ennen kuin maailmasta viedään värit,
tarjotaan meille kuolevien lehtien hehku
lohduksi matkalle kaamokseen.
Runotorstai palasi tauolta jo jokin aika sitten, mutta vasta nyt heräsin mukaan.
Tein nyt jotain sellaista, mitä en ole tehnyt koskaan aikaisemmin. Iineksen ja Tuiman selväpäisen kritiikin vuoksi muokkasin runoa.
Tekstit
Neljä ensimmäistä riviä ovat ylimaallisen kaunis kuva.
VastaaPoistaSiksipä ehkä palautat lukijan arkeen ja maanpinnalle samantien kuin sormia napsauttamalla. Minä olisin mieluusti jäänyt noitten ensirivien hurmokseen.
On tosiaan varmaan totta, että runo toimisi paremmin ilman loppulatistusta. Kiitos huomiosta.
VastaaPoistaSamaa mieltä kuin Iines. Kaksi viimeistä säettä ovat aivan kuin eri runoa, ne vaatisivat alkusäkeikseen aivan muunlaista tekstiä. neljä ensimmäistä säettä ovta jo yksinään hyvä ja kaunis kokonaisuus. Neljäs säe kruunaa sen, viides ja kuudes latistavat kokonaisuuden.
VastaaPoistaItsetuntoni ei kestänyt enempää. Oli pakko muokata. Kiitos palautteesta.
VastaaPoistaHieno siitä tulikin.
VastaaPoistaNyt mä en näe niitä hylättyjä säkeitä.. Mutta lopputulos on kuitenkin erittäin kaunis ja lohdullinen
VastaaPoistaNostan hattua, Kirsti, minä en omia runojani panisi nettiin kuin nanonyyminä.
VastaaPoistaKaunis kokonaisuus!
VastaaPoistaTykkäsin ajatuksestasi, sopisi kalenterirunoksi syyskuun kohdalle. :)
VastaaPoistaMinäkin inspiroiduin kokeilemaan.
Kaamos on ihanaa, ei sen takia tarvitse lohduttaa, kesän ikävän vuoksi mieluummin :)
VastaaPoistaKiitos kaikille rohkaisevasta palautteesta.
VastaaPoistaHyvä että rohkaistuit Hanna!
Helena, karaisumielessä minäkin tätä harrastan.
Hieno. Sussahan asuu runoilija, ihan selvästi, anna sen tulla vaan kaapista ulos. :)
VastaaPoistaHieno runo! Muokkaamatonta en nähnyt, mutta muokkaaminen on usein ihan hyvä asia... pitäis itsekin useammin.
VastaaPoistaHirlii, enpä tiedä, ei se runoilija taida ihan asua sisälläni, käy vain joskus kääntymässä ja vilauttelemassa.
VastaaPoistaJl, joo siis muokkaus on kaiken kirjoittamisen äiti ja isoäiti ja kummi ja kaima.
Ihana runo, tiivistää syksyn haikeansuloisen kauneuden täydellisesti! :)
VastaaPoistaTodella upea!
VastaaPoistaOi kiitos Anu ja Iiris.
VastaaPoistaHieno runo.
VastaaPoistaTerkut Kerro ja kirjoita-kurssilta.Me tehtiin myös runo irrallista sanoista joita taululle heiteltiin.Tämmönen tuli
VastaaPoistaElämänohjeita:
Mene vapaaehtoisesti naimisiin.
Pysähtyminen luo mielihyvää
Aika antaa mahdollisuuksia.
Prässi luo paineita.
Juo punaviiniä vain porukassa.
Siis Keltainen apinahan täällä kirjoittaa,kone nappas nyt tytön meilistä tänne nimen.
VastaaPoistaKiitoksia Arleena,
VastaaPoistaHyviä elämänohjeita! Keltainen apina:-) Hyvä kun jotkut jaksavat muistuttaa pysähtymisen tärkeydestä.
Armollista, tosiaan! Hieno ja tiivis ajatus.
VastaaPoista