Turun linnan sisäpihalla esitetään elokuussa parikin oopperaa ja minut kutsuttiin katsomaan millaisia jättirakennelmia linnan pihalle pystytetään.Miehet kiipeilivät telineissä kuin apinat. Veti hiljaiseksi katsoa sivusta, kun ihmiset täydellisen keskittyneinä ja tavoitesuunntautuneina puuhasivat katsomoa pystyyn. Miten se ylipäätään on mahdollista, kun toisaalta tuntuu, etteivät ihmiset edes yksinkertaisia asioita pysty sopimaan keskenään, eivätkä pitämään kiinni sopimuksistaan.
Etenin siitä sitten katsomaan Kuolema-näyttelyä, joka olikin todella mielenkiintoinen ja sopivan pieni, niin että kaltaiseni kulttuurikääpiökin jaksoi sen katsoa ja jopa lukea näyttelytekstit. Erityisesti puhutteli pyövelien kohtalo. Ihmisten teloittamisen lisäksi he teurastivat myös elukat ja tyhjensivät paskahuusit. Kiitokseksi näistä hankalista ja välttämättömistä töistä he saivat ihmisten halveksunnan, joka kohdistui, totta kai, myös pyöveliparan perheeseen.
Usein pyövelit olivat entisiä vankeja, jotka saivat vapauden sitä vastaan, että toimivat pyöveleinä. Näytillä oli parikin kirvestä, joilla oli aikoinaan päitä katkottu. Aika hurjalta tuntui katsella tuollaisia esineitä. Mielellään sitä ajattelisi, että ne ajat ovat ohi, enää eivät pyövelit hujauttele poikki ihmisparkojen kauloja, mutta siis mitään takeitahan ei tästä ole.
Hellämielinen pyöveli saattaisi olla ihan mukava hahmo jossakin tarinassa.
Hassua sinänsä, että minut tosiaan kutsuttiin katsomaan oopperakatsomon rakentamista. Ne ovat joitakin toisia ihmisiä, joita sitten kutsutaan katsomaan se ooppera.
ps. kuvan otti Salme, jolla kyllä olisi itselläänkin blogi, mutta joka ei ole aikoihin viitsinyt blogata.
Tekstit
Aika hauska yhteensattuma, minähän kirjoitin tänään juuri tuossa Kyhhäys-blogissani (www.kyhhays.blogspot.com) giljotiinista. Fiktiota, mutta omiin kokemuksiini perustuvaa sellaista.
VastaaPoistaPitääkin käydä tutkimassa:-)
VastaaPoistaSinut siis kutsuttiin erikseen (kutsuvieraana) seuraamaan katsomon rakentamista? Mielenkiintoista. Kertoivatko kutsujat, miksi? Yleensähän aina oletetaan, että kutsuvieraista voidaan jotenkin hyötyä. Mitä hyötyä he laskivat saavansa sinusta? Tiedän, että lehtimiehiä kutsutaan tällaisiin talkoisiin, jotta he kertoisivat kaikille, kuinka hieno katsomosta tulee. Mutta sinähän olet kirjailija.
VastaaPoistaIhan totta, minua kiinnostaa tietää, miksi sinut kutsuttiin.
Ruotsalainen Ivar Lo Johansson on muuten kirjoittanut hienon tarinan pyöveleistä. Peijakas, kun vielä muistaisi sen nimen.
Vanha Erkki
Lo-Johanssonin novellin nimi on Pyöveli ja portto, sisältyy kirjaan Herrat ja rahvas.
PoistaTerv. Liisa
Ei se ehkä ollut ihan noin juhlallinen kutsu. Ystäväni vain on siellä töissä ja vastaa osaltaan tapahtuman järjestelyistä. Hänestä telinekyhäelmä oli huomion arvoinen. Hän tosiaan toivoi, että kirjoittaisin telineistä blogiin, mutta en tiedä liittyykö siihen mitään sen kummempaa. Ehkä hän vain haluaisi kaikkien nyt vaeltavan katsomaan näitä telineitä, niiden katseleminenhan ei maksa mitään.
VastaaPoistaJos saat pyövelitarinan nimen mieleesi, niin vinkkaa, luen mieluusti.
