maanantai 18. huhtikuuta 2011

Olenko eräänä päivänä kirjallisuuden Soini

Soinin vaalimenestyksen kautta sain uuden näkökulman myös omaan uraani kirjailijana. Soinihan on ollut aina Soini, ja vetänyt johdonmukaisesti samaa linjaa koko poliittisen uransa ajan. Hän on alusta asti ollut älykäs, nokkela, kyvykäs kansan syvien rivien tuntojen tiivistäjä ja kiteyttäjä. Mutta puoluekannatus on ollut minimaalista. Kun yhteiskunta ympärillä on hallituksen pitkäjänteisen kurjistamispolitiikan ym. asioiden vuoksi muuttunut, yhä useammat ovat alkaneetkin nähdä Soinin todellisena vaihtoehtona, ja mitä näemmekään, Soinin suosio pompsahti pilviin.

Ja tästä siis vedin rinnastuksen kirjallisuusmaailmaan. Kirjan suosioonkaan ei vaikuta pelkästään kirja, vaan konteksti johon kirja ilmestyy. Maailma kirjan ympärillä. Kirjan hyvyyttä tai huonoutta ei määritä pelkkä tarina, miten se on kirjoitettu, millainen paketti luotu, vaan maailma kirjan ympärillä, maailma joka joko löytää kirjasta itsensä, tai ei löydä.

Minulla on joitakin lukijoita, niin kuin Soinillakin on aina ollut kannattajia, mutta ympärillä oleva yleinen ilmapiiri ei ole vielä osunut oikein yksiin minun kirjojeni ilmapiirin kanssa. Nähtäksi jää, saanko joskus kokea samanlaisen ylösnousemuksen kuin Soini, vai pitääkö tyytyä hengissä selviytymiseen.

Share/Bookmark

8 kommenttia:

  1. Hmm, mielenkiintoinen rinnastus :) Olen lukemassa kirjaasi Nainen joka kirjoitti rakkausromaanin (ensimmäinen kirjoittamasi kirja, jonka luen). Kun olen lukenut sen, osaan ehkä arvioida paremmin, kuinka osuva vertauksesi on :)

    VastaaPoista
  2. Hei Pienen mökin emäntä:-) Voi olla, ettei kirjan lukeminen auta tässä. En ole itsekään ihan varma siitä mitä tulin tähän kirjoittaneeksi:-)

    VastaaPoista
  3. Yleinen ilmapiiri voisi olla suosiollinen romaanille, jossa transsukupuolinen pappi setvii rakkaushuoliaan skeptisten seurakuntalaisten kerätessä adressiin nimiä tai nuori ihminen päätyy eheytymispaineiden alla onnellisesti biseksuaaliksi.

    ;-)

    VastaaPoista
  4. Täälläkin yksi immeinen lukemassa kirjaasi Nainen joka kirjoitti rakkausromaanin. Hyvin eri tyyppinen kirja verrattuna ns.kirkkotrilogian kahteen ekaan osaan.

    VastaaPoista
  5. Soini-jutussasi saattaa olla vinha perä. Ajatellaan vaikka Sofi Oksasta. Hänen onnistui demonisoida Neuvostoliitto/Venäjä uudella, tuoreella tavalla maailmassa, jossa jo oli totuttu siihen, että venäläiset ovat aivan tavallisia ihmisiä. Kaikki valtionpalkinnon myöntäjät haistoivat heti mahdollisuuden tuupata historiaa hiukkasen kylmään sotaan päin ja Sofista tehtiin suuri näkijä ja kokija. Ja rahaa ropisi ja ropisee yhä.
    Kirkot ovat nyt kriisissä. Tänään kuuden uutisissa kerrottiin, että Islannissa tekee kovaa nousua vanha Aasa-uskonto, jonka tavoitteena on nautinto ja hauskanpito.
    Meillä yhä useampi nainen kietaisee päähänsä huivin ja liittyy muslimeihin. On toki paljon helpompi totella kuin ajatella itse.
    Lessujen pedofiliasta on ollut paljon puhetta, samoin homoystävien joukkopaosta kirkosta. Kunhan joku iso seurakunta menee konkurssiin voit Kirsti äkkiä huomata olevasi suosion myrskyn keskellä. Sinähän kirjoitit aiheesta jo kauan sitten! Sinä tiesit!
    Olet varmaan aivan oikeassa siinä, ettei kirjan hyvyys tai huonous yksin aina ratkaise sen menestystä. Ympäristötekijöillä on joskus aivan ratkaiseva osuus. Meillähän ilmestyy joka vuosi noin 80 huonohkoa sotakirjaa ja kauppa käy, vakka sodasta on jo aika pitkä aika.

    Vanha Erkki

    VastaaPoista
  6. Helena, tuntuu että romaaniaihiosi vaatisi vielä jonkin viimeisen väännön, että se saisi oikein suursuosion, mutta hyvältä tuokin vaikuttaa:-)

    Anonyymi, hauskaa että mielestäsi Nainen joka jne on erilainen, koska itsestäni tuntuu että kirjani ovat aina samanlaisia.

    Vanha Erkki, Oksanen on hyvä esimerkki, kieltämättä. Samoin sotakirjat. Kun kirjan sanoma osuu yleisöön, ei haittaa vaikka olisi huonomminkin kirjoitettu. Siis tämä viittaa sotakirjoihin, ei Oksasen kirjaan. En usko, että oma suosioni pompsahtaisi pilviin kuvaamassasi tilanteessa. Koko kirkkotrilogiakeksintöni oli niin älyvapaa, että voi pitää jättimenestyksenä jo sitä, että kirjat ovat ylipäätään löytäneet riittävästi lukijoita kannattaakseen taloudellisesti jollakin tavalla. Luulen, että pitäisi siirtyä selkeämmin henkisiin matkoihin Coelhon viitoittamalla tiellä. Kristinuskoa voisi soveltaa, mutta luterilainen kirkko kiertää kaukaa.

    VastaaPoista
  7. Mietteesi Soinin / kirjan suosion ja maailman tilan välillä tuntuvat hyvin järkeen käyviltä ja oikeilta. Pidän tavastasi tuoda ajatuksiasi esiin ilman kiihkoa, selkeästi ja pieni huumorinpilke kätkettynä mukaan.
    Olen Coelholta lukenut kaksi kirjaa, mutta en oikein ymmärrä hänen saamaansa ylistävää huomiota, vaikka yleensä pidänkin ajatuksia herättävistä kirjoista. Luulen, että hänen kohdallaan tapahtui sama kuin maalaustaiteessa; kun on kerran onnistunut maalaamaan hyvän talulun, sen jälkeen riittää pelkkä signeeraus todistamaan kaikki loputkin työt mestarillisiksi.

    VastaaPoista
  8. Kiitos Delilah:-) Niin, kyllä tuokin on totta, että jos on tehnyt yhden hyvän kirjan muiden kirjojen mahdollisia puutteita katsellaan sormien läpi. Koen silti, että Coelhon suosiota pelkästään tuo ei selitä. Ihmiset, jotka saavat hänen kirjoistaan jotain, tuntuvat olevan varmoja asiastaan.

    VastaaPoista

Kerro mitä mielessä!