maanantai 28. maaliskuuta 2011

Talouspolitiikka osui silmiin

Eilen tuli viikko siitä, kun olen viimeksi ollut ulkona. Viikko sitten maanantaina nousi kuume ja tuli kurkku kipeäksi. Tänään heräsin siihen tunteeseen, etten saa silmiäni auki. Jo eilen aamulla silmien avaaminen oli vaikeaa ja elämänkumppani päivitteli punaisia silmiäni. Tänään ne ovat punaiset kuin särjellä, mutta eivät yhtä kirkkaat. En kuvaile tarkemmin.

Olen julkisen terveydenhuollon kannattaja periaatteellisella tasolla, mutta kun on omat silmät kysymyksessä aion soittaa yksityiselle lääkäriasemalle ja hommata itseni hoitoon ilman jonotuksia.

Luupääystävällä on minua paremmat tulot, mutta hän menee aina terveyskeskukseen ja pitää siellä meteliä ehkäistäkseen yhteiskunnan kahtiajakautumista. On huono juttu jos vain köyhät käyttävät julkisia ja varakkaat karkaavat yksityisille. Olen samaa mieltä, mutta kuten sanottu, istun tässä koneen ääressä odottamassa että yksityinen terveysasema avaa ajanvarauksensa.
Se poliittinen periaate, jota tässä yhteiskunnassa on noudatettu 90-luvun alun lamasta lähtien konkretisoituu nyt minun kohdallani.

Tunnen itseni rintamakarkuriksi. Köyhien oikeuksia julkisiin terveyspalveluihin kyllä puolustan, mutta kun pitäisi itse turvautua niihin, turvaudun yksityiseen.

Yksityinen lääkäriasema lunasti heti lupauksensa. Ystävällinen naisääni vastasi, ja ensimmäinen aika yhdeksältä. Nyt vaatteet päälle ja baanalle.

Share/Bookmark

21 kommenttia:

  1. Joo, minäkin lohkoisin vaikka vähän enemmän veroja tuloistani, kun vaan säilyisi kaikille ilmainen ja edes suhtkoht laadukas terveydenhuolto (vaikka eihän sekään ilmaista enää ole).
    En oikein käsitä missä päättäjien arkijärki on, kun pölistään jatkuvasti kuinka hyvinvointiyhteiskunta tulee säilyttää ja plääplää, ja samaan aikaan ajetaan veroja aina vaan alemmas. Tyhjästä ilmastako ne meinaa nykäistä julkisiin palveluihin tarvittavat rahat?

    Em. näkemyksestä huolimatta painelin niskakrampin kanssa suoraan Dextran yöpäivystykseen, ei tullut mieleenkään istuskella jossain Marian päivystyksessä tuntitolkulla spasmien pommituksessa. Samoin hammaslääkärikäynnit hoidan aina yksityisellä, siihen kun joutuu aina keräämään kaiken rohkeutensa, niin monen kuukauden odottelun aikana voi rohkeus loppua kesken ;)

    Toivottavasti simmut paranee pian!

    VastaaPoista
  2. Pitää olla realisti: yksityinen terveydenhuolto on ainut, mikä näyttää toimivan. Satsatkamme siis siihen. Miten muka sairas ihminen jaksaisi istua tuntikausia jossain terveyskeskuksen päivystysjonossa? Jos jaksaa, niin silloin hän ei tarvitse päivystysaikaakaan. Tosin myös jotkut yksityiset lääkäriasemat näyttävät ottaneen käyttöön jonotussysteemin. Useimmilla on kuitenkin käytössä ajanvaraus ja aika varataan netistä, ei tarvitse roikkua puhelinlangalla kuuntelemassa pakkomusiikkia, kun "vastanotossamme on tilapäistä ruuhkaa". Sitäpaitsi useimmat kansalaiset ovat yksityisen puolen asiakkaita jo luonnostaan, työterveyshuollon kautta. Hammashoitoa työterveyshuolto ei kata, mutta niiden kokemusten perusteella, mitä minulla on julkisesta hammashuollosta, minua ei saisi sinne enää mistään hinnasta.

    Asia terveydenhuollosta oli minulle harvinaisen ajankohtainen, jouduin viikonvaihteessa asioimaan lääkäripäivystyksessä. Ei tullut mieleenkään mennä terveyskeskukseen. En myöskään olisi jaksanut matkustaa työpaikkakunnalle työterveyshuollon käyttämälle lääkäriasemalle, joten katsoin netistä, mitä vaihtoehtoja asuinpaikkakunnaltani löytyy. Ei lähempi 40 asteen kuumeessa roikuta missään päivystysjonoissa, vaan odotetaan kotona, kunnes on aika mennä.

