Sanasto maksoi jälleen lainauskorvauksia. Rahoilla on minulle iso taloudellinen merkitys. Laskeskelin tuossa, että jos elän tuttuun säästäväiseen tyyliini, voin kirjoittaa neljä kuukautta Sanastolta tähän mennessä saamillani rahoilla. Niistä minun on siis kiittäminen parjattua EU:ta, Sanastoa, ihanaa kirjastolaitosta ja ahkeria, ennakkoluulottomia kirjaston käyttäjiä, jotka jollakin ihmeen tavalla ovat löytäneet kirjani kirjastoista. Haluankin tätä kautta lähettää kiitoskukkaset kaikille teille ihanat suloiset kirjastonhoitajat ja ahkerat kirjastokortin käyttäjät. Ilman teitä minä en olisi kirjailijana olemassa. Miten voisin kyllin kiittää. En kai mitenkään, mutta ottakaa vastaan virtuaaliset lentosuukkoni!
keskiviikko 25. toukokuuta 2011
Kiitos Sanasto, kiitos kirjastolaitos, kiitos kirjastojen käyttäjät
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ole hyvä! (Ahkera lainaaja kiittää ja kumartaa) :). Itse osasin etsiä kirjojasi kirjaston hyllystä sen jälkeen, kun olin lukenut niistä kirjablogeista.
VastaaPoistaIhana muistutus siitä, ettei kirjaston käyttö ole kirjailijan riistoa :-) Varmaan ostetusta kirjasta sujahtaa pussiin parempi korvaus, mutta eihän kyltymättömällä lukijalla millään ole vara kaikkia kirjoja ostaa...
VastaaPoistaSamoin kiitän ja niiailen ympäriinsä! Sieltä minäkin kirjasi olen varaillut... :)
VastaaPoistaParas laitos mitä Suomessa on: kirjastolaitos ! Toivon että jatkossakin veroeuroja ohjataan kirjastoille, kirjastotoimeen ja sitä reittiä pitkin myös kirjailijoille ja kirjastotyöntekijöille (ja kustantamoille, kirjapainoille, kuvittajille, paperimiehille ja -naisille, kuljetusliikkeille).
VastaaPoistaHienoa hienoa! Onnittelut! :)
VastaaPoistaOnnea ja kiitos, lentosuukot otetaan kiitollisuudella vastaan!
VastaaPoistaKirjastoja ei voi kyllin ylistää. Tuskin olisin edes hengissä, jos ei olisi kirjastoja. Kaikissa elämäntilanteissa kirjasto on osa elämääni, mutta varsinkin tiukoissa paikoissa kirjojen merkitys on ehdoton. Sanonkin parhaaksi apteekiksi kirjastoa. Sieltä saa lääkettä vaivaan kuin vaivaan.
Ja luojan kiitos, on teitä kirjailijoita, ja onneksi saatte edes jonkinmoisen korvauksen lainatuista kirjoistanne. Pitääkö korvaus aina erikseen anoa? Maksetaanko se lainausmäärien mukaan vai miten?
Kevätterveisin, Ilona.
Kiitokset onnittelijoille!
VastaaPoistaIlona, tämä Sanaston maksama lainauskorvaus on ihan uusi juttu, sitä on maksettu vasta vuoden verran ja se tosiaan tulee ihan lainauslukujen perusteella.
Sen lisäksi on olemassa ns. kirjastoapuraha, joka pitää anoa ja jota jotkut saavat ja jotkut eivät, ja jota sääliapurahaksikin olen kuullut kollegan kutsuvan. Kirjastoapurahana jaettava summa on sidoksissa kirjastojen aineistohankintamäärärahoihin. Kun kirjastot hankkivat paljon kirjoja, kirjailjoillekin jaetaan paljon kirjastoapurahoja. Kun kirjastot pihtailevat kirjojen hankkimisessa, kärsivät kirjailijatkin apurahojen niukkuudesta. Itse esim. saan näköjään enemmän lainauskorvauksia kuin varsinaisia kirjastoapurahoja, mikä tuli täydellisenä yllätyksenä. En ole tajunnut olevani näin suosittu kirjastonkäyttäjien parissa;-)
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaupeaa, lämmin halaus!
VastaaPoistaKiitos kiitos.
VastaaPoistaHienoa :) Onnea!
VastaaPoistaMä varmaan joudun vielä muutamat kymmenet romaanit kirjoittamaan, ennen kuin Sanastolta mitään heruu, mutta olen samaa mieltä siitä, että mukavaa kun meillä on niin toimiva kirjastosysteemi. Paras maailmassa!
Täytyy hanakasti muistaa puolustaa kirjastolaitosta, joka on jatkuvasti uhattuna:-)
VastaaPoista