Olen nyt ollut kaksi päivää kotona niin etten ole käynyt missään, enkä tavannut ketään. Siis käytännöllisesti katsoen. Minua vaivaa vakava epäusko kaiken tekemiseni suhteen ja yritän kestää sen kuin nainen, ruikuttamatta ympäriinsä. No tänne näköjään nyt päästin pienen pihauksen.
Kummasti se epäusko ja kaiken turhuuden tunne alkaa nyt vaikuttaa piirtämiseenkin, vaikka piirtämiseen ei pitänyt liittyä minkäänalaista kunnianhimoa eikä pyrkimystä, sen piti olla vain leikkiä.
Tekstit
Onkohan se epäusko kaiken tekemisen väistämätön kylkiäinen? Ja jos ei mitään yrittäisi, niin säästyisikö itse-epäilyksiltä ja turhuuden tunteelta paremmin?
VastaaPoistaTuttuja asioita kirjoitat.
Ja kyllä, olen varma että kommentti voi tulla lihaksi.
Taitavat monet kommentoijat olla mustikkametsässä. Ne nimittäin ovat täynnään isoja herkullisia mustikoita. Ei pidä huolestua, jos aivotkin välillä haluavat levätä. Pieni paussi kaiken tekemisessä on paikallaan. Hyvää loman jatkoa siis!
VastaaPoistaLiisa, vaikea tietysti olisi elää niinkin, että ei koskaan mitään yrittäisi:-) Kaipa itse-epäilyksiä on kaikilla, mutta ne ikiomat tuntuvat aina jotenkin niin paljon kohtalokkaammilta kuin muiden...
VastaaPoistaDelilah, voi sentään mustikoiden poiminen on kyllä aika zeniläistä touhua.
kommit ovat kiva juttu tulee uusia näkökulmia. joskus.. mutta lopulta oleellsista on että on edes lukijoita nyt on ihmiset lomalla ja koneella on vähän porukkaa, minäkin vain siksi kun en jaksa ollA kauan ulkona je pitää huilia välillä .. samalla voi kurkistella virtuaalimaailmaan
VastaaPoistaNii mun ehkä kannattais lähtee tonne pihalle missä muutkin kai ovat.
VastaaPoista