    Julkisesti en vain myönnetä, ettei terveyskeskussysteemi toimi. Kun se myönnettäisiin, nostettaisiin kela-korvausten tasoa ja panostettaisiin yksityisiin palveluihin, nykysysteemin ongelmat poistuisivat. En ole mitenkään oikeistolainen ajattelutavaltani, olen täysin ideologioista vapaa, mutta maallikkojärki on tallella.

    VastaaPoista
  3. Sori, nyt on pakko purkautua. Minuakin ahdistaa tämä kahtiajaka(utu)minen. Hyvinvointivaltiota ajetaan kovalla hässäkällä alas, ja tilalle tuodaan vähitellen hyvinvointiyhteiskuntaa (minimoidaan valtion rooli). Peruspalvelut taataan siis vain niille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Se sotii jotenkin niin perusteellisesti kaikkea sitä vastaan, mitä minä pidän hyvänä ja oikeana. Minua ärsyttää, että perus terveystarkastukseen ilman akuuttia vaivaa on julkisella hankala päästä. Ei puhettakaan ennaltaehkäisystä -- sairauden hoitoa sitten tulevaisuudessa, niinkö? Julkisella puolella se on se tuhon tie.

    Olen itse ajatellut niin, että koska olen perusterve, nuorehko (30) ja työtön, minun on pidettävä terveydestäni huolta omin voimin niin kauan kuin ikinä jaksan. Aika hyljätty olo kyllä! (Ja todella olen aina maksanut ilomielin veroni ja maksan myös tulevaisuudessa, kun pääsen jälleen palkoille.)

    VastaaPoista
  4. Siperiina,
    yksityistäminen ei ole ratkaisu, se voi olla osa terveydenhuoltoamme, mutta se ei saa olla ainoa mahdollinen.

    ”Useimmilla on kuitenkin käytössä ajanvaraus ja aika varataan netistä, ei tarvitse roikkua puhelinlangalla kuuntelemassa pakkomusiikkia, kun "vastanotossamme on tilapäistä ruuhkaa". Sitäpaitsi useimmat kansalaiset ovat yksityisen puolen asiakkaita jo luonnostaan, työterveyshuollon kautta.”

    Työterveyshuoltoa ei ole työttömillä, eläkeläisillä, kotiäideillä/isillä, opiskelijoilla (joilla saattaa kuitenkin olla jonkunlainen opisk.terv.huolto, - kaikilla ei ole) eikä myöskään free-lancereilla, työllisyystöissä tai –koulutuksessa olevilla, määräaikaisissa työsuhteissa olevilla (riippuen vähän työsuhteen pituudesta ja työnantajasta), tuntityöläisillä (esim jotkin opetustehtävät), keikkatyötä tekevillä.

    Osalla näihin ryhmiin kuuluvista ei ole välttämättä omaa nettiyhteyttä, tietokonetta tai tietoteknologiataitoja riittävästi. Osalla on lankapuhelin (usko tai älä!) jolla ei voi varta aikaa tuosta vaan, vaikka olisi mikä hätä. Osalla on jopa satoja kilometrejä lähimmälle terveysasemalle, kaikki suomalaiset eivät asu kaupungeissa.

    Huom ! He ovat kaikki veronmaksajia, eivät siis vain kuluta ja käytä julkisia palveluja vaan ovat jo maksaneet verotuksessa siitä, että näitä palveluja on tai olisi. Aivan kuten jokainen tämän maan kansalainen.

    Joten kannatta unohtaa sana: useimmilla.

    Toisekseen köyhällä ei ole varaa yksityisiin palveluihin, joka vaivan kanssa, eikä niiden käyttö varmaankaan vie julkisia palveluita, mutta antaako se oikeuden ajatella ettei julkisia terveyspalveluita tarvita, jos oma tilanne on toinen?

    Entäs jos sinun tilanteesi muuttuukin? Työt loppuvat tai saat jonkin vakavan sairauden? Kipuilet ja kipuilet etkä saa apua tai hoitoa kun työterveyshuoltosi ei hoidakaan sitä vaivaa? Tulet vanhaksi ja eläkkeesi ei enää riitä yksityisiin lääkäripalveluihin? Ja muuta ei ole enää tarjolla kuin ehkä vain se jonotusääni.

