Minulla on joskus ollut järjestelmäkamera, silloin kun kameroihin pistettiin vielä filmirulla sisälle. Nyt kamerasta pitää löytää paikat akulle ja muistikortille ja jotta akun saa ladattua pitää laturi ensin koota. Myös kameran hihnan kiinnittäminen nosti hien pintaan. Eikä ole kuvankaan ottaminen helppoa.
En ole vielä selvittänyt miksi kamera välillä ottaa kuvan, välillä ei. Kun nappia painaa ensin puoleen väliin, kuuluu pieni piip, ja sitten kun painaa, räpsähtää kuva. Mutta joskus sitä piippiä ei tulekaan. Saan painaa napin pohjaan asti, eikä tapahdu mitään. Sitten kun heilautan kameraa, niin räps, kuva ilmestyykin näytölle.
Olen tutkinut ohjekirjaa ja yrittänyt ymmärtää onko kameran käytöksessä jokin minulta salattu logiikka. En haluaisi mennä kauppaan selittämään tätä asiaa ja paljastaa myyjälle, etten oikeasti tajua kameroista mitään.
Tekstit
Voin lohduttaa sinua, että ainakin meidän Nikoneissa jo ohjekirja on niin vaikea, että monen yrityksen jälkeen, olen lopettanut sen lukemisen. Siinä tosin alussa jo varoitetaan: Onnittelemme sinua kun olet valinnut tämän kameran. Nyt voit varautua elämän pituiseen opiskelluun... ( tms)
VastaaPoistaTuosta laukeamattomuudesta. Samaa ihmettelin, kunnes joku sanoi, että kamera ei suostu toimimaan, jos se ei pysty tarkentamaan kohdetta. Ainakin oma kamerani toimii juuri niin. Se ei laukea, jos tarkennuspisteet eivät satu olemaan jonkun konkreettisen kohteen kohdalla. Tai kohde on liian lähellä tai kaukana. Yleensä käytän kamerassani automaattia. Se hoitaa kaikki säädöt ja tekee kuvaamisesta tosi helppoa! :)
Mistä arvasit, että mulla on Nikon!Koko elämän kestävää opiskelua tosiaan. Luulen myös, että ratkaisit ongelmani, juuri tuosta täytyy olla kysymys. Automaattia minäkin käytän, ja siinä saa vielä valita makrokuvat, muotokuvat jne, joita niitäkin voi räpsiä automaatilla. Haaveilen silti, että oppisin oikeasti kuvaamaankin.
VastaaPoistaTojen perrään, itse olen huomannut jossain kamerassa semmoisen piirteen, että jossain moodissa (varmaan automaattisessa) kamera ei ota kuvaa, jos on vaikkapa liian pimeää. Tuo kyllä tulee esiin helposti, jos käyttää teleobjektiivia ja kamerassa on päällä jokin automaattinen kuvaustila, joka ei hyväksy kaikkia huonoja kuvausolosuhteita. Itse kyllä käytän yleensä vaan automaattitiloja niin järjestelmäkamera on yhtä easy case kuin mikä tahansa pienempi kamera.
VastaaPoistaMun miekkonen meni järjestelmäkameran ostettuaan järjestelmäkamerakurssille. Kurssi ei suinkaan ollut valokuvauskurssi, vaan kameran käyttöön opastava viikonlopun kestävä kurssi. Eikä miesparka vieläkään tiedä kaikkea kamerastaan, vaikka on jo 2 vuotta ollut sen onnellinen omistaja..joten ehkä ajan kanssa oppii parhaiten :) Kivoja kuvaamishetkiä!
VastaaPoistaTojen perrään PV, olet oikeassa! Hienoa, kun on tämä blogi, tämän kautta kaikki mysteerit saavat selityksen.
VastaaPoistaHelmi Maaria, tämänkin kameran mukana tuli ilmaislippu kamerakurssille. Harkitsin jopa osallistumista, koska niitä järjestetään myös Turussa.
