut parhaat kiksit omasta tekstistäni kun huomasin, että kirjoittamani vuorosanat naurattivat ja itkettivät yleisöä. Oikein välillä ihmettelin, että minäkö tosiaan tein nuo hauskat repliikit.
Näytelmän kirjoittaminen on vaikea taiteenlaji, enkä ole sitä juuri harjoittanut tyttäreni musikaalin jälkeen.
Vanha Erkki
Eräässä näytöksessä edessäni istuva lapsi protestoi äänekkäästi, kun sotilaat vangitsivat Eerikin ja raahasivat näyttämöltä. Hän aikoi lähteä perään, mutta äiti ehti napata huolestuneen lapsen syliinsä. Näin tosiaan paljon vaivaa kirjoittaessani. Tähtäimessä oli lyhyet repliikit, joista jokainen veisi juonta eteenpäin, ei yhtään riviä paikallaan polkemista. Näytelmä oli myös täynnä toimintaa, koko ajan tapahtui jotain.
VastaaPoistaEt ole Erkki sitten ajatellut palata draaman pariin? Ei silti ole kovin helppo saada näytelmäänsä esitettäväksi. Minulla kävi säkä, kun Salme Turun linnasta löysi minut työparikseen.
Onnittelut näytelmän hienosta menestyksestä! :) Mahtava kuulla kuinka katsojat on eläytyneet, varmasti heillekin ikimuistoinen kokemus.
VastaaPoistaTaputa nyt itseäsi olkapäälle kerrankin, mä vaadin! :D
Joo, täytyy yrittää vaan ajatella kaikkea mikä onnistui, ja unohtaa se mikä ei onnistunut. Tosin näytelmässä onnistui kyllä ihan kaikki, mutta se epäonnistui, että ne joiden olisi oikeasti KUULUNUT tulla katsomaan, eivät tulleet. En saanut niitä raahattua paikalle. Mutta onneksi muut tulivat.
VastaaPoistaHiukan reippautta kehiin nyt, rakas kirjailija! Ne, joiden pitäisi nähdä - opettajat, virkamiehet, psykologit, kaupunginjohtajat jne - pysyvät tiukasti poissa aina esityksistä, joista he voisivat saada jotain oppia. Mutta he ovat menetetty sukupolvi, älä itke niiden perään. Lapsissa on tulevaisuus!
VastaaPoistaMusikaalin jälkeen olen tehnyt vain yhden draamallisen jutun, monologin aikuisille, ja sen kyllä katsoivat kaikki silmäntekevät ja taputtivat päälle. Maksoivatkin hyvin. Silti tuo lasten oma produktio säilyy kirkkaimpana jalokivenä saavutusteni kruunussa. Eikä siitä edes maksettu mitään, ei markkaakaan. Päin vastoin, maksoin tyttäreni puvustuksen, toimin kuskina ja roudarina keikoilla, myin väliajalla nekkuja ja hoidin koko esityksen tiedottamisen. Ja hauskaa oli!
Vanha Erkki
Ai, sinä nautit tiedottamisestakin. Minulle se oli helvettiä. Niin, en tiedä miksi minua sieppaa niin kovasti se, etteivät silmäätekevät, eikä myöskään mediaväki tullut. Tai ehkä tiedänkin, mutta en jaksa jauhaa siitä nyt. En ihmettele sitä, että muistelet lasten produktiota kirkkaimpana saavutuksenasi. Ja tärkeimpiä asioitahan ei ylipäätään voi mitata rahassa.
VastaaPoistaMinä todella nautin tiedottamisesta. Kävin viiden lehden toimituksessa mukanani neljä parasta laulajaa. Lapset lauloivat biisin tai kaksi ja sitten sedät ja tädit haastattelivat ja kuvasivat heitä pirusti. Isoja etusivun juttuja ilmestyi eikä mainontaan mennyt markkaakaan. Lehdet tulivat myös esityksiin ja haastattelivat kuulijoitakin. Lapset saivat maistaa niin kuuluisuuden karkkeja kuin kiroustakin. Mutta saldo jäi plussan puolelle.