    Elämässä voi tapahtua, mitä tahansa.

    VastaaPoista
  5. Työpaikkani tarjoaa Terveystalon palvelut, joten luonnollisesti käytän niitä. Miksi menisin terveyskeskukseen kasvattamaan jonoja? Voin näpytellä itselleni sopivan ajan netistä ja astella sisään.

    On selvää, että kaikki kansalaiset eivät ole enää samalla viivalla terveyspalveluiden suhteen. Jakautuminen tulee luultavasti vain kasvamaan.

    VastaaPoista
  6. Anu, ei poliitikkojen arkijärjessä varmaan vikaa ole. Kysymys on tietoisesta ideologisesta valinnasta. Sain antibiootit silmiin, katsotaan tehoavatko.

    Siperiina, se on kyllä totta. Sairaana ei huvita lähteä eloonjäämistaisteluihin terveyskekuksiin. Siinä on kuitenkin tietoisesti valittu poliittinen linja takana minkä vuoksi julkinen ei toimi ja yksityinen toimii. Kelakorvauksia ei nosteta, koska se tuottaisi valtiolle yhtälailla rahanmenoa kuin julkisen terveydenhuollon ajantasaistaminen. Ei valtiolla ole kiinnostusta maksella rahvaan sairauskuluja, se ei ole sopinut tähän uuteen yhteiskuntajärjestykseemme enää aikoihin.

    Anonyymi, minäkin olen satsannut siihen, etten sairasta. Ja onkin toistakymmentä vuotta siitä kun olen viimeksi käynyt lääkärissä. Mutta kun sairaus iskee, sitä tosiaan tuntee itsensä aika haavoittuvaksi.

    Tässä on nyt parikymmentä vuotta toteutettu Suomessa sellaista politiikkaa, että tuloeroja on tietoisesti kasvatettu. Veropolitiikka suosii suurituloisempia ja kuristaa pienituloisia. Tietenkin tällaisella politiikalla on vaikutuksensa myös julkiseen terveydenhuoltoon. Huhhahhei, vaalit tulossa, enkä minä ole edes ehdokkaana.

    VastaaPoista
  7. Samaa mieltä kansalainen X:n kanssa. Ja Annelle: meillä on perheessä tämmöinen tilanne, että miehellä on työterveyshuolto ja minulla ei mitään. Hyvinvointivaltion alasajo on tuonut konkreettisen yhteiskunnallisen epätasa-arvon perheeseemme. Tai siis olisi tuonut, ellen kuitenkin olisi sen verran rahoissani, että saatoin irrottaa sata euroa sairastamiseen: siis lääkäri+lääkkeet.

    VastaaPoista
  8. "Tässä on nyt parikymmentä vuotta toteutettu Suomessa sellaista politiikkaa, että tuloeroja on tietoisesti kasvatettu."

    Tää on muuten täysin sairasta. Mitä isommat tuloerot, sitä epävakaampi yhteiskunta, rikollisuus, turvattomuus ja päihdeongelmat lisääntyy yms. eli KAIKKIEN hyvinvointi vähenee.

    Mutta ilmeisesti joillekin riittää se, että itsellä on vaan ihan hitonmoiset läjät fyrkkaa. Yksi lysti mitä siellä kolmimetrisen betoniaidan takana tapahtuu, onhan sitä rahaa palkata riittävä läjä stevareita, ja jos oikein hulinaksi menee niin aina voi lähteä Bahamalle.

    VastaaPoista
  9. Kansalainen X, minun elämässäni on tapahtunut kutakuinkin kaikki mahdollinen ei-niin-mukava asia, työttömyys on ollut niistä pienimpiä murheita. Kas kun siitä saattoi ajan kanssa päästä eroon, olin työttömäksi joutuessani vasta vähän päälle 50-vuotias ja onnistuin työllistymäöän ihan uudelle alalle, nyt voisi olla sen kanssa vaikeampaa.

