Anu käski kuvitella, miltä tuntuisi jos MINUSTA tulisi bestsellerkirjailija.
Tajusin yllättävän asian. Haluaisin olla sellainen bestsellerkirjailija, josta kukaan ei tiedä että olen niin menestynyt. Kirjat myisivät kuin siimaa, mutta minä en joutuisi tekemään sen eteen mitään muuta kuin sitä ihaninta, mitä nytkin teen. Siis kirjoittaisin vain. Sohvan nurkassa fleece-peittoon kääriytyneenä, kahvia hörppäillen, kuivat koivuklapit kakluunissa palaen. Ihan niin kuin nytkin.
Tajusin yllättävän asian. Haluaisin olla sellainen bestsellerkirjailija, josta kukaan ei tiedä että olen niin menestynyt. Kirjat myisivät kuin siimaa, mutta minä en joutuisi tekemään sen eteen mitään muuta kuin sitä ihaninta, mitä nytkin teen. Siis kirjoittaisin vain. Sohvan nurkassa fleece-peittoon kääriytyneenä, kahvia hörppäillen, kuivat koivuklapit kakluunissa palaen. Ihan niin kuin nytkin.
Tekstit
No olisihan tuo varmaan ehkä se ideaalein tilanne :D Mutta tää on vähän epärealistinen toive:
VastaaPoista"Haluaisin olla sellainen bestsellerkirjailija, josta kukaan ei tiedä että olen niin menestynyt."
Kyllähän kaikki väistämättä tietäisi, viimeistään siinä vaiheessa kun Finnkino alkaisi mainostaa Kirkkotrilogia-leffoja (pääosissa George Clooney Auliksena ja Kate Winslet Matleenana) telkkarissa prime time -aikaan jne. ;)
Vai meinasitko että kirjoittaisit salanimen suojissa tms?
Niin niin, jonkin uuden ihmeellisen teoksen pykäisin salanimellä...
VastaaPoistaVoi Kirsti! Silitit juuri yhden lukijasi sydäntä. ( sniffsniff)
VastaaPoistaLämpimin ajatuksin
Minä päätin, että en haaveile moisesta, vaikka joskus mieli tekee yhä. Ennen haaveilin liikaakin. Nyt olen antanut periksi; kirjoitan vain intohimostani teksteihini, ja jos ne joskus menestyvät, olen iloinen. Taannoin sain sähköpostia eräältä runoilijalta, joka kehui molempia romaanejani, ja siitä tuli niin lempeämielisen hyvä olo, että tuntui kuin se riittäisi. Tuntuu vieläkin :)
VastaaPoistaSitä paitsi olen vain isopää. En bestsellerpää...
Sniffsniff itsellesi kirsi:-)
VastaaPoistaHelmi-Maaria, olen minäkin joskus haaveillut. Ja tosiaan, yksikin lukija, johon teksti uppoaa, tavallaan riittää. Koska yksikin ihminen on jo koko maailma.
Taas ollaan ehkä vähän väärässä maassa...ankkapiirtäjä Don Rosa kommentoi joskus että eihän häntä kotikaupungissaan juuri tunneta, fanilaumoihin törmää vasta Euroopassa. Mutta Suomessa taidetaan olla turhan kiinnostuneita siitä mitä muualla maailmassa meistä ajatellaan että moinen "olen muuten massiivisen suosittu Etelä-Amerikassa" julkisuus onnistuisi täällä...
VastaaPoistaMutta ehkä sitä voisi olla salaa ja suomalaisten huomaamatta suosittu sanotaan nyt vaikka että Unkarissa. Mutta ei missään muualla. Sekin olisi aika jännä.
VastaaPoistaDonna Leon kirjoittaa Venetsiassa ja venetsialaisista mutta englanniksi, eikä hän anna kääntää kirjojaan italiaksi. Siksi häntä ei siellä tunneta. Sen sijaan hänen kirjojaan on käännetty mm. suomeksi.
VastaaPoistaMinä asun samassa pienessä kaupungissa kuin John Grisham. Hänen kirjojaan luetaan, mutta kukaan ei tunnista Grishamia ulkonäöltä. Ihan mukava tilanne Grishamille.
VastaaPoistaMaisakaisa, tuo onkin aika hyvä ratkaisu!
VastaaPoistaMutta sinä ilmeisesti tunnet kuitenkin, anonyymi...?
Ja tuosta tulikin taas mieleen, se oma vaivani. Miten paljon minusta on mukavampi lukea romaaneja, joiden kirjoittajista en tiedä mitään.
Mä olen vähän down esikoistani seuranneesta hiljaisuudesta ja en pysty edes ajattelemaan menestystä. Luultavasti se alkaisi ärsyttää, pitäisi olla sit niin 'tip top' tai ainakin hip hop ;).
VastaaPoistaYmmärrän, että riipii. Toisaalta isot kalat kutevat hiljaisissa vesissä.
VastaaPoistaTai sitten musta tulee katkera vanha akka. :D Mulla on jo ne pari kissaa.
VastaaPoistaTai sitten käy näin:
VastaaPoistahttp://www.dw.de/dw/article/0,,5615896,00.html
;D
No niinpä, Hanna:-)
VastaaPoistaAnne, ei kai kissojen kanssa voi katkeroitua? Kun niitä silittelee, katkeruudet haihtuu, näin olen muistavinani.
Enhän minäkään toki Grishamia tunne. Sitä vaan olen ihmetellyt, ettei kukaan muukaan tunne häntä vaikka näin pienellä paikkakunnalla yleensä kaikki tuntevat toisensa. Kirjoituksestasi tuli mieleen, että ehkä Grishamkin enimmäkseen istuu hissukseen sohvalla kirjoittamassa fleece-peittoon käpertyneenä, mitä nyt silloin tällöin käy seuraamassa jotain kiinnostavaa oikeusjuttua.
VastaaPoistaMietin, että miten Grisham on luonut maineensa. Onko hän pystynyt hoitamaan markkinoinnin ilman henkilöönsä kohdistuvaa julkisuutta. Kiinnostavaa pohdittavaa.
VastaaPoistaEihän sinun tarvitse tulla bestsellerkirjailijaksi, kun saat elää haluamaasi elämää jo nyt!
VastaaPoistaEi sillä muuten niin väliä olisikaan, mutta olisi hienoa voida tuottaa iloa miljoonille lukijoille...
VastaaPoista