perjantai 28. lokakuuta 2011

Toiset naiset auttakaa Arjaa

Jos teillä on kokemusta elämästä ns. toisena naisena, niin nyt voi keventää mieltä ja kertoa kokemuksista Arjalle, joka tekee aiheesta tietokirjaa Kirjapajalle. Tilanteen ei tarvitse olla juuri nyt päällä, vaan Arjalle kelpaa sellainenkin toinen nainen, joka on ollut toisena naisena joskus vuosia sitten. Parasta silti olisi, jos joku haluaisi kertoa siitä millaista on toisena naisena oleminen juuri nyt.

Olen siis selviytynyt messuilta kotiin, ja olen jälleen tuttuun tapaani alakulon vallassa. Niin valtavan paljon kauniita ja kiinnostavia kirjoja, niin valtavan paljon kiinnostavia kauniita kirjailijoita. Miten minä ylipäätään olen joskus kuvitellut, että minulla voisi olla jokin rooli tuossa kauniiden ja rohkeiden maailmassa. Lisäksi tein elämästäni noloja juonipaljastuksia Anulle, jonka kanssa olin syömässä nepalilaista ruokaa. Luultavasti join pari kaljaa liikaa.

Päivitin pitkästä aikaa sarjakuvabloginikin, tervemenoa katsomaan.

Yksityiskohtaisempaa messuraporttia saatte odottaa, enkä lupaa että sellaista tuleekaan.



Share/Bookmark

9 kommenttia:

  1. Älähän nyt taas, Kirsti! Sinä olet aivan yhtä kaunis ja rohkea kuin ne tuhat muutakin kirjoittajaa messuilla. Sinusta tehtiin juttukin, josta sietää olla ylpeä. Noin 980 muuta kirjailijaa lähti messuilta saamatta minkäänlaista mediahuomiota.
    Ja vielä kaikki kannustajasi täällä blogissa! Otapa nyt hiukan konjakkia ja syö suklaata, se auttaa ensi hätään. Ja hymyä huuleen, tai Erkki-setä tulee hyvin, hyvin vihaiseksi.
    Kylläpä harmittaa, kun en voi osallistua Arjan talkoisiin. Tekisi joskus kirjan aiheesta "kolmas mies" niin jopa saisi minulta lujasti materiaalia.
    Mutta olipa taas mainio sarjis. Sellaista se arki joskus on.
    Ps. Taivastietäsi ei suljeta, jos tosiaan joit vain pari kaljaa liikaa. Se on kuitenkin aika vähän liikaa, sanoisi P.Pietarikin tähän. Hän on nähnyt suurempiakin juoppoja, usko pois.

    VastaaPoista
  2. Kai se elämä tästä taas lähtee. Teen pienen pyörälenkin yms yms. Blogikannustajat ovat kyllä ihania, se pitää myöntää. En minä taivastiestäni huolissani olekaan. Varmaan menee siipan kanssa viinipottu puoliksi tänään ja suklaata voisi tosiaan syödä.

    VastaaPoista
  3. Voipa olla, että ne kauniit ja rohkeat eikun kiinnostavat ja kauniit kirjailijat piehtaroivat tahoillaan oman dagen efter bluesinsa kanssa... "kun se Kirstikin oli niin edukseen ja nokkela"... Eivät vain rohkene kertoa julkisesti.

    Oli miten oli, suklaa auttaa aina!

    En ole vieläkään päässyt messuille, kun kipeäksi tulin. Ehkä huomenna. Kiva kuulla kaikuja täältä ja muualta.

    VastaaPoista
  4. Ne paljastukset oli hienoja ja kiinnostavia ja kauniita, olen tosi iloinen luottamuksesta! Tai jos ne oli noloja, niin sittenhän mä olin ihan yhtä nolo -_-

    Mä meinaan mennä vielä huomenna messuille hillumaan, ihan pakko käydä ostamassa niitä käsintehtyjä suklaakonvehteja. Tän päivän messuilu jää väliin kun tulin eilen (ts. tänään) koulukavereita tapaamasta klo 03 aamulla...

    VastaaPoista
  5. Maisakaisa, ilman muuta piehtaroivat, joskaan eivät ehkä tuosta syystä jonka mainitset. Kaikilla on silti omat angstinsa. Huomenna ehtii messuille ihan hyvin. Ja jos ei huomenna, niin ensi vuonna.

    Anu, mulla jäi kyllä ne toffeet kummittelemaan, vaan onneksi en ostanut. No ethän sä nyt mitään nolo ollut. Itsellä vaan on joka toinen päivä sellainen, että epäilen olevani jotenkin tosi vakavasti tärähtänyt. En pelkästään tälleen tavallisesti.

    VastaaPoista
  6. Messuraportti kirjailijalta olisi mielenkiintoista lukea! Ehdit jo tuossa aloittaakin. Mitä kirjailija miettii siellä lavalla? Miltä tuntuu tavata kollegoita? Entä lukijoita? Evästääkö kustantaja kirjailijaa ennen "mainostapahtumaa" ja miten? Kertovatko ihmiset avoimesti, miten ovat kirjasi kokeneet? Olisiko kustantaja kiukuissaan, jos kirjailija kieltäytyisi menemästä mainostamaan kirjaansa? T.Kiinnostunut

    VastaaPoista
  7. Hei anonyymi, en tiedä mitä muut kirjailijat miettivät lavalla, mutta minä ehdin kyllä tehdä havaintoja yleisöstä. Esim. nyt viimeksi eräs nainen tuli etupenkkiin syömään jäätelöä ja kun oli syönyt jäätelön, lähti. Ja minä ajattelin, niin mitäs minä ajattelinkaan, ehkä parempi jättää sanomatta. Kollegoita on kiva tavata, ja lukijoitakin tietysti. Olen itse valitettavasti sellainen kirjalija, jota lukijat laiskasti lähtevät tapaamaan kirjamessuille. Mutta aina kun tulee ihka oikea lukija tuomaan vaikkapa jotain ikivanhaa kirjaa ja pyytää siihen nimikirjoitusta, niin sepäs on hauskaa. Lukukokemuksista kerrotaan ehkä enemmän sähköpostin ja facebookin välityksellä. En usko, että kustantaja olisi minun tapauksessani kiukuissaan, jos en lähtisikään messuille, mutta ehkä jonkin bestselleristin kohdalla voisi ilme kiristyä. En kyllä tiedä, pitäisi varmaan kysyä kustantajalta. Ja kustantajakin on oikeastaan aika monta ihmistä. Kustannustoimittaja voi ajatella asioista hiukan eri tavalla kuin markkinointi-ihmiset, jne

    VastaaPoista
  8. Kyllä minä vähän pälyilin siellä Kariston alueella että josko siellä sattumalta olisi haahuillut Kirstin näköinen ihminen...olisin tullut sanomaan hei. Ja mitä jos me lukijatkin olemme niitä vähemmän kauniita ja rohkeita...?

    Messuilla käynti piti kuitenkin ajoittaa sen mukaan miten paikalle pääsi, tässä tapauksessa torstai-iltapäivään.

    VastaaPoista
  9. Kaikki lukijat ovat kauniita, mutta rohkeutta saattaa joiltakin puuttua. Sehän se ihmisillä tuntuu olevan, että messuille mennään kun on itselle sopiva aika. ihan ymmärrettävää tietysti:-)

    VastaaPoista

Kerro mitä mielessä!