Mikset voisi mennä kysymään yhdeltä mielellään opastavalta (mies)myyjältä, kun kerran täälläkin kerrot kaikille ettet muka ymmärrä kameroista. Ei niistä ymmärrä insinöörikään, jos ne rikki menee jostain kohtaa. Yleensä se häikkä ilmaantuu muutaman kuukauden sisällä takuuajan loppumisesta. Jos se on voimassa, saa olla tyytyväinen.
VastaaPoistaNikon on minullakin. Kun tein siitä kauppaa sanoin myyjälle, että jos et osaa puolessa tunnissa neuvoa, kuinka tällä saa hyviä kuvia, perun kaupat. Myyjän silmiin syttyi tuli ja hän opetti kädestä pitäen tärkeimmät toiminnot. Nyt pärjään kamerani kanssa oikein hyvin. Ohjekirjaa en ole edes avannut.
VastaaPoistaVanha Erkki
Ellinoora, tuo onkin syvällinen ontologinen kysymys, että miksi voin valitella asiaa täällä, mutta olisi kiusallista mennä kysymään neuvoa (mies)myyjältä. Ei minulla siihen mitään järkevää vastausta ole, se vain on tunne, että mieluummin suurinpiirtein työntäisin sukkapuikkoja silmiini kuin menisin tämän ongelmani kanssa kameran myyneen tyypin luokse.
VastaaPoistaVanha Erkki, olet varmaankin erityisen oppivaista sorttia.
Mutta täytyy sanoa, että kyllä minäkin olen nyt jo saanut ihan kivan näköisiä kuvia aikaiseksi. On tää hieno peli.
Miksi neuvon kysyminen on kiusallista? Siksikö, että myyjä on mies?
VastaaPoistaNeuvonta kuuluu mielestäni myyjien toimenkuvaan. Autokauppiaatkin neuvovat, mistä paikasta kärry lähtee käyntiin ja mitä eri nappuloilla tehdään.
Olen tosiaan aika oppivaista sorttia, koska kuuntelen aina tarkasti, mitä opastajat puhuvat.
Vanha Erkki
Se on vain jokin oma trauma, eikä varsinaisesti liity sukupuoleen. Vaikea selittää. Ankean lapsuuden tuottamiin traumoihin jäljet juontanevat.
VastaaPoistaMinäkin yritän aina kuunnella opastajia, mutta ajatukset väkisin karkaavat. Se on toisaalta kiusallista, mutta toisaalta olen tällä ajatusten karkailulla elättänyt itseni kohta 20 v.
Kirsti,
VastaaPoistajos haluaa vähän muutakin kuin postikorttimaisia automaattikuvia, kannattaa se opaskirja kyllä lukea ihan keltainen tussi kädessä, ja toisessa se kamera. Ei siitä muuten mitään tule, sillä toisen neuvot auttavat vain selkeään ongelmakohtaan, tiettyyn kysymykseen. Joskus tämä toki riittää, ja on hyväkin kysyä.
Itse selätin kamerani kuvaamalla, kuvaamalla, kuvaamalla, ryhtymällä rohkeasti käyttämään manuaaliasetuksia. Nyt viiden kuuden vuoden jälkeen vasta uskallan sanoa, että ymmärrän kameraani ja se minua. En vieläkään täysin, mutta tämä onkin elämänmittainen harjoittelumatka.
On myös niin, että jokainen kuva vaatii omat asetuksensa, ei ole yleispätevää neuvoa, joka toimisi aina. Jos myyjällä olisi tarjolla jokin kamerankäytön opastuskurssi, sille kannattaisi mennä. Sellaista voisi kysyä.
Sitkeyttä ja myös onnea kuvauksiin!
Kiitoksia Iines! Kuvaamisessa on se viehättävä puoli, että onnellakin saattaa joskus olla osuutensa. Toivottavasti kärsivällisyys riittää ohjekirjan opiskelemiseen. En edes kuvittele silti yltäväni kuvissani kanssasi samaan tasoon.
VastaaPoistaIines puhuu asiaa. Digikuvaus on toisenlaista kuin filmikameralla kuvaaminen (käytän yhä myös filmikameraa). Automaatilla voi saada, ja saakin, hyviä onnistuneita kuvia, mutta jos vähänkään haluaa perehtyä kameraansa siihen menee aikaa.