    Tämä vain taustaksi sille, etten kirjoita näkemyksiäni mistään norsunluutornista. Tätäkin taustaa vasten pidän kiinni näkemyksestäni, että terveyskeskusjärjestelmä nykymuodossaan on toimimaton ja olisi kaikkien etu, jos se alasajettaisiin ja satsattaisiin kela-korvauksiin, jolloin omavastuuosuus jäisi niin pieneksi, että kuka tahansa elämäntilanteesta riippumatta voisi käyttää yksityisiä palveluita. Jostain syystä vain jäykkiä, massiivisia järjestelmiä palvotaan, vaikka kaikki tietävät, etteivät ne toimi. No kaatuihan se kommunismikin, vaikka aikaa vei ja sitkeästi Moammar-veikkokin vain näyttää pistävän vastaan ja yrittää pitää puolensa.

    VastaaPoista
  10. Siperiina, minä vain en ymmärrä sitä miksi hyvin toiminut terveyskeskusjärjestelmä tietoisesti ajettiin. Muuten kuin siitä syystä, että siihen ei haluttu enää pistää rahaa. Ja kun siihen ei haluttu pistää rahaa, niin miksi haluttaisiin pistää rahaa köyhien kelakorvauksiin?

    Anu, en minä osaa tuota asiaa muulla tavalla selittää, kuin että se on ihmisessä oleva tekovika,ahneuden synti. Ja pääsemme lähelle aihetta, josta jokunen päivä sitten postailimme;-)

    VastaaPoista
  11. Tuota noin, Siperiina hyvä,
    minä en ajattele että työttömyys olisi erityisen suuri murhe, ei aina ollenkaan.

    Paitsi toimeentulon suhteen. Tunnen useita, itseni mukaan lukien, jotka ovat olleet joko yhtäjaksoisesti vuosia (yli 10 vuotta) tai kaikenaikaa aina välillä työttömänä. Heistä jokainen on silti hommaillut jotain, tehnyt töitä ei-perinteisesti esimerkiksi järjestöissä tms. tai pätkä-silppu-määräaikaistöissä. Se nyt kuuluu tähän systeemin jossa elämme.

    Vaan tuohon ajatukseesi siitä, että terveyspalvelut paranisivat jos ne yksityistettäisiin. Ja että Kela korvaisi minkä hintapyynnön mukaisen hoidon tahansa. Ilman mitään kattoa. Tiedän, että esim virolaisten perustamista hammaslääkäriasemien toiminnasta on tehty valituksia kun on tehty turhia kokeita tai turhia toimenpiteitä, ja vain siksi että bisnes pyörii. Ja luulen, että rahat loppuisivat melko pian.

    Asiat eivät ole hyvin kunnallisella terveyspuolella. Lääkäreitä ei saada virkoihin. Ja miksi? Palkat ovat liian pienet ja työolot huonot.

    Olen ihmetellyt tätä jo kauan, että miksi muuten ainoastaan terveydenhuoltoalan työntekijät perustavat palveluyrityksiä? Jota siis yhteiskunta tukee, kun muuta ei voi. Ja kansalaisetkin jo, osittain.

    Olisiko hyvä jos esimerkiksi opettajat, päiväkotien henkilökunta tai kirjastojen työntekijät (saatuaan julkisilla varoilla tuetun koulutuksen) perustaisivat yksityiskouluja, yksityisiä päiväkoteja ja yksityisiä kirjastoja? Joilta kunnat sitten ostaisivat palvelut. Näitä virityksiä on jonkin verran jo olemassa. Entäpä jos yksityistettäisiin kaikki julkiset palvelut ? Minkälaisia vaikutuksia sillä olisi? Miksi yksityistää vain yhtä palvelua?

    Kela tosin ei voisi tulla näissä muissa palveluissa vastaan, mutta tässä kohtaa ajatuksemme lähenevät kovasti toisiaan. Olen nimittäin sitä mieltä, että kunnalliset terveyspalvelut olisi muutettava valtion sairaaloiksi ja valtion terveysasemiksi. Kunnat voisivat edelleen huolehtia kiinteistöistä, mutta rahoitus ja johto tulisi valtiolta. Miksi?

    Siksi, että kunnat eivät ollenkaan käytä valtion tukia siihen mihin ne on tarkoitettu. Ja kunnallispoliitikot, siis monessakin mielessä maallikot tämän asian suhteen, tekevät päätökset terveyspalveluista ja niiden järjestämisestä. Kuulin eräältä joka oli jäsenenä ko. lautakunnassa , että siellä asiasta mitään ymmärtämättömät tekevät ihan älyttömiä päätöksiä. Usein myös kuulematta edes johtavia lääkäreitä. Valtion toimesta kun nämä pyörisivät, niin ne pyörisivät lääkäreiden johtamina. Vaaransa tietty siinäkin.

