Olen ollut elämäni aikana niin vähän tekemisissä lasten kanssa, että minulla ei ole oikeastaan minkäänlaista vastustuskykyä heitä kohtaan. Olisin halunnut heidät kaikki meille kotiin asumaan. Kun kymmenvuotiaat olivat lähdössä, yksi tytöistä olisi halunnut viedä kirjani mukanaan, hän oli lukenut sitä, kun ei jaksanut kirjoittaa. Toinen tyttö tuli erikseen sanomaan, että oli mielenkiintoista nähdä oikea kirjailija, se on harvinaista herkkua.
Keksin, että voisin ehkä enemmänkin anoa apurahoja päästäkseni tapaamaan lapsia. Voisin kiertää kouluissa, koska luomani maailma näyttää uppoavan kohderyhmään. Miksi en ole ennen keksinyt tätä, vaan odotellut kutsua. Olen kuvitellut, että hyvä tavara kelpaa kotoakin, kuten silloin sanottiin, kun olin nuori tyttö ja haaveilin tansseihin menosta.
Tekstit
Hyvä idea! Kutsuja ei tosiaan kannata odotella, vaikka sellaisiakin varmaan tulee. Suotuisaa tuulta nuorten kirjoitusharrastukselle!
VastaaPoistaIhana lukea tämä täpinöissä olemisen kokemus ja että lapset tykkäsivät sinusta ja sinä tykkäsit heistä, olisit halunnut viedä heidät kaikki kotiisi. Aika haastavalta tuntui varmaan tuokin monikulttuurinen ryhmä mutta maailmasi upposi heihin. Vastahan pari päivää sitten kirjoitit: "Mitä jos lapset pitävät minua tylsänä ja sekavana." Sellaisia ajatuksia aina päässä liikkuu: mitä jos... Sitä mukavampaa jos kaikki meneekin reippaasti plussan puolelle.
VastaaPoistaSuorastaan upea idea. Jos kerran itse pidät asiasta ja lapset pitävät sinusta ja tarjonnastasi, tuohan on suorastaan win-win -tilanne. Apurahahakemuksia sisään vaan!
VastaaPoistaEhkä tempaisen Wihurille hakemuksen, kun näin innostuin. Vielä on muutama päivä aikaa.
VastaaPoistaOih, minä odotan innolla, jos vaikka apurahan turvin pääsisitte uudestaan Uudenkaupungin "keikalle". Minulla olisi yksi nuorempi, eskarilainen, jota varmasti kiinnostaisi, sen verran vilkas hänen sisäinen elämänsä/ maailmansa on. Mutta se olisi kyllä jotain muuta kuin kirjoituspajaa.... Noh, josko sitten isompana kirjoituspajaan, luku- ja kirjoitustaitoisena.
VastaaPoistaKyllä festarit sittenkin menivät putkeen, vaikka sitä epäilit. Kun kävin tänään noutamassa rekvisiittoja, aulassa oli melkein vilskettä ja työpajoissa on ollut osallistujia ihan mukavasti. Kävin tutustumassa japanilaiseen kudontatekniikkaan. Tapasin pukukopissa näyttelijöitämmekin, jotka oivat harjoittelemassa performanssia. He ovat niin ponnekkaita, suloisia ja itsepäisiä. Tilaa vain rahaa, jotta päästään reissuun. Siis mulle kans, muistuttaa Salme
VastaaPoistaLentsu, ainahan voi piirtää, se sujuu nuoremmiltakin:-)
VastaaPoistaSalme, yritän ehtiä/jaksaa pistää rahat tilaukseen. Mutta sinun pitää sitten opetella laiminlyömään palkkatöitäsi.