maanantai 16. toukokuuta 2011

Vielä hirmuisempi näytelmä

Tutulta kuulin kuinka hänen poikansa oli pistänyt elämän järjestykseen edellisen maailmanmestaruuden tuottamassa huumassa. Masentunut, huoneeseensa unohtunut ammattikoululainen oli Suomen voitosta piristyneenä hommannut itselleen kaupungin vuokra-asunnon, mennyt pikavauhtia naimisiin tyttöystävänsä kanssa ja pyrkinyt ja päässyt tekulle. Pojan kaveripiirissä maailmanmestaruus oli ollut huomattava piristysruiske.

Toivottavasti tämäkin kiekkomestaruus pistää uuden sukupolven syrjäytymisvaarassa olevien kaverien asiat kuntoon.

Kun isänmaallisemmat jännittivät ottelua television ääressä, minä nukuin. Ikkuna oli auki ja heräsin välillä ulkoa kuuluvaan möykkään. Arvasin, että Suomen tekemät maalit olivat meluamisen takana.

Minä mietin vain näytelmääni. Vielä hirmuisemman vankilan ensi-ilta on tänään. Aina kun olen kuullut näytelmän harjoitusprosessista jotain, kysymyksessä on ollut katastrofi. Näyttelijä on sairastunut tai karannut koulusta tai pöytä on hajonnut. Mutta luotan ohjaajaan ja rekvisiittamestari Salmeen ja tietysti kaikkiin muihinkin.

Share/Bookmark

8 kommenttia:

  1. Otan osaa, Kirsti. Kauan sitten touhusin yhdessä lasteni musiikinopettajan kanssa pystyyn pienen musikaalin, joka parin hermoromahduksen, lukemattomien itkukohtausten ym. jälkeen kuitenkin valmistui ja oli joltinenkin menestys. Edes se, että pääosan esittäjältä pääsi housuun juuri ennen lavalle astumista, ei tahtia haitannut. Silloiset esiintyjät muistelevat musikaalia vieläkin lämmöllä.
    Joten: häntä pysyyn ja baanalle! Mutta Turun kulttuuriväelle sano, etteivät käyttäisi tällaisia lauseita: "Vielä hirmuisempi vankila on poikkitaiteellinen kokonaisuus, joka tarjoaa lapsille mahdollisuuden kokonaisvaltaiseen eläytymiseen ja tekemiseen."
    Minä vihaan "kokonaisvaltaista eläytymistä" ja luulen, että moni muukin.
    Kun pahin hässäkkä on ohi otapa ja hae kirjastosta Mihail Bulgakovin kirja "Teatteriromaani". Sieltä löydät kaikki näytelmäkommelluksesi potenssiin sata.
    Lähetän täältä kaukaa sinulle onnenpotkun, joka jaellaan lampaanvillaisella syylingillä.

    Vanha Erkki

    VastaaPoista
  2. Kaikissa teatteriprojekteissa, joissa olen ollut mukana tai edes niitä kaukaa sivusta seurannut, on ollut katastrofi toisensa perään. Ensi-illassa on sitten nähyt loistava näytelmä! Onnea tähänkin ensi-iltaan!

    Kirsi

    VastaaPoista
  3. Kiitoksia tsemppauksista Erkki ja Kirsi. Näytelmä meni tosi hyvin. Kaikki näytelmään osallistuneet ovat erityisoppilaita ja he venyivät aivan käsittämättömiin roolisuorituksiin.

    VastaaPoista
  4. Kirsti, muista, että kirjailijalle katastrofitkin ovat materiaalia tuleviin voittoihin.:)

    VastaaPoista
  5. Mikähän siinä on, etä ns. erityisopilaat, siis ne koulun kannalta hankalat tapaukset ovat usein luovia ja loistavat näyttämöllä? Oma lapsoseni oli tuolloin melkoinen Duracell-pupu, jota kiinnosti kaikki muu kuin koulu, mutta näyttämöllä hän oli uljas ilmestys.
    Ja onneksi olkoon menestyksekkäästä ensi-illasta!

    Vanha Erkki

    VastaaPoista
  6. Anna, tuo on kyllä käynyt itselläkin mielessä.

    Vanha Erkki, oletan niin ettei koulua ole suunniteltu normista poikkeavia varten, siksi normista poikkeavien on vaikea sinne sopeutua. Oman näytelmäni lasten ongelmat ovat aika vakavia, varmaan puolet näyttelijöistä on autisteja.

    VastaaPoista
  7. Nyt vasta huomasin, että Vanha Erkki vihaa poikkitaiteellisuutta ja kokonaisvaltaista eläytymistä ja epäilee että monet muutkin niitä vihaavat. Minä epäilen samaa, mutta on peräti hankalaa jos näytelmä on poikkitaiteellinen ja jos harjoitusprosessissa on poikkeuksellisen paljon käytetty eläytymistä esim. niin että on käyty tutustumassa autenttisiin historiallisiin ympäristöihin joihin näytelmäkin sijoittuu jne, niin kuinka nämä asiat pitäisi sitten tiedotteessa ilmaista. Mutta nyt on tietysti jo myöhäistä rypistellä.

    VastaaPoista
  8. Kirsti hei! En minä vihaa poikkitaiteellisuutta tai kokonaisvaltaisuutta vaan sitä virkakieltä, joilla nuo asiat ilmaistaan. Vanhan liiton ihmisenä sanon laiskaa laiskaksi enkä sosiaalisesti työrajoittiseksi.

    Vnha Erkki

    VastaaPoista

Kerro mitä mielessä!