Kävi niin, että lähetin sähköpostilla väärät liitteet ehkä noin sadalle ihmiselle.
Huomasin virheen heti, ja lähetin uudet perään.
Koska maailmankaikkeus nyt näköjään tahtoi minun tekevän virheen tällaisessa asiassa, miksi se ei antanut minun tehdä sitä normaalia virhettä, jossa ollaan lähettävinään liitteitä ympäri maailmaa, mutta unohdetaan liittää viestiin ne liitteet. Silloin nimittäin sotkua syntyisi huomattavasti vähemmän.
Nyt muistin liittää, mutta liitin väärät.
Sitten lähetin uudet viestit, jossa liitin oikeat, mutta nyt ihmiset eivät ole varmoja, onko heillä oikeat vai väärät liitteet.
Mietin milloin oikeastaan keksin, että kerään ihmisten sähköpostiosoitteita ja tiedotan heille sitä kautta. Jos olisin jättänyt keksimättä sen, minulla ei olisi tätäkään murhetta.
Mietin mistähän tulevat kaikki ne vihaiset äänet jotka kaikuvat pääni sisällä ja soimaavat minua tyhmyydestä, laiskuudesta, huolimattomuudesta. Joukossa on myös pilkallisia ääniä, jotka nimittelevät minua idiootiksi. Koen tehneeni varsinaisen kardinaalimunauksen. (Pitikin oikein erikseen tarkistaa, että mistä tuo ilmaus tulee.)
Käydessäni tänään postilaatikolla, mietin matkalla, että suhtaudun väärän liitteen lähettämiseen samalla vakavuudella kuin jos olisin vahingossa tullut painaneeksi siitä kuuluisaa strategista nappulaa, joka kuulemma Amerikan presidentillä joskus oli, ja jonka painaminen olisi lähettänyt ydinkärjet jonnekin päin maailmaa. Onkohan suhteellisuudentajuni heittänyt häränpyllyä jossain vaiheessa flunssani aikana, minähän sentään lähetin vain väärän liitteen. Ihmiset, joille olen valittanut asiasta, eivät edes ymmärrä, että asiassa olisi mitään hirveää, joten mistä tämä tunne siis tulee?
Onneksi keksin sen pelastavan ajatuksen, että minähän olen kuitenkin ensisijaisesti taiteilija. Siis olen tällainen luova höpsykkä. Minua täytyy ymmärtää.
torstai 14. huhtikuuta 2011
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Se on ihan normaalia, että lähettää vääriä liitteitä. Mutta tietty auttaa jos muistaa olevansa taiteilija ja saa sitä kautta niinku vahvistettua sitä puolta!
VastaaPoistaMulla on just kirjaston lainauspinossa sun kirja - piti heti päästä kertomaan :)
Toimin tiedotustehtävissä noin kuusi vuotta ja sähköpostilistalla oli vajaa pari sataa ihmistä.
VastaaPoistaArvaa kuinka monta kertaa joko unohtui liite tai lähti väärä liite tai liitteessä oli virhe joka korjattiin ja lähetettiin uusi liite tai koko posti menikin ihan väärille ihmisille ?
Aina välillä. Toisinaan. Joskus.
Älä ole noin ankara itseäsi kohtaan, tuommoista sattuu.
Kyllä tuollainen sähköpostisekoilu on mullekin tuttua. Ja tuntuu nololta, tosi nololta. Mutta ajattele, et lähettänyt (ainakin käsitin näin) vahingossa jotakin äärihenkilökohtaista viestiä, joka oli tarkoitettu viestiksi vain yhdelle ainoalle henkilölle, ja sitten myöhemmin huomannut, että oivoi ja OI ja VOI nyt lähetin tämän henkilökohtaisen ja luottamuksellisen viestin KOKO MAAILMALLE. Sellaistakin on nimittäin tapahtunut vahingossa. Jos nyt yhtään lohduttaa, että VIELÄ nolomminkin olisi voinut käydä.
VastaaPoistaKun on tullut mokattua, eiköhän sitä jokaisella pyöri päässä kaikenlaista itseruoskintaa, se kuuluu asiaan - ja mikä tärkeämpää, se menee ohi :)
VastaaPoistaJos sulla on vielä flunssan aiheuttamaa tai muuta väsymystä päällä, sekin pahentaa negatiivisia tunteita.
