lauantai 4. helmikuuta 2012

Reetta ja linnan vangit rulettaa!

Kirjava Kettu lasten kirjallisuuspalkinnosta kisaa viisi kirjaa, ja Reetta ja linnan vangit on yksi niistä. Ihanaa!

Eilen olin puhumassa Huittisten maatalousnaisille. Tupa oli täynnä ja kirkkotrilogiani putosi otolliseen maaperään.Monet innostuivat kuullessaän, että tällainen kirjasarja on, koska asia on heillä juuri nyt ajankohtainen.

Mieleen tuli, että miksi en ole itse keksinyt tällaista markkinointistrategiaa. Pitäisikö katsoa millä maaseutupaikkakunnilla on viime aikoina ollut erityistä kuohuntaa luterilaisten seurakuntien sisällä liittyen naispappeuteen ja  homoseksuaalien asemaan, ja  tyrkyttäytyä  näiden paikkakuntien Maatalousnaisille, tai muille vastaaville järjestöille esitelmöimään.

Huomasin, että joko huittislaiset ovat muuttuneet nauravaisempaan suuntaan, tai sitten minusta on tullut hauska, sain porukan aika monta kertaa nauramaan ääneen. Kun olin kulttuurisihteerinä 2o vuotta sitten, se ei ollut mahdollista. Siitä puhuttiin silloin, ja joku valistikin minua, että huittislainen ei naura ääneen. Nyt nauroi!



Share/Bookmark

10 kommenttia:

  1. Onnea tuhannesti, toivoo eräs ystävä.

    VastaaPoista
  2. Tietysti voisi markkinoida, tai eihän sitä tarvitse niin rumasti nimetä. Sehän olisi ajankohtainen kirjallisuuskiertye maakunnissa, osallistumista kulttuurielämään ja kansan syvien rivien kanssa vuorovaikuttamista. Kiertueesta saisi vielä vähän tykimmän, kun ottaisi siihen pari muutakin sanataiteilijaa mukaan.

    Onnea ehdokkuudesta!

    VastaaPoista
  3. Onneksi olkoon ehdokkuudesta! En ole pitkään aikaan kommentoinut tänne, onko sinulla ollut pitkään kommenttien moderointi päällä?

    VastaaPoista
  4. Kiitoksia onnitteluista!

    Annikki, eikö ole hassua, että sana markkinointi koetaan vähän rumaksi, vaikka toisaalta sitähän aina tarvitaan. Sinähän ryhdyit heti suunnittelemaan oikein kirjallisuustapahtumien sarjaa.

    VastaaPoista
  5. Onnea matkaan Reetta ja Linnanvangit!

    Maaseuduksi kaiketi luetaan kaupunkien lähituntumassa olevat asutetut taajama-alueet, jotkut kutsuvat näitä alueita kaupungin ja maaseudun rajavyöyhykkeeksi, raja-alueeksi. Ei enää varsinaista maaseutua muttei vielä aivan kaupunkiakaan. Niille alueille muutto on tasaisesti noussut, eli ihmiset eivät niinkään enää muuta kaupunkeihin vaan niiden läheisyyteen. Elämäntapa on kuitenkin jo kaupunkimainen.

    Eikös Huittinen ole sentään kaupunki? Sieltä on Poriin ja Raumalle vain noin 60 kilometriä, Turkuun, Tampereelle ja Uuteenkaupunkiin alle sata kilsaa. Että aika lähellä isoja kaupunkeja.

    Sitten on vielä nk. ydinmaaseutu ja harvaan asuttu maaseutu (markkinoiden kannalta ei varmaan kovin tuottoisaa aluetta). Vapaa-ajan asumista on runsaasti jälkimmäisissä. Niistä on alkuperäinen väestö enimmäkseen muuttanut pois, joten markkinoinnin kannalta kesäaika ja loma-ajat on parasta aikaa, koska ihmisiä liikkuu paljon. Ainakin alueilla joissa kesäasukkaita on paljon.

    VastaaPoista
  6. Kiitos onnitteluista anonyymi.

    Tuossa markkinoinnissa oikeastaan ajattelin enemmän noita organisaatioita, Maatalousnaiset, Martat jne, joiden joukosta itse asiassa voisi löytyä kirjoilleni kohderyhmää, kunhan pääsisin heidän tietoisuuteensa.

    VastaaPoista
  7. Reetta ja linnan vangit ei suinkaan ole loppuunkaluttu. Seuraavaksi kirjan juonenmukainen kierros Turun linnaan ja sitten näytelmä jonnekin. Kyllä tekemistä riittää, vahvistaa Salme.

    VastaaPoista
  8. Huittinen on kyllä henkisesti perisatakuntalaista maaseutua, vaikka kaupunki on jo iät ajat ollutkin, ja muitakin kaupunkeja maakunnassa on. Lisäksi vielä rukoilevaisuus on vahvana taustalla, vaikkei enää niin näkyvää olekaan. Uskonnollista ja aika ahdasmielistä joukkoa on paljon. Mutta kehityskelpoista vissiin, kun noin hyvä kokemus sinulle annettiin! Onnittelut molemmista!

    VastaaPoista
  9. Onnea ehdokkuudesta! Pidän peukkuja kovasti :)
    Ja hienoa että esiintymiskeikka meni noin mukavasti!

    VastaaPoista
  10. Kiitos Anu:)

    Terhi, satakuntalaiset ovat jäyhää ja perinnetietoista väkeä, joidenkin kohdalla se voi ilmetä ahdasmielisyytenäkin, mutta ei se mielestäni mikään päällimmäinen totuus heistä ole.

    Salme, uskon menestykseen niin kauan kuin olet veturina näissä hankkeissa.

    D

    VastaaPoista

Kerro mitä mielessä!