lauantai 9. huhtikuuta 2011

Hei, ketä kiinnostaa...

Lukea esmes tällainen kirja:


Ristiaallokkoa

Tragikoominen tarina siitä mitä tapahtuu, kun periaatteellisen miehen usko, toivo ja rakkaus joutuvat keskenään sotatilaan.


Kirsti Ellilän ”kirkkotrilogia” on saavuttanut lukijoiden suosion yhdistämällä mediassa esillä olevat nykykirkon ongelmat, kuten sukupuolivähemmistöjen oikeudet ja tasa-arvokysymykset, humoristiseen ihmissuhdedraamaan.


Kirkon konservatiivisiipeen kuuluva Aulis on kokenut avioeron, koska hänen vaimonsa on saanut feministisen herätyksen. Terveysongelmat haittaavat Auliksen muutenkin karikkoista papin uraa ja hän keskittyy elämään lähinnä lasten ja Apatia-koiran yksinhuoltajana, kunnes erään nuorenparin myttyyn menneet häät mullistavat Auliksen arjen. Morsian hakee pettymyksessään lohtua Auliksen

isällisestä seurasta, ja Aulis kokee parhaaksi paeta tilannetta retriittiin. Mutta sielläkään eivät naiset jätä häntä rauhaan... Samaan aikaan sukuselvitys paljastaa yllättäviä asioita Auliksen isästä, ja kun Ada-tytärkin alkaa liikkua epäilyttävän tyypin kanssa, joutuu Aulis pohtimaan kumpi on tärkeämpi, periaate vai ihminen?


Ristiaallokkoa on trilogian päätösjakso, ja se kuvaa avioerosta selviämistä miehen näkökulmasta yhteiskuntaa ravistelevan arvomyllerryksen keskellä.


***

Yritän siis keksiä kuinka kertoisin kirjastani selkokielisesti niin, että se vaikuttaisi samaan aikaan sekä kiinnostavalta, sopivan syvälliseltä ja kuitenkin viihdyttävältä. Sekä aktiiviuskisten, että uskontovihamielisten joukoista tulee tietysti lokaa niskaan, mutta löytyykö riittävä kohderyhmä jota nimenomaan voisi kiinnostaa?



Share/Bookmark

25 kommenttia:

  1. No minuu kiinnostaa, vaikuttaa oikein hyvältä. Ei nyt tälleen aamusella irtoa tämän järkevämpää kommenttia, sori ;)

    VastaaPoista
  2. Ei ei, älä paljasta kaikkea! Pappia kyydissä odottaa juuri hyllylläni lukemista, enkä halua tietää etukäteen päähenkilöiden elämästä kaksi kirjaa myöhemmin.

    VastaaPoista
  3. Jännää, en ollut tajunnut että viimeinen osa pureutuu Auliksen näkökulmaan. Odotan innolla :-)

    VastaaPoista
  4. Toi kuulostaa erittäin kiinnostavalta! :) Tietysti mua kiinnostaa jo lähtökohtaisesti siksi, että ne edelliset osat oli niin hyviä, mutta muutenkin tuossa on monta kiinnostavaa koukkua.

    "Mutta sielläkään eivät naiset jätä häntä rauhaan... "

    Tää kohta kyllä nauratti (juurikin niiden edellisten osien valossa ;)

    VastaaPoista
  5. Kuulostaa kyllä erittäin mielenkiintoiselta! Minulla vain ainoa mahdollisuus päästä niihin käsiksi on nettikirjakauppa. En ole vielä tullut etsineeksi käsiini. Täältä ei juuri suomalaista kaunokirjallisuutta voi ostaa kirjakaupoista.

    VastaaPoista
  6. Ehdottomasti aion lukea. :-)

    Selostuskin oli mielestäni riittävä muttei kertonut ihan liikaa.

    VastaaPoista
  7. Kiitoksia kommenteista kaikille :-)

    Niin, mulla on tässä erityisen pinnalla se ongelma, että yritän samalla kerralla sekä syödä kakun, että säästää sen. Eli haluan toisaalta houkuttaa lukijoiksi niitä, joita kiinnostavat kirkon asiat, ja toisaalta viekotella myös niitä joita ei kiinnosta kirkon asiat, mutta voisivat muuten haluta lukea tämän tyyppistä kirjaa. Siis huumoria, draamaa, miesten ja naisten välinen ikuinen sota ja rauha.

    Jotenkin tuntuu, että iskevämmäksi pitäisi vielä saada säädettyä tuota tekstiä, nyt kun sitä tuossa katselen.

    VastaaPoista
  8. Kuulehan Kirsti E, en ole lukenut teitiltä vielä yhtään kirjaa, mutta olen ajatellut pistää sellaisen listalle. Uskaltaisitko suositella minulle yhtä tai kahta?

