perjantai 18. helmikuuta 2011

Joko heräsi jonkun kateus?

Minulla oli eilen ilon päivä, sillä Turun kaupungin kulttuurilautakunta muisti minua ystävällisesti kahdellakin apurahalla. Täytyy sanoa, että oikeasti pelästyin, kun näin. Tällaisesta voi jo joku tulla kateelliseksi, ja minulla on vain vähän kokemusta siitä kuinka tullaan toimeen kateellisten ihmisten kanssa, koska enimmäkseen olen ollut vain kohtalon potkittavana, tai muut ainakin ovat ajatelleet että olen enemmän säälittävä kuin kadehdittava. Toinen apuraha liittyy Salmen ja Jenian ja minun runoprojektiin, toinen on henkilökohtainen. Kumpikin apuraha tulee tarpeeseen.

Arkangelin matkan lähetessä erilaiset kuvitellut ja todelliset vaivat piirittävät, kuten että vasemman jalan etuvarvas on turvonnut ja punainen. Mies ilmoitti holhoojanani, että en saa lähteä varvas punaisena mihinkään. Katsotaan nyt jos se tuosta vielä asettuisi.

Toisin kuin yleensä sain myös Älynväläyksen. Otin yhteyttä Kirjailija-lehteen ja kysyin joko joku on tarjoutunut kirjoittamaan jutun siitä miten suomalaista lastenkirjallisuutta viedään Venäjälle. No eipä ollut, joten minä teen jutun. Siis tämä edellyttäen, että varvas päästää minut matkaan.

Share/Bookmark

29 kommenttia:

  1. Kohtalo saattaa myös kääntyä, se ei pysy samana, kenelläkään. Sinun vuorosti tuli nyt. Siitä kannattaa iloita ! Toivotaan, että varvasvaivasi kohenee ennen matkaa, siellä ei ehkä saa apua kuten täällä.

    VastaaPoista
  2. Onpa hieno asia, että onnesi on nousu suunnassa. Onnitteluni!
    Elämänkaarelle mahtuu monenlaisia raitoja.

    Ettei vaan kihti ole iskenyt, toivottavasti turpoilut asettuu ennen matkaa.

    VastaaPoista
  3. Onnittelut :D Olen tietysti kade, mutta hyvällä ja zemppaavalla tavalla ;D Ja yhtä vilpittömästi iloinen sun puolesta!

    Toivottavasti varvas tokenee, Arkangelin reissu on varmasti mielenkiintoinen. Kiva päästä lukemaan siitä sitten K-lehdestä :)
    (Vaikka varmasti täältäkin saa lukea, mutta lehteen tulee kai kuvia kans?)

    VastaaPoista
  4. Kuvia tulee Anu, mikäli löydän rämän kamerani ja mikäli se toimii. Ehkä saan tännekin kuvia, mutta ilmeisesti en matkan varrelta, sen verran huonoilta vaikuttivat tietoliikenneyhteydet kun yritin kysellä. Niin, minulle on nyt muutenkin sadellut rahaa ja myös kiinnostavia työtehtäviä vähän joka puolelta. Koska olen enemmän tottunut olemaan päähänpotkittuna, olen ihan ihmeissäni.

    Liplatus, voiko kihti tulla vain yhteen varpaaseen?

    Hirlii, niinhän se on, onni täällä vaihtelee.

    VastaaPoista
  5. Onnea, onnea, muiden kateudesta viis!

    VastaaPoista
  6. Onnea! Älä pelkää, kateutta tai Arkangelin pakkasia. Kyllä niistä selviää. (Kato vaikka. Minäkin olen sulle kateellinen varsinkin matkasta, eikä satu yhtään!)

    Sari

    VastaaPoista
  7. Paljon onnea! Apurahoilla on yllättävän piristävä vaikutus.

    VastaaPoista
  8. Kiitos kiitos. Varvaskin näyttäisi asettuvan.