Ja noita todellakin sattuu, mä saan aika paljon tiedotteita sähköpostiini eikä ole suinkaan harvinaista, että hetken päästä tulee samalla otsikolla uusi: "KORJATTU VERSIO, liite lisätty/vaihdettu" tjsp. Enkä mä ikinä, koskaan ajattele lähettäjästä että no voi kun on tumpelo, jos totta puhutaan niin en juurikaan edes ajattele lähettäjiä, kunhan poistan sen väärän viestin ja luen korjatun ;)
Tietysti sitten voi nolottaa jo vähän enemmän, jos lähettelit vahingossa vaikka jotain nakukuvia itsestäsi...
Saima, jotenkin se taiteilijuus tuntuu muodostavan suojamuurin minun ja maailman odotusten välille.
VastaaPoistaHirlii, tiedän että tuommoista sattuu, enkä halua olla yliankara itseäni kohtaan. Aika jännä vaan huomata, että tällainen kauhea ankaruus on sisäänrakennettuna, vaikka normaalielämässä sitä ei huomaa.
Paula, onneksi en lähetellyt henkilökohtaisia viestejä sentään. Lohdutus se tosiaan on tuokin, että vielä huonomminkin olisi voinut käydä.
Anu, nakukuvat oiskin kyllä olleet jo harakirin paikka.
Nauroin makeasti, pyydän anteeksi. Sähköposti moninkertaistaa mahdollisuudet mokata, mutta onneksi osaat suhteuttaa - maailma ei tuhoutunut.
VastaaPoistaJoskus hyvin kauan sitten, kun sähköposti oli vielä aika nuori ilmiö, sain erään organisaation postilistan kautta (ja niin sai moni muukin) henkilökohtaiseksi tarkoitettua meiliä, jossa henkilö A kuvaili oraaliseksiä henkilölle B. Perään tuli anteeksipyyntö.
Unohtuneita liitetiedostoja ja korjausmeilejä enemmän minua ärsyttää ihmiset, jotka ilmoittavat koko porukalle eroavansa listalta tai että meiliosoite on muuttunut tai että edellisessä tapaamisessa jäi kynä jonnekin ja sitten keskustellaan kynästä, minkävärinen se oli jne.
Luova höpsykkä on hyvä selitys. Minulla taas on laho pää kesät talvet.
Hah, se ei siis ole mikään urbaanilegenda, että tuollaisia seksiviestejä on päätynyt vääriin koneisiin. Joo, vastaa kaikille komennon käyttämistä kannattaa kyllä pari kertaa harkita. Ja siis laho pää, kyllähän se on siellä taustalla, mutta luova höpsykkä kuulostaa paremmalta.
VastaaPoistaKieltämättä huojentaa mieltä, kun huomaa että muillekin sattuu ja tapahtuu...
VastaaPoistaKävipä työyhteisössäni kerran niin, että minun kirjoittamani luottamuksellinen (kieltämättä melko kärjekäs) taustapaperi erääseen ryhmätyöhön (ryhmässä kahdeksan henkilöä) lähetettiin kollegani toimesta nimelläni varustettuna koko työyhteisölle (90 henkilöä). Jouduin esimiehen ankaraan puhutteluun, joka oli kauhea kokemus. On ollut vaikea antaa anteeksi ja unohtaa.
Liite sinne tai tänne, ellei siinä ollut mitään aivan arkaluontoista.
Luovan höpsykän toimintana jotenkin ymmärrettävää... :-)
Ihan normaalia lähettää vääriä liitteitä. Ystäväni lähetti vahingossa sadalle opiskelijalle seuraavan päivän tenttikysymykset. Tentti pidettiin, ei mennyt sen huonommin tai paremin kuin yleensä.
VastaaPoistaAijai, kiitos Maisakaisa ja anonyymi, lohduttaa isosti:-)
VastaaPoistaJaa Kirstikö näitä ihme viestejä lähettelee? Määki täst kännykästä ihmettelin, kun mun gynekologista jälkitarkastustani (päivämäärää) oli muutettu (en koskaan sellaista ole tilannut, toivonut tai edes ajatellut), mutta nythän tämäkin asia selvisi... Kirsti, lopeta näiden outojen viestien lähettely!
VastaaPoistaT: Liisa lippa vinossa
Olen pahoillani Liisa, mutta en voi luvata;-)
VastaaPoista