Anu jo kehui omassa blogissaan, että joku oli huomannut hänen käyttävän kirjoittamisessaan tekniikkaa. Voiko kirjailija edes päästä korkeammalle? Jos kirjailijalla on tekniikka, sen enempää hän ei voi saavuttaa.
Kun luin Anun kirjaa, mietin samalla mitä asioita minun pitäisi nostaa siitä esiin, jos olisin kustantamomme palkkaama tiedottaja, ja tehtäväni olisi suunnitella kirjalle tiedotuskamppanja.
Ylipäätään tiedotteen kirjoittaminen tuntuu vaikealta tehtävältä, koska siinä käytetään uutiskieltä, ja pitäisi vedota faktoihin. Opettajamme Mari Vilska neuvoi, että kirjan sisällöstä pitäisi etsiä asioita, jotka kommunikoivat ajassa liikkuvien ilmiöiden kanssa.
Näitähän kirjasta löytyy. Ensimmäisenä tulee mieleen naisen aggressio. Äitimyytin ja todellisuuden välinen ristiriita. Naisen mahdottomuus sietää omaa aggressiivisuuttaan. Opettaja sanoi, että toimittajat haluavat palvella lehden lukijoita, ja kirjoittaa juttuja aiheista joiden arvelevat kiinnostavan. Onko väkivaltainen äiti lukijaa kiinnostava aihe? Ehkä pitäisi kysyä paremminkin, että minkä median kohderyhmä voisi olla kiinnostunut naisen aggressiivisuutta kuvaavasta romaanista. Vauvalehtien tilaajat?
Toinen teema, jolla on mielestäni yhteiskunnallista merkitystä, on kuuntelijoiden puute yhteiskunnassamme. Ainakin minulla on se käsitys, että on paljon ihmisiä, joiden pitäisi saada kertoa asioistaan jollekin, mutta he eivät tunne ketään, joka jaksaisi kuunnella. Irma löytää kuuntelijan, Ilmeettömän miehen. Irma avautuu, mies kuuntelee, ja pian lähtevät pitelemättömät luonnonvoimat liikkeelle. Juttuideaa voisi tarjota mielenterveys- ja sosiaalialan lehtiin, ja Pam-lehteen. Siis kaikkien normaalijakelun piirissä olevien tiedotusvälineiden lisäksi.
Mitä kirjaan tulee, niin se käynnistyy varsin viattoman oloisesti, ja lukija tulee aika huomaamatta vedetyksi sen omituiseen maailmaan, joten epäilemättä Anulla tosiaan on käytössään tekniikka. Onneksi olkoon Anu!
Tekstit
Kiitos onnitteluista :) Ja [markkina-] analyysista ;D On tosi kiinnostavaa nähdä, miten erilaisia asioita ja näkökulmia eri lukijat kirjasta löytävät.
VastaaPoistaTuntuu kyllä vähän ontolta ajatella, että olen kirjoittajana saavuttanut jo kaiken mahdollisen :-| Mutta ehkä tekniikkaa ei lasketa, jos en itse ole siitä tietoinen?
Voit kilvoitella vielä siinä, että miten korkealta tasolta saat tunnustuksen tekniikastasi.
VastaaPoistaTiedoteteemaan viitaten, Juha-Pekka Koskinen toteaa tuoreessa blogitekstissään: "Suunnitelmani oli aina se, että kirjoitan käännöskelpoisista aiheista enkä tartu päivän pintavaahtoon. Näin olen onnistunutkin tekemään. Paljon olen lukijoilta, ja jopa kriitikoilta, saanut kiitosta juuri tästä; kirjani eivät kuole käsiin. Mutta medialle moinen lähestymistapa on ollut myrkkyä. Kirjan aiheessa on oltava uutinen, jokin piikki. Tasainen maanjäristys häviää varpaille tallomiselle."
VastaaPoistaNiinpä. Olin vähän alakuloinen lukiessani ko. tekstin. Koska se ikään kuin tukee omia pessimistisiä aavistelujani.
VastaaPoista