Kun olen katsonut apurahojen saajien listoja, en ole huomannut yllätyksiä. Minun mielestäni se noudattaa sitä käsitystä, mitkä ovat hyviä, relevantteja kirjailijoita.
Pirjo kulta, totta kai lista sinun mielestäsi noudattaa tuota käsitystä, koska olet itse sillä listalla! Mutta minun mielestäni listalta puuttuu hyviä relevantteja kirjailijoita, ainakin yksi, hahhaa. No ehkä joku muukin. Äh, miten typerä puheenaihe. Sanon tässä yhteydessä nyt vain sen, että tuollaiset kommentit kuin Pirjo Hassisella saavat minut ajattelemaan, etteivät kirjailijat keskimäärin ehkä kuitenkaan ole kovin älykkäitä.
Kerroinko jo, että Karisto juhli näyttävästi 110 vuotista taivaltaan Helsingin Pörssitalossa eilen. Punaviini varsinkin oli ihan älyttömän hyvää. Olin jälleen rento kuin rautakanki, ja kuuntelin kateellisena miten kollegat kertoivat kiinnostavista kirjoistaan. Miksi minä en tajunnut tuota kirjoittaa, ja tuota ja tuota, kävi mielessäni kun kuuntelin syksyn kirjojen esittelyä. Tapasin myös yhden tulevan kirjailijan, Hannan, jonka fantasiaromaanin vuoksi minun fantasiaromaanini ilmestyy vasta syksyllä 2011. En ole siitä katkera kylläkään, vaikka hän taisi vähän pelästyä, kun huomautin asiasta.
Juhlat menivät hyvin, minua jopa haasteltiin kirjallisuuslehteen, mikä on aina suuri tapaus elämässäni. En ehkä ollut kauhean innostunut toimittajan valitsemasta näkökulmasta, mutta menköön. Olen kyllästynyt esiintymään hyljeksityn viihdekirjallisuuden mannekiinina, mutta sehän minä selvästikin olen. Kunpa saisin myyntilukuihini yhden nollan lisää perään, niin johan loppuisi valitus.
Tekstit
Tuo Hassisen sitaatti oli kyllä loistava. Alkoi hymyilyttää.
VastaaPoistaHyvä oli myös Elina Jokisen väitöskirjassa haastatellun Kirjallisuuspäättäjän mielipide:
VastaaPoista"On tietenkin mahdotonta lukea kaikkien hakijoiden tuotantoa, mutta arvosteluja yms. tulee jokainen jäsen lukeneeksi vuoden mittaan melkoisesti." (Esa Mäkinen: Väitöstutkimus selvittää kirjailijatuen merkitystä. HS/Kulttuuri3.9.2010)
Kaikki tämä tulee jatkumaan niin kauan kuin kirjailijat hyväksyvät sen. Kirjailijan täytyy olla Suomessa kiltti ja vaieta kaikista epäkohdista, joita huomaa. Hänen täytyy hakeutua hyödyllisten ihmisten seuraan, kannattaa hyödyllistä puoluetta ja maailmankuvaa, solmia hyödyllinen avio- tai avoliitto.
Hän voi toimia vain salaa, tehdä hiljaista "myyräntyötä" edistääkseen asiaansa kuten eräässä keskustelupalstassa neuvottiin. Kirjailijat ovat jämähtäneet suomettumisen aikana opittuun vaikenemiseen ja mielistelyyn. !:)
Toivon, että jokainen kirjallisuutta arvostava lukee tuon Hesarin artikkelin.
Niin sanottu sammakko... ;)
VastaaPoistaMitä hupsit, Kirsti, Reetta ja linnan vangit kuulosti erittäin kiinnostavalta, ja aihe on tosi hyvä! Olisin nyysinyt kappaleen kirjakassiini, mutta kirjasi ei ilmeisesti ehtinyt eiliseen proggikseen mukaan (paitsi kansikuva).
VastaaPoistaHesarin juttua voin kommentoida tarkemmin vasta kun olen lukenut sen (täytynee tässä kohtapian piipahtaa Ärrällä tai vanhempia moikkaamassa).
Anu, mulla se ruoho on aina vihreämpää aidan toisella puolella:-)
VastaaPoistaTerhi, joo muiden sammakot on hauskoja, mutta kun niitä pääsee itseltä, niin se on harmi.
Anna, tuo mainitsemasi mielipide oli kyllä tosiaan aika hyvä myös.
Rooibos:-)
Se on melkein yhtä hyvä kuin anekdootti kirjailijasta, joka lähetti käsikirjoituksensa useisiin kustantamoihin luettavaksi. Hän laittoi niihin muutaman hiuksen tms merkin stategisiin kohtiin.