Päivän naurut tosta toiseksi viimeisestä kappaleesta. Tullaan Turkuun booktorille viikonloppuna. Oletko kaupungissa vai mökillä. Jos olet paikalla niin tule moikkaamaan, mennään vessaan kahville.
VastaaPoistaLöytyi! Tarinan nimi n "Pyöveli ja portto" ja se löytyy Ivar Lo-Johanssonin kirjasta "Herrat ja rahvas, ISBN 951 30 3025 3.
VastaaPoistaKoko kirja on lukemisen arvoinen.
Selityksesi telineihin tutustumisesta kelpasi.
Vanha Erkki
Aah kiitos Vanha Erkki!
VastaaPoistaVoi rähmä Karpalo. Lauantaina olen Porissa ja Reposaarella koska on Pori jazz ja muuta sellaista ja sunnuntaina mökkimaisemissa tiekokouksessa, eli en ole Turussa:-( Mutta toivottavasti kirjat tekevät kauppansa.
Se Lo-Johanssonin pyöveli on sopivasti hellämielinen, joten tarinasta voi olla sinulle hyvinkin apua.
VastaaPoistaSamassa kirjassa on kertomus Lasse-Maijasta, Ruotsin kuuluisimmasta rikollisesta. Siinä olisi hyvää lukemista rippileirille. Onko rikos aina rikos? Kas siinä kysymys, jota voitaisi iltanuotiolla miettiä.
Hyvää lomaa Sinulle. Itsekin lennähdän tästä hiukan kauemmas kotimaan helteitä pakoon.
Vanha Erkki
No minähän järjstän elämyksiä ystävälleni. Minusta rakennelma on ainutlaatuinen. Tosin Turun linnasta ei saa tulla toista oopperalinnaa, kyllä Olavinlinna saa pitää sen roolin. Tosiaan esitin Kirstille toivomuksen, että hän kirjoittaisi rakennelmasta blogiinsa, kun itse en nyt viitsi viritellä omaa blogiani. Kyllä Turun linnassa on ennenkin vedetty oopperoita, mutta tällä kertaa katsomo nousee räystästä korkeammalle. Suosittelin myös Kuolema-näyttelyä, sillä arvelin, että kirjailijaystäväni nippanappa jaksaa sen katsoa. Voin suositella Vanhalle Erkillekin tutustumismatkaa -ilman mitään hyötymistarkoitusta. Salme
VastaaPoistaHei, Salme!
VastaaPoistaSuo anteeksi arveluni hyötymistarkoituksista. Olen elänyt maailmassa, jossa ei tunneta ilmaisia lounaita eikä ystävän tekoja, vain hyötymistä ja bisnestä.
Turun linnan toki tunnen hyvin, samoin kuin Olavinlinnankin. Noille porrasmaisille istuimille vain en suostuisi nousemaan mistään hinnasta. Olin kerran paikalla, kun urheilukatsomo sortui. Tuli lujasti paikattavaa tohtorisedille. Siitä lähtein olen aina halunnut istua lattialla nautimassa kulttuurista. Voi olla ainakin varma siitä, ettei putoa yhtään alemmaksi tasolta, jossa jo on.
Kuolemanäyttelyssä saatan käydäkin, kun tulee seuraavan kerran asiaa turkuun. Onko näyttely auki vielä elokuussa? Kuolema kun on joka päivä yhä ajankohtaisempi asia meille kaikille ja varsinkin minulle.
Vanha Erkki
En ole oikein kärryillä. Onko kyseessä keskiaikainen pyöveli ja teloitus vai Ranskan vallankumouksen aikaan keksitty giljotiini? Jölkimmäisestä kertovat Punainen neilikka -kirjat.
VastaaPoistaSaat anteeksi, Vanha Erkki. Näyttely on pystyssä veilä ensi vuonnakin. Hyvä varoitustarina. Pakko kuitenkin luottaa, että rakennelma kantaa monisataisen oopperayleisön. Salme
VastaaPoistahttp://www.turku2011.fi/tapahtuma/kuu-paistaa-kuollut-ajaa-n-yttely_fi
VastaaPoistaNo hyvä, että Erkki ja Salme pääsivät heti sopuun. Anonyymille kiitos linkistä, ja Annalle tiedoksi että näyttelyssä käsiteltiin kuolemaa sangen monipuolisesti.
VastaaPoista