    VastaaPoista
  9. Arvoisa Anne Tammelin. Kiitos osoittamastanne mielenkiinnosta tuotantoani kohtaan;-) No joo, siis omien kirjojen suositteleminen on hankalaa, kun ei tiedä minkä tyyppisestä lukemisesta toinen tykkää. Sulla on itsellä tekeillä tuo vampyyrisaaga, joten siitä päättelen, että jonkinlainen fantasiaosasto voisi sopia sinulle. Siitä tuli mieleen novellikokoelmani Outoa rakkautta, jossa on pari-kolme spekulatiivista novellia ja loput muuten vähän outoja tarinoita. Tai sitten voisin ehdottaa, että lue Eksyneet näkevät unia sitetn kun se elokuussa ilmestyy.

    VastaaPoista
  10. Kyllä kiinnostaa, ehdottomasti! Hieno idea kääntää vikassa osassa näkökulma hurmaavaan Aulikseen ;) On muuten valitettavaa realismia, että maailma on pullollaan naisia, jotka hinkuvat näiden "uhriaulisten" auttajiksi.

    VastaaPoista
  11. Minua tää kirja kiinnostaa kauheesti. Niin paljon että tilasin äsken netistä ne kaksi ensimmäistä osaa. Ihmettelen, etten ole törmännyt niihin muualla kuin täällä blogissasi, millaisessa tynnärissä oikein elän!?

    VastaaPoista
  12. Et elä tynnyrissä Paula, vaan minulla on viestintään liittyvä ongelma, koska kirjani eivät herätä mediaväen mielenkiintoa, eivätkä ne siis pääse esille missään. Joku pieni juttu siellä, toinen täällä, sellaiset menevät ihmiseltä äkkiä ohi, jos on muutakin tekemistä kuin kytätä sieltä jälkiä minun kirjoistani:-) Mutta hyvä että kirjat löytyivät nyt, ja toivottavasti tykkäät niistä.

    Kirsi, onhan Auliksessa paljon hyviäkin puolia. on raitis, esimerkiksi. Luotettava, periaatteellinen. IHan turhaan ylenkatsottuja ominaisuuksia miehessä:-)

    VastaaPoista
  13. Tuo on just hyvä, herätti mielenkiintoni, sillä Aulista on ollut ikävä. Teksti on mukaansatempaavaa, Apatia-koiran nimeäminen hauska yksityiskohta. Paljastuksia juuri sen verran, että uteliaisuus herää.

    VastaaPoista
  14. Ahaa, se onkin Aulis, joka on pääosassa kolmannessa osassa. Yllättävää. Aika kamala tyyppi, varsinkin ekassa osassa, mutta lähettihän se ne kukkaset sentään lopussa. Jotain, pientä oli liikahtanut Auliksen sisällä. Se Pappia Kyydissä-kirjan loppu oli muutenkin mainio, ne pohdinnat pappeudesta, kuka nyt on sitten "hyvä" tai "huono" pappi.

    Mielenkiintoista lukea, miten Aulis kehittyy, ja toivottavasti muuttuu, vai onko se "vakaumus" valettu betoniin. Tuskin.


    Luulisi, että kirjasarja innostaisi ylipäänsä ihmissuhteísta kiinnostuneita, ellei sitten ole täysin allerginen kaikkeen kirkkoon liittyvälle. Avioero ja siitä räpistely eteenpäin on teemana ainakin ajankohtainen. Jännä nähdä, miten kirjoitat sen miehen kokemana.

    Sivuhuomautus: Ja kai se Mataleenakin siellä vilahtelee, toivon mä.

    Miten muuten kirkolliset piirit, vaikkapa lehdet tai ns.uskikset ovat kirjasi ottaneet vastaan?

    terv. Ilona

    VastaaPoista
  15. Näin miespappeuden vastustajana kiinnostaa kuitenkin lukea, miten Aulis avioerostaan ja Mataleenan pappeudesta selviytyy.

    VastaaPoista
  16. No sitä just yritin Susu, paljastaa jotain, ja jättää jotain paljastamatta...

    Ilona, kirkollisten piirien vastaanotto on ollut vaisu. Yleiskirkollinen Kotimaa kyllä on tehnyt pari juttua, pienen painostuksen jälkeen. Pelastusrenkaista oli Askel-lehdessä pieni arvio, joka oli sama kuin Kotimaassa. Radio Deissä olin viime syksynä viikon vieras. Muuten ei ole ollut mitään. Mutta aloin vuosi sitten blogata Kotimaan verkkosivustolla ihan siinä tarkoituksessa, että levitän kirjasta tietoa, ja strategia oli onnistunut, koska aika moni on ilmoittanut kuulleensa kirjastani sieltä kautta. Oletan, että vain osa tiedon saaneista on ilmoittautunut minulle. Ja mitä Matleenaan tulee, niin kyllä hänkin kirjassa esiintyy, mutta painopiste on Auliksessa.