VastaaPoistaTavanomaisen ajan kuluttua hän sai käsikirjoitukset takaisin. Saatekirjeissa oli esitetty muutama kohtelias mielipide kirjasta ja sitten tuo "Valitettavasti ..". Vain yksi kustannustoimittaja oli lukenut käsikirjoituksen.
Oottelinkin jo että millonka sulta tulee juttu tästä :)
VastaaPoistaSiis mun tuli jo vähän sääli, kaikkia niitä lukijoita jotka luulevat, että kaikki merkittävä ja tärkeä kirjallisuus on palkittujen ja apurahakirjailijoiden kirjoittamaa.
Hyvä ja mielenkiintoinen aihe väitöskirjaan, nämä tämmöiset vähän ravistelevat totuttuja arvottamisperusteita ja ajattelumalleja.
Tarjolla tänään Hassisen kone, mikä on kovin koneista, kuka statuksessa taas pienempi, vähäarvoisempi. Kirsti-kulta, oletko edes ollut kirjakerhojen jäännöspalana, euron myytävänä korkeakirjallisuutena? Jos et, et ansaitse apurahoja, mutta papuja saa Lidlistä aika halvalla.
VastaaPoistaJotenkin näin ne apurahat ja niiden saajien arvostus niitä muita kohtaan voisi mennä.
Niinkö se onkin.
VastaaPoistaBarbara Cartlandin kirjoja on myyty 150 miljoonaa klp. Miksi Barbara ei saanut kirjallisuuden Nobel-palkintoa? Kauheaa.
Barbara ei ollut kuitenkaan ronkumassa apurahoja. Miksi menestyneet suomalaiset kirjailijat hakevat apurahoja? Hehän tulevat toimeen myyntituloillaan?
Hirlii, tietysti tällaiset jutut pistävät miettimään, että mistä nyt tuulee.
VastaaPoistaAnonyymi 1, onko Lidlin pavut hyviä?
Anonyymi2, Miksi Cartland ei saanut Nobel palkintoa, hyvä kysymys.
nyt ei tuule enää vain idästä, vaan joka puolelta, vaikka tarja h väittää toisin.
VastaaPoistaKun luin Hesarin juttua, tuli spontaanisti mieleen, mitä ihmettä Pirjo Hassinen tekee apurahalistalla. Lukijalla riittää ihmeteltävää ja kirjailijoilla sekä kadehtimista että tahatonta (aiheetonta?) nokannostoa.
VastaaPoistaMinä biletin Gummeruksella samana iltana, kiitos ystävän. Pienenä ja tuntemattomana oli hyvä olla. Pari hyvää keskustelua kävin, enkä oikein edes tiedä kenen kanssa. Mutta hyvää punkkua sielläkin ja kotiin viemisinä Jussi Siirilän uusin (Historia on minut vapauttava).
VastaaPoistaTuo Hesarin juttu on vielä lukematta mutta luulen että tässä se olennainen tulikin. Kertoi kirjailijan ajatusmaailmasta sen mitä en halunnut tietää, mutta mitä minun ehkä tarvitsi tietää. Mitähän minä häneltä olen lukenut. Joelin joskus kauan sitten (en muista siitä mitään) ja Jouluvaimon joka jäi kesken. Ei siis sykähdyttäviä elämyksiä.
Terveisin Liisa ihmemaassa
Anonyymi, yksi asia Suomessa muutu, ja se on rähmällään olo.
VastaaPoistaEllinoora, niin noi apurahat oli ehkä joskus selkeästi kirjailijan toimeentulon turvaamista, mutta nykyään ne yhä selkeämmin ovat palkintoja. Jotka tietysti monen kohdalla sitten myös turvaavat heidän toimeentuloaan, mutta on myös heitä jotka pärjäisivät ilmankin. En tiedä Hassisesta että kuinka tasaseen myy paljon ja kuinka paljon. Kirjailijahan kuitenkin saa vain pienen siivun myynnistä.
Reine, näissä geimeissähän on olennaista, että oikeat lukijat tykkäävät. Jos minulle joku tyttö kirjoittaa, että hän säilyi murrosiästään hengissä Emma-kirjojen ansiosta, niin sillä ei ole merkitystä, eikä se näy missään, joten ei kirjoillanikaan ole merkitystä. En ole relevantti kirjailija. Niin kuin en olekaan. Mutta onko kukaan? Siis ihan oikeasti? Kirjat ovat kirjoja. Ajanvietettä, ajatuksia.
Mä en löydä tuota juttua hs.fi:stä. Oliko se vain paperiversiossa vai oonko muuten vaan blondi?