VastaaPoistaJa neuvo, jonka olen kuullut kahdelta ammattilaiselta ja jota en aina muista panna käytäntöön. Hyvät, tärkeimmät kuvat kannattaa aina kehityttää hyvässä labrassa paperille. Siten ne säilyvät parhaiten. Ainakin näiden ammattilaisten mielestä.
Toinen heistä selitti sitä niin, että
kun kuva on sähköisessä muodossa ja sitä siirretään kamerasta koneeseen, koneesta toiseen tai tikulle tai ulkoiselle kovalevylle tms. se muuttuu. Siitä katoaa tietoja, kuvan ominaisuuksia.
Valokuva siis säilyttää ominaisuutensa parhaiten paperille kehitettynä. Tähän ei kuulema kelpaa kotiprintteri.
Kirsti, ihan mielenkiinnosta: minkä Nikonin ostit? Minäkin ostin melko äskettäin Nikonin, malli on D3100, jonka pitäisi olla helppo "selätettävä" ja aika iisiltä se on tuntunutkin; tosin paljon on vielä opittavaa...
VastaaPoistaKas Teemu, mulla on ihan sama malli! Ja kyllä alkushokin jälkeen tuntuu siltä, että ehkä tämän kanssa pärjääkin.
VastaaPoistaHirlii, kyllä tosiaan helposti katoaa dataa, kun sähköisesti siirtelee, eikä kotiprinttereillä tosiaan välttämättä saa hyviä kuvia. Mutta mulla on vielä matkaa siihen, että saisin aikaiseksi hyviä kuvia.
Onneksi olkoon uudesta Nikonista! Ja tässä välissä voisi kysyä, onko muita kameroita ;D Minkäs teet asenteelle, kun on ikänsä kuvannut Nikoneilla.
VastaaPoistaYouTubessa on paljon hyviä opetusvideoita eri merkkisten kameroiden käyttöön. Suosittelen. Löytyy varmasti käyttämällä kameran nimeä ja mallia.
Hei Lepis, kiitos vinkistä. Pitääkin käydä tutkimassa youtuupin tarjontaa:-)
VastaaPoistaOnnea uudesta Nikonista!
VastaaPoistaKuten Iines kirjoittikin, niin kyllä sitä opasta kannattaa lukea. Automaatilla saa ihan OK kuvia, mutta järkkärin jujuhan on mielestäni juuri, se, että voi ottaa muutakin kuin "automaattikuvia". Kannattaa opetella perusasiat (kirjasta tai netistä) valotusajoista ja aukoista ja kuvata paljon ja rohkeasti. Digiaikanahan se on helppoa ja halpaa. Itse aloitin APS-pokkarilla ja nyt kuvaan Nikon D700:lla. Oppi on tullut kantapään kautta ja veljen ja miehen opastuksella.
Kuvaa, paljon ;)!
Hei Luimupupu, siinä toivossa minäkin järkkärin ostin, että oppisin vähän säätämään noiden kuvien kanssa. Blogistasi päätellen sinä oletkin jo pitkälle edennyt valokuvaaja:-)
VastaaPoistaHirlii:
VastaaPoista"Toinen heistä selitti sitä niin, että
kun kuva on sähköisessä muodossa ja sitä siirretään kamerasta koneeseen, koneesta toiseen tai tikulle tai ulkoiselle kovalevylle tms. se muuttuu. Siitä katoaa tietoja, kuvan ominaisuuksia."
Tämä ei varsin pidä paikkaansa. Digitaalinen data ei muutu, vaikka sitä kopioisi sinne tänne ja ees taas. Siitä ei katoa mitään.
Tämä on harhaluulo, joka juontaa yleensä juurensa analogiajan kopiointiin.
Kuva muuttuu ja menettää ominaisuuksiaan vain, jos se pakataan uudestaan, ts. esimerkiksi avataan kuvankäsittelyohjelmaan, muokataan ja tallennetaan.