    VastaaPoista
  12. Minulla on oikeastaan vain hyviä kokemuksia julkisesta terveydenhuollosta eli olen aina päässyt lääkäriin, kun on tarvetta. Samoin leikkauksiin asti menevät vaivat ovat hoituneet julkisella puolella.
    Myös psyk puolella julkinen on toiminut kohdallani.

    Kait minulla on ollut hyvä tuuri.

    VastaaPoista
  13. SusuPetal,
    muutkin kertovat hyvistä tapauksista.

    Huonosti toimiva terveyskeskus on hyvin suuresti asenneongelma, työntekijöiden asenne. Yhdessä terveyskeskuksessa työntekijät ovat tehokkaita ja ystävällisiä - niin kuin yksityisillä terveysasemilla yleensä aina.

    Toisissa terveyskeskuksissa kaikki on rempallaan, työntekijät ovat avuttomia, epäkohteliaita jne. Kuulee suorastaan pöyristyttävistä tapauksista.

    Onneksi uusi laki suo mahdollisuuden valita, mille terveysasemalle menee. Sen voi vaihtaa seuraavana vuonna, jos se ei toimi. Riippuu paljon siitä, löytääkö mukavan omalääkärin.

    Kriittisissä tapauksissa ei kannata leikkiä martttyyriä ja maailmanparantajaa - taksiin ja luotettavalle yksityislääkärille. Vaikka viimeisillä penneillä.

    VastaaPoista
  14. Niin mutta jos sitä viimeistä penniä ei ole, vaan jo ennestään eletään miinuksella. Kaikki eivät voi todellakaan valita terveyskeskuksen ja yksityisen välillä, kun jo muutenkin on eläminen tiukilla. Joskus sitä jopa miettii, että onko enää varaa elää.

    On tämä pelottavaksi mennyt. Jos olisin fyysisesti kutakuinkin terve, ei varmaankaan pelottaisi näin paljon, mutta kun on reuma, kilpirauhasen vajaatoiminta ym. on turvaton olo.

    Yritin saada terveyskeskuslääkärille ajan, mutta ei ollut ainoatakaan vapaata aikaa. Semmoseksi se on mennyt, ja samalla puhutaan leikkauslistoista. Miten ainakaan julkiselta terveyspuolelta voi enää leikata? Nähtävästi osa ihmisistä jätetään tietoisesti heitteille. Annetaan kuolla pois, kun ei hoideta sairauksia.

    Nettiyhteyden ja tietokoneen sain muutama kuukausi sitten. Ylelliseltä toki tuntuu, kun voi kotona naputella netissä, mutta on tämäkin ylimääräistä menoa (koneen sain ilmaiseksi), ja mietityttää, oliko järkevää ottaa tämä. Ja jos tietsikka hajoaa, on turha haaveilla korjauksista, kun listalla on monia muitakin tärkeämpiä asioita, kuten hammaslääkäriä, kenkien ostoa, lääkkeitä jne. Ihmettelen, kun nettiyhteydestäkin puhutaan nykyään niin itsestäänselvänä vaikkei se sitä kaikille ole.

    Luojan kiitos, köyhän apteekki kirjasto on vielä ilmainen! Se on todellinen aarrearkku ja mielennostattaja!

    terv. Ilona

    VastaaPoista
  15. Aika vakuuttava todistuspuheenvuoro, Ilona. Paitsi terveyspalvelujen puolesta, myös kirjaston. Kyllä minusta silloin 90-luvun laman keskellä tehtiin tietoinen ideologinen valinta, että kaikista kansalaisista ei tarvitse välittää. Siitä on ollut monenlaisia kurjia seurauksia.

    VastaaPoista
  16. Täällä yksi, jonka mielestä oman kunnan TK toimii jotensakin OK, toki on odotusta ja jonoja, mutta sinne pääsee - ainakin alkuillan yhteispäivystykseen, jos ei päiväksi päivystysaikaa saa. Joskus siellä odotetaan enemmän, joskus vähemmän aikaa. Joissain tapauksissa käyn yksityisellä mm. vuosittainen gyne, mutta korvat, säryt, kuumeet ja lasten korvat,säryt kuumeet tms. yleensä hoituu julkisen kautta.