VastaaPoistaLehdistökään ei saanut silmäätekeviä paikalle, mutta kuka heitä kaipasi?
Vanha Erkki
Sinun olisi selvästikin pitänyt olla meidän tiedotustiimissämme.
VastaaPoistaMoni ei usko, että tiedottaminen on ammattityötä siinä kuin hampaiden paikkuu tai ikkunoiden asennus. Kysäisepä seuraavalla kerralla ammatti-ihmisen neuvoa, kun pitäisi tiedottaa. Tuollainen 130-senttinen Eerik-kuningas menisi kolmosen uutisten kevennykseksi heittämällä. Noin vain yhden esimerkin mainitakseni.
VastaaPoistavan V.
Olin kyllä koko ajan Turku 2011 säätiön ammattilaitoisten tiedottajien tarkassa ohjauksessa. Muu ei ollut mahdollistakaan, siihen oli säätiön velvoite. Kannattaa muistaa, että Turku on nyt euroopan kulttuuripääkaupunki ja tämä kaupunki on juuri nyt tupaten täynnä kulttuuria. Oman ongelmansa tietysti tuotti sekin, ettei oikein voinut kuuluttaa, että tulkaa katsomaan kun vammaiset näyttelevät.
VastaaPoistaMiksi pitäisi, ei-vammaisten kuuluttaa, että hei haloo nyt vammaiset esiintyy? Oiskos se sitten jokin friikki-esitys, kuten joskus ennenmuinoin?
VastaaPoistaEn sanonut, että pitäisi. Sanoin, ettei voi kuuluttaa. Mutta onhan näitä vastaavia projekteja ollut, esimerkiksi vankilassa tehty näytelmiä ja sitä kuulutettu, että tulkaa katsomaan vankien tekemää näytelmää ja näytelmä on saanut siitä jotain lisäarvoa.
VastaaPoistaOlettepa te nyt varsinaisia tiedottajia, Kirsti ja "miksi"!
VastaaPoistaJos mukana on vammaisia ei sitä herra nähköön tarvitse erikseen kailottaa. Jos väki osaa näytelmänsä näytellä ei kukaan edes huomaa, jos joltain puuttuu jalka tai leuka väpättää oudosti.
Olin kerran bileissä, joissa musiikista vastasi kehitysvammaisten nuorten bändi. Ei sielläkään huudeltu, että "hei, tulkaa kattoon ku vammaset pelaa", kuuluttaja vain ilmoitti, että nyt kuullaan naapurikaupungin nuorten musiikkia. Muutaman kappaleen jälkeen ei kukaan muistanut, että hei - kyllä ne hiukka oudoilta aluksi näyttivät.
Kirstille vielä, että varmaan siellä Turussa nyt tiedottamisessa priorisoitiin, kun kulttuuria tulee joka tuutista. Ehkä Kirstin näytelmä ei saanut tiedottajilta parasta mahdollista palvelua, kun piti puffata niitä kaikkia kalliita ulkomaalaisia esiintyjiä ja kotimaan huippuja. Tuollaiset massatapahtumat ovat monesti hankalia yksittäisille esityksille.
Vanha Erkki
Niin, siis näytelmä oli upea. Taiteellisuudesta ei ollut tingitty. Mutta kun mediaväki etsii uutisia, niin se asia mikä tässä näytelmässä oli se varsinainen uutinen, piti ilmaista kiertotein, jolloin päädyttiin sellaisiin sanahirviöihin kuin esteettömyys, ja saavutettavuus jne. Joita muutenkin hoetaan joka puolella ja jotka eivät merkitse mitään. Paitsi että tässä meidän näytelmässämme ne toteutuivat ihan oikeasti.
VastaaPoista