Mutta yllättävän helposti käy niin, että kun kuvaa siirtelee ja availee, sen tulee tallentaneeksi niin, ettei huomaa antaa uutta nimeä. Siten tulee kadottaneeksi alkuperäisen muokkaamattoman version. Hirlii ei varmaan tätä tarkoittanut, eikä kukaan järkevä ihminen näin toimi, mutta me sählärit saatamme tehdä näin, ja hups, dataa on kadonnut:-)
VastaaPoista"Siten tulee kadottaneeksi alkuperäisen muokkaamattoman version"
VastaaPoistaÖöh, ei kadota, kun käyttää oikeita softia.
Suosittelen tutustumaan ja perehtymään:
Lightroom
Tai mikäli ei halua siihen sijoittaa, niin ainakin Nikonin mukana tuleva ViewNX/CaptureNX 2.
Idea on, että kuvat tuodaan sisään RAWina, softassa käsitellään ilman että tehdään siihen muutoksia. Muokkaukset kaikkinensa tallennetaan eri tiedostoon, josta ne sitten tarvittaessa luetaan - esim. jpegiksi tallentaessa tai luettelosta toiseen siirtäessä.
Niin, sitä juuri tarkoitin, että "muokkaukset kaikkinensa" pitää muistaa tallentaa eri tiedostoon. Tämä _muistaminen_ ei kaikille ole mitenkään itsestään selvää.
VastaaPoistaTom, tämä saattaa olla uskomusasia, mutta nämä kaksi jotka tämän neuvon ovat minulle antaneet ovat harjoittaneet kuvataiteilijan / valokuvaajan ammattiaan aika pitkään. Ilmeisesti tuntevat siis ammattiinsa liittyvät asiat, ja miettivät niitä, paljon paremmin kuin minä joka siis vain harrastelen digikuvausta.
VastaaPoistaMutta sen ymmärrän hyvin miksi he kummatkin painottivat tätä asiaa. Syy on sama.
Digitaalinen kuvaaminen perustuu aivan toisenlaiseen kuvantallennustekniikkaan. Kuten digitaalinen elokuvakin, toiset kuvaavat yhä filmille mieluummin.
Digitaalinen kuvantallennus perustuu sähköiseen dataan, kuten täällä on tullutkin ilmi. Se "vanhanaikainen" (ripsut siksi ettei se ole hävinnyt) valokuvaus perustuu valottuvaan filmiin sekä kemikaaleihin joiden avulla kuva saadaan näkyviin valoherkän paperin pinnassa. Koko tekniikka on siis aivan eri, ja tulos myöskin.
Mikrofilmi muunmuassa on vieläkin luotettavampi ja pitkäikäisempi tallenus- ja arkistointimuoto kuin digitaalinen tiedon tallennusmuoto.
Eroa voisi verrata kirjoihin joissa on kuvia. Digitaalisesti painetuissa kirjoissa ei värientoisto ole lainkaan sama kuin syväpainossa tehdyssä. Siis vanhanaikaiselle teknologialla. Jälkimmäisestä minulla on kotonani yksi taidekirja jonka kuvat on painettu Saksassa sata vuotta sitten. Juuri äskettäin kävi yksi tuttu kylässä ja hän ihmetteli painojälkeä, värien syvyyttä ja sävyjä. Jotka säilynevät tästäkin eteenpäin yhtä vaikuttavina.
"Niin, sitä juuri tarkoitin, että "muokkaukset kaikkinensa" pitää muistaa tallentaa eri tiedostoon. Tämä _muistaminen_ ei kaikille ole mitenkään itsestään selvää."
VastaaPoistaEi tarvitse muistaa, koska Lightroom vakiona laittaa muutokset catalogiinsa ja jpeg-muodossa tallentaessa ottaa ne tiedot sieltä.
Jos haluaa käyttää kokonaan erillisiä tiedostoja, esim. osan catalogista eri tietokoneelle siirtäessä tai muiden kuin Adoben omien kuvanmuokkaussoftien käyttämisessä, niin sitten tarvitsee vain se yksi valinta xmp-tiedostojen käytöstä tehdä.
Esim. tässä asiasta hieman suomeksi:
http://help.adobe.com/fi_FI/creativesuite/cs/using/WS4A4148AC-85AE-4761-9FF0-C88A9A4440D8.html