    VastaaPoista
  17. 90-luku. Demarihallitus. 2000-luku. "Ystävälliset" pillerit ehdotus yhdeltä demarilta. Ei ole ihme, että Soinin sakki kasvaa.

    VastaaPoista
  18. Lentsu, hyvä kuulla, että julkinenkin toimii. Kaipa täälläkin hoitoa saisi, sitten kun pääsisi hoitoon. Olen vain niin kärsimätön, että kun esim. silmiin tulee jokin vaiva, haluan hoidon heti.

    No sanopa muuta anonyymi. Nyt vaan kiinnostaa, että lähtevätkö kaikki Soinin kannattajat uurnille.

    VastaaPoista
  19. Miksi hyvä perusterveydenhoito on tärkeätä ja tulee pitkällä juoksulla edullisemmaksi?

    On paljon sairauksia jotka voidaan joko kokonaan estää tai joiden kroonistuminen tai vaikeutuminen voidaan ehkäistä jos ja kun perusterveydenhoidon resurssit ovat riittävät. Nykytilanteessa käy herkästi niin, että perusterveydenhoidon puutteet näkyvät kasvavana erikoishoidontarpeena joka tulee huomattavasti kalliimmaksi, niin koko yhteiskunnalle kuin yksiöllekin.

    Terveyspalveluissa on hyvin suuria alueellisia eroja. Lisäksi on runsaasti sairauksia joita ei voida enää hoitaa kunnallisella puolella kun resurssit eivät riitä. Läpäisevänä ajatuksena on tehokkuus. Terveyden vastakohtana ei kuitenkaan aina ole sairauden puute vaan se että sairaus ei etene tai pahene.

    Psyk.puolella kehitys on ollut se, että kun 1990-pankkikriisin aikana karsittiin laitospaikkoja, se tarkoitti vaikeasti vammaisten ihmisten kotiuttamista avohoitoon, jota useimmiten ei ollut ja nykyisinkin niukasti. Kehitys tarkoitti myös sitä, että priorisoitiin hoito sen mukaan onko potilas mahdollista kuntouttaa työelämään. Kelan kuntoutustukea psykoterapiaan saavat he joiden kohdalla sairastuminen uhkaa työkykyä, olettama se että työkykyisyys palaa. Ajatus on tietenkin hyvä, mutta mahdoton joidenkin psyk.potilaiden kannalta.

    Toki tämä tendenssi on ollut olemassa ennenkin, mutta hoidon saamisen kuilu on kasvanut voimakkaasti eri asiakasryhmien välillä. Sekä alueellisesti. Hyvin vaikeasti vammaisten psyk.potilaiden tilanne ei ole kaikkialla Suomessa kehuttava.

    Psykatrinen hoito Suomessa on kokonaisuutena romahtanut ja siinäkin on havaittavissa samankaltainen ilmiö kuin perusterveydenhoidon resurssien niukkuudessa: sairaudet pahenevat ja hoidontarve kasvaa kun hoitoa/apua ei ajoissa ole saatavilla.

    VastaaPoista
  20. Kirsti, sanot jo kaiken, minkä minäkin olisin sanonut. Olen ehdottomasti julkisen hyvän terveydenhuollon kannattaja. Sitä olen ajanut koko ikäni, samoin koko sukuni.

    Yksityistämisvimma on tietoinen ideologinen valinta. Minä en sitä kannata - eivätkä myöskään perheeni ne neljä jäsentä, jotka tänäänkin ahkeroivat julkisen terveydenhoidon eri tehtävissä. Sieltä käsin kuulee karskeja tarinoita julkisen puolen työskentelyn vaikeuttamisesta.

    Sain kotikaupungissani viikossa ajan omalääkärille. Minulle oli varattu puolen tunnin aika. Kaksi kertaa vuodessa käyn tk-hammaslääkärissä tarkastuksessa. Silmälääkärin jouduin tilaamaan yksityisestä lääkäritalosta. Odottamisaika vastaanotolle oli kuukausi.

    Mutta kuten sanottu: Meidän suurperhe muistaa koko ajan, että joka sukupolvessa on tähänkin asti taisteltu eriarvoistumista vastaan.

    - Liisa -

    VastaaPoista
  21. Juuri noin se on mennyt, anonyymi.

    Liisa, kuulostaa siltä ettet asu ainakaan Turun suunnalla, meillä tuollainen ei onnistu, ei ainakaan minulta:-)

    VastaaPoista

Kerro mitä mielessä!