VastaaPoistaMun mielestä se juttu oli erittäin kiinnostava. Olen samaa mieltä myös monista asioista kanssasi.
VastaaPoistaJutussa mainituista kirjailijoista ainakin Risto Ahti, Leif Salmén, Olli Jalonen ja Tomi Kontio ovat sellaisia, joiden kirjoja en ole ikinä lukenut. Hyi minua, olen sivistymätön moukka. Pirjo Hassisen, Kai Niemisen ja Leena Landerin kirjoja olen ehkä lukenut joskus vähän, mutta en voi olla tästä varma, koska kunnon muistikuvaa asiasta ei ole.
Sen sijaan jutussa mainittiin Arto Salminen ja Harri Sirola esimerkkeinä hyviksi tunnustetuista kirjailijoista, jotka jäivät apurahaporukan ulkopuolelle. Molempia arvostan ja olen heistä myös blogannut.
Gummeruksen bileissä uus jodeka Timgren sanoi puheessaan (kuka lie kirjoittanut vaiko ihan itse) jotain LUKIJOIDEN tärkeydestä ja kirjan iästä, sen kestoarvoista (jos oikein muistan *wirn*) sekä aika paljon muutakin - no ainakin kaksi - viisasta asiaa! Tykkäsin. Nuori mies tuntuu olevan oikealla paikalla, vaikka pääsee vaikuttamaan täpöllä vasta 2012.
VastaaPoistaApurahoista, herttijee, Hassinen! Siis sehän oikeasti eläisi muutenkin tuotoksillaan, I presume. HS:a en ole lukenut, jollei se ole nettiversiossa ja sitä en ole ehtinyt kunnolla katsastaa. Pistän muistiin!
Aiemmin pohtimasi apurahojen arvonta voisi olla hyvä juttu. Jospa Rahis (RAY) järjestäisi vuosittaisen apurahaloton? Jossa tietty summa jaettaisiin tietylle määrälle kirjailijoita, jotka eivä ole koskaan saaneet apurahoja. Summa vaihtelisi tietysti loton periaatteiden mukaan, kaikki anojat eivät onnistuisi, mutta ehkä jakauma olisi oikeudenmukaisempi kuin nyt?
Sitähän toistellaan usein, että ei apuraha mikään sosiaalituki ole. Ei minua ihmetytäkään se, että niihin on oikeutettu myös taiteilijat jotka kieriskelevät rahassa - minua ihmetyttää se, miksi kukaan rahassa kieriskelevä hakee APUrahaa. Minä en hakisi, en siksi ettenkö pitäisi itseäni riittävän hyvänä kirjailijana, mutta jos en laisinkaan TARVITSISI apurahaa, en käsitä miksi sitä hakisin. Luultavasti ei juolahtaisi edes mieleen. Ja vaikka juolahtaisi, ajattelisin että varmaankin joku muu tarvitsee sitä apurahaa enemmän.
VastaaPoistaToisaalta olen kuullut huhuja semmoisestakin ilmiöstä, että mitä enemmän ihmisellä on rahaa, sitä enemmän hän sitä haluaa. Kenties siinä on perää, se selviää sitten kun voitan lotossa.
Mutta mä nyt olen tietty muutenkin kamalan vanhanaikainen, pitäisi ehkä päivittää kyynärpäät nykyaikaan. Ja voi olla ettei mun arkirealiteetit toimeentulon suhteen muutenkaan ole ns. keskiarvon tasalla, kun en omista autoa, lapsia, isoa kallista velkaista kämppää tai muutakaan rahannielijää.
No onhan kansallisikonimmekin, Sofi, sanonut, että Suomessa julkaistaan paljon turhaa kirjallisuutta.
VastaaPoistaTurhaa on tietysti kaikki se, joka ei saa apurahoja.
Apurahahan on tarkoitettu taiteelliseen työskentelyyn, eikä se ole "taidepalkinto" vaan sen tarkoitus on turvata toimeentulo työskentelyn aikana. Siksi se tuntuu aika kummalliselta, että ne jotka ovat ihan riittävän hyvissä varoissa ylipäätään hakevat työskentely apurahoja tai että se heille myönnetään. Mutta ehkäpä se on muuttunut "taidepalkinnoksi" ...
VastaaPoistaTaiteilijoiden eläkkeiden suhteen on myös vallalla merkillinen logiikka, eräs tuttu hakee nyt toista kertaa ja sanoi että hänen edustamallaan alalla sen saaminen on lottovoitto tai arpaonnea saako vaiko ei (tai suhdetoimintaa). Hänen työeläkkeensä kahdenkymmenen vuoden freelancer töistä on olematon. Niitäkin myönnetään kai "hyvillä suhteilla