Aika jännä juttu. Taija Tuominen luokitteli esikoiskirjailijoita koskevassa tutkimuksessaan kirjailijat kolmeen kategoriaan, kutsumuskirjailijoihin, alalle ajautuneisiin ja kakkosammattilaisiin.
Kun sain tehtäväksi hommata ja koordinoida kirjailijavieraat Turun kesäyliopiston Luovaan kirjoittamiseen, en ajatellut tätä jakoa, mutta niin siinä vain kävi, että hankkimani kolme kirjailijavierasta solahtivat jokainen omaan lokeroonsa.
Hannu Hirvosella oli ollut elämässä selkeä hetki, jolloin hän oli tajunnut, että hänestä tulee kirjailija. Heli Laaksonen taas oli huomaamattaan ajautunut runoilijaksi ja poti pitkään jonkinlaista outoa (mutta tietenkin minulle tuttua, koska minulla on ollut saman tyyppinen vaiva) vaikeutta kutsua itseään runoilijaksi. Hän joutui keksimään kaikenlaisia eufemismeja, koska olisi tuntunut liian pöyhkeältä kutsua itseään runoilijaksi. Eeva Nikoskelainen puolestaan on tyypillinen kakkosammattilainen. Hän on koulutukseltaan lääkäri ja ryhtynyt kirjailijaksi vasta kypsässä iässä.
Eilistä päivää jännitin etukäteen, mutta nyt se on siis jo eilinen päivä ja käsittääkseni kaikki meni aikalailla putkeen. Tänään on ensimmäinen päivä kuukauteen jolloin minun ei tarvitse miettiä kuinka selviän kaikesta mistä pitäisi selvitä. Laiskana en voi tänäänkään olla, mutta edessä on mieluisa työ, Majavakirjan editointia.
Facebookin kautta olen saanut ylistävää palautetta Eksyneet näkevät unia kirjastani. On erityisen ihanaa, kun palaute tulee kirjan kielestä ja tunnelmasta, joita olen hionut huolella ja pitkään. Ja kun palaute tulee ihmiseltä joka itse on loistava runoilija.
Sain Paulalta blogilleni tunnustuksen. Kiitos!
Kun sain tehtäväksi hommata ja koordinoida kirjailijavieraat Turun kesäyliopiston Luovaan kirjoittamiseen, en ajatellut tätä jakoa, mutta niin siinä vain kävi, että hankkimani kolme kirjailijavierasta solahtivat jokainen omaan lokeroonsa.
Hannu Hirvosella oli ollut elämässä selkeä hetki, jolloin hän oli tajunnut, että hänestä tulee kirjailija. Heli Laaksonen taas oli huomaamattaan ajautunut runoilijaksi ja poti pitkään jonkinlaista outoa (mutta tietenkin minulle tuttua, koska minulla on ollut saman tyyppinen vaiva) vaikeutta kutsua itseään runoilijaksi. Hän joutui keksimään kaikenlaisia eufemismeja, koska olisi tuntunut liian pöyhkeältä kutsua itseään runoilijaksi. Eeva Nikoskelainen puolestaan on tyypillinen kakkosammattilainen. Hän on koulutukseltaan lääkäri ja ryhtynyt kirjailijaksi vasta kypsässä iässä.
Eilistä päivää jännitin etukäteen, mutta nyt se on siis jo eilinen päivä ja käsittääkseni kaikki meni aikalailla putkeen. Tänään on ensimmäinen päivä kuukauteen jolloin minun ei tarvitse miettiä kuinka selviän kaikesta mistä pitäisi selvitä. Laiskana en voi tänäänkään olla, mutta edessä on mieluisa työ, Majavakirjan editointia.
Facebookin kautta olen saanut ylistävää palautetta Eksyneet näkevät unia kirjastani. On erityisen ihanaa, kun palaute tulee kirjan kielestä ja tunnelmasta, joita olen hionut huolella ja pitkään. Ja kun palaute tulee ihmiseltä joka itse on loistava runoilija.
Sain Paulalta blogilleni tunnustuksen. Kiitos!
Myöhäisessä kutsumuksessa ajautunut kirjoittamaan.
VastaaPoistaJa kirjoitan ja kirjoitan ja ajattelen kirjoittaa...
Kategoriaa odotellessa
-katja-
No niinpä! Itsekin ajattelin, että omalla kohdalla sekoittuvat nuo kaksi ensimmäistä, mutta varteenotettavaa toista ammattia minulla ei ole koskaan ollut.
VastaaPoistaMinulla oli sekin aluksi ja sitten kirjoittaminen sysäsi sen syrjään... ;D
VastaaPoistaNo niinhän se on, ettei elävä elämä oikein mahdu lokeroihin.
VastaaPoistaKakkosammattilainen? Niin kuin esimerkiksi Anton Tšehov? Luettelo olisi hyvin pitkä.
VastaaPoistaEikö kakkosammattilainen sitten ole kutsumuskirjailija?
VastaaPoistaElsa
Anna, tai niin kuin suurin osa suomalaisista kirjailijoista, joilla täytyy olla toinen, varsinainen ammatti josta se leipä lähtee.
VastaaPoistaElsa, hyvä kysymys. Mutta ei kai sitten niin ehdottomasti kuin jos ei olisi toista ammattia.
Meikä on lopulta niin tylsä ihminen, että haluaa varman ammatin, josta saa säännöllistä palkkaa (check). Näin voi kirjoittaa vain kirjoittamisen ilosta (double check).
VastaaPoistaEn tiedä onko se tylsyyttä. Minäkin olisin varmaan tehnyt tuommoisen valinnan jos olisin pystynyt.
VastaaPoista