    VastaaPoista
  9. Ihania uutisia, Kirsti!
    Yritän kovasti olla kateellinen, mutta juuri nyt en osaa, koska olet kaiken mahtavan ansainnut.

    VastaaPoista
  10. Ihanaa, isot onnittelut sinulle (paitsi varpaasta)!

    Toivottavasti pääset Arkangeliin; ainakin minun muistoissani se on lämmin ja valoisa kaupunki... silloinkin kun pakastaa, ihmiset ovat sydämellisiä ja avoimia. Kaikella on siellä tapana järjestyä.

    VastaaPoista
  11. Kun luin ensi kerran Arkangelin matkastasi, ajattelin ensin, että en edes tiedä, missä Arkangel on.

    Sitten muistin muistelmateoksen, jonka olen lukenut Arkangelista.
    Suosittelen Arkangelista kiinnostuneille. Kirjailija vietti lapsuutensa Venäjällä.
    http://www.timesonline.co.uk/tol/comment/obituaries/article823231.ece

    VastaaPoista
  12. Sinulta näitä linkkejä löytyy Anna, pitääpä tutustua.

    Booksy, nyt ei ole kovin lämmin, miinus 30 luvataan + tuulta:-) Mutta toivottavasti ihmiset ovat kivoja ja lämpimiä.

    No hyvä kaimaseni, että sinäkään et sentään ihan kaikkea osaa, vaikka niin monenlaista osaatkin:-)

    VastaaPoista
  13. Onneksi olkoon! Itselläni oli tänään aika kamala päivä, mutta apurahauutinen sai hyvälle mielelle. Aika ovela veto tuo Kirjailija-lehden juttu (tätä kai sanotaan itsensä työllistämiseksi?) ;-)

    VastaaPoista
  14. Helena, harmilloista jos on ollut päivä kamala. Niin, minäkin ihan ihmettelin, että miten keksin tarjota juttua, koska yleensähän minä en tajua mitään.

    VastaaPoista
  15. Onnittelut apurahasta! Tutkimusmaailman puolelta voin sanoa, että kateus voi joskus nostaa päätään, ikävä kyllä, mutta suurin osa kanssakirjailijoistasi ovat takuulla iloisia puolestasi. Itse teen nyt omia hommiani puolen vuoden apurahalla, joka juoksee liiankin nopeaan, mutta on kuitenkin iso helpotus.

    Toivottavasti varpaasi paranee pian ja kaikki sujuu hyvin matkan suhteen.

    VastaaPoista
  16. No sen verran kyllä harmittaa, kun en pääse kanssasi Arkangeliin, vaikka on Venäjällä yhdessä käytytkin. Arkangel on sentään ihan muuta kuin Pietari. No pitääkö sinun nyt alkaa sairastaa jotain ukkovarvasta keskenkaiken, voi hyvänen aika. Mene äkkiä lääkäriin, jos ei kotikonstein tokene. Kyllä minäkin hätkähdin, kun apuraha tuli ihan odottamatta. Sillä saadaan näyttely pystyyn. Kiitos kulttuurilautakunta. Salme

    VastaaPoista
  17. Onnea apurahoista. Ja onneksi varvaskin asettuu. Olisin muuten patistanut sinut lääkäriin hakemaan antibioottikuurin ihan vain sen vuoksi, että Arkangeliin pääsee todella harvoin, eikä reissua saa yksi kipeä varvas pilata.

    VastaaPoista
  18. Minäkin onnittelen ja olen iloinen puolestasi, vilpittömästi! Ja mielestäni olet kaiken tuon ansainnut.

    Toivottavasti varvas paranee ennen matkaa. Kiinnostaisi nimittäin kovasti kuvat ja kokemukset sieltä!

    VastaaPoista
  19. Tervetuloa lukijaksi Lumiomena:-) Varmaan hienoa, kun voi puoleksi vuodeksi irrottautua omiin hommiin. Niin, kateus aina nostaa päätään. Kukaan joka apurahoja hakee, ei varmaan koskaan ajattele, ettei itse oikeastaan ansaitsisikaan apurahaa. Moni jää ilman kuitenkin, joten tilanne on koettelemus suurelle osalle hakijoita.