    VastaaPoista
  17. Anonyymi, onko tuo miespappeuden vastustaminen oikein tärkeäkin periaate elämässä:-)

    VastaaPoista
  18. Minua kiinnostaa! Oikein kovastipaljon! Ehkäpä sitten olen kohdetyhmää, en tiedä, olen vain yks lukija ja tykännyt, ihan oikeasti, lukea tätä trilogiaasi. En tosin osaa antaa minkäänmoisia markkinointineuvoja, et en voi auttaa, mut ehkäpä rustaan sitten blogijutun.

    (niin ja jaa, mulle taisit luvatakin yhden kappaleen. lieneekö se voimassa vielä, se tarjous?)

    VastaaPoista
  19. Ilman muuta kiinnostaa, kun olen edellisetkin osat lukenut ja tykännyt. Lähdenkin hetipaikalla etsimään nettikirjakaupoista.

    VastaaPoista
  20. Kiinnostaa, nythän kaikkia kiinnostavat kirkon sisäiset asiat. Mitä siellä OIKEASTI tapahtuu. Se kiinnostaa myös meitä kriittisiä kirkkoon kuulumattomia. Olen lukenut vain tuon Pelastusrenkaita, se oli viihdyttävä olematta kuitenkaan aivoton. Erityiskiitos huumorista. Pitänee äkkiä lukea tuo Pappia kyydissä.

    VastaaPoista
  21. Villiviini, ei taida ihan vielä löytyä kirjakaupoista. Olen vähän etuajassa liikkeellä:-)

    Heidi, miten hauska, että sanot noin. Siis että kirkon asiat kiinnostavat myös kriittisiä. Ja mukava sekin, että löysit Pelastusrenkaiden huumorin:-)

    VastaaPoista
  22. Tunnustaudun miespappeuden vastustajaksi ihan huumorimielellä. Kuulostaahan se hölmöltä, ihan yhtä hölmöltä mun mielestä kuin naispappeuden vastustaminenkin. Ne vetoamiset Mooseksen kirjoihin ja Paavalin sanomisiin, nykyaikana huh huh.

    Miespappeuden vastustamista on kyllä vaikea raamatulla perustella, kun raamattu ei ole miesvastainen vaan naisvastainen.

    Enemmän näen tiukkojen raamattu-uskovaisten opit psyykkisinä ilmiöinä ja pakkomielteinä kuin vakaumuksena. Joidenkin tasapaino järkkyy, jos kyseenalaistaa vähänkin vanhoja uskomuksia. Onhan se tullut hyvin esiin ns.homokeskustelussakin. 95%:a on heteroja, ja silti jotkut kokevat uhkaavana, jos pieni vähemmistö saa samat oikeudet kuin valtaväestö.

    Se sun kirjan Auliskin oli jämähtänyt siihen ns.vakaumukseensa, ja oletti, että koko perhe on samaa järkkymätöntä mieltä, eikä ollut valmis minkäänlaiseen dialogiin. Olit tosi hyvin kuvannut sitä maailmaa! Jännä tosiaan nähdä, miten Auliksella jatkossa.

    Milloin sun uusi kirja ilmestyy? Käytkö jossain kirjastoissa tai vastaavissa kertomassa siitä?

    VastaaPoista
  23. Piti vielä sanomani, että oikein mainio nimi sun uudella kirjalla kun "Ristiaallokkoa". Oliko nimivaihtoehtoja useampikin?

    VastaaPoista
  24. Hei anonyymi:-) Nimeä haettiin porukalla täällä blogissa, ja yksi nettituttu tuon lopullisen nimenkin sitten lohkaisi, eli en keksinyt sitä itse. Kirja ilmestyy vasta elokuussa, mutta jo nyt pitää miettiä kaikki mainostekstit ja muut. Kansikin on tehty jne.

    Ehkä ei miespappeutta tosiaan voi vastustaa Raamatun perusteella, mutta pappeutta ylipäätään voi, ja ns. vapaat suunnat onkin aika kriittisiä sen suhteen. Tollainen virkasysteemihän ei mitenkään tule Raamatusta, vaan se on tullut jostain ulkopuolelta, jostain tarkoituksenmukaisuussyistä. Kyllä minäkin liitän kovin tiukan opillisuuden joihinkin ihmisen henkisiin rakenteisiin. Se on konservatiivisuutta, sitä että ei haluta muuttua. Mutta toisaalta minunkin mielestäni on olemassa asioita, joiden suhteen toivon ihmisten olevan konservatiiveja. Toivon esim. että valehtelu, tappaminen jne. pysyisivät rikkomuksina. Onkin rajanvetokysymys, että mitkä asiat ovat niitä, joita meidän pitää puolustaa, mitkä sellaisia että muutos on hyväksi.

    VastaaPoista

Kerro mitä mielessä!