    Salme, koti-ikävää olisi kyllä liennyttänyt, jos olisin saanut sinut maskotiksi matkalle.

    Celia, kuulostat mieheltäni.

    Elegia kiitos:-) Kyllä kai tästä matkaan päästään. Olen vain niin tottumaton lähtemään mihinkään.

    VastaaPoista
  20. Onnea apurahasta ja tsemppiä Arkangeliin täältä hyisestä Prahasta, jossa ei paljon sen lämpimämpi ole kuin Turussa!

    VastaaPoista
  21. Onnittelut apurahasta!

    En tiedä, vastasiko kukaan, mutta kihti voi tulla yhteen varrpaaseen. Toivottavasti ei ole kihtiä - tai mistä minä tiedän, josko janoat muinaisten kuninkatten ja mahtimiesten vaivoja ;)

    Matkaan vaan, sano mummo lumes. Miehesi tulisi potkia persuksille noin hyvää lähtijää eikä pidätellä varpaan kera kotona ;)

    Heh, en malta olla laittamatta, että seikkailu odottaa! Sinä tunnut olevan vähemmän seikkailuhenkinen, spontaanin kyseenalaistamaton matkailija - minusta tuo lause on siis sinulle enemmän pelote kuin innoitus.... Saatan olla raskaasti väärässsä, ei ihmistuntemukseni ole hääppöinen :)

    VastaaPoista
  22. Johanna, toivottavasti lämmityslaitteet siis toimivat!

    Lentsu, en tosiaan odota suuria seikkailuja. Parasta on, kun ihan tasaseen menisi kaikki. Eikös kihti särje?

    VastaaPoista
  23. Onnittelut apurahoista, enkä edes osaa kadehtia :) Vaikka joskus saisin edes jonkun opuksen julkaistuksi, tiedän, että Italiassa asuvana minun on turha hakea apurahoja, koska kulttuurilautakunnissa ei kuitenkaan innostuta rahoittamaan "sangrian juontia palmun alla" kuten eräs myös Saapasmaassa asuva bloggaaja-kollega totesi :D
    Ja kiitos hurjasti kirjavinkistä, aloitin lukemisen jo tänään. Tie luovuuteen tempaisee mukaansa alusta lähtien. Äitini (kirjavinkkari Marja-Leena Mäkelä) kehui myös teosta jo kauan sitten, mutta koskapa profeetat olisivat omassa perheessään kaikupohjaa saaneet? Onneksi vieras auktoriteetti (siis sinä, suom. huom.)toimi deus ex machinana :D Elämyksellistä matkaa Arkangeliin, mielellään kaikki varpaat toimintakykyisinä! ;)

    VastaaPoista
  24. Juu, kihti särkee ja kunnolla, mikäli appiukkoa on uskominen.

    VastaaPoista
  25. Hei Vera, en tiedä haittaako asuminen, jos olet edelleen Suomen kansalainen. Ajattelisin, että varsinkin johonkin italialaiseen elämänmenoon pureutuvaan kirjoitushankkeeseen voisi hyvinkin irrota apuraha, koska Suomessa ollaan kiinnostuneita elämästä muualla maailmassa. Hienoa, että kirja tuntuu kolahtavan. Joskus tarvitaan sysäyksiä useammalta taholta, että tajuaa tarttua kirjaan joka kuitenkin on juuri itselle siinä tilanteessa.

    VastaaPoista
  26. Lämpimät onnittelut molemmista apurahoista ja antoisaa matkaa, Kirsti!

    VastaaPoista
  27. Onnea apurahojen saajalle ja antoisaa matkaa Arkangeliin! Hauska kuulla kokemuksistasi jälkikäteen.

    VastaaPoista

Kerro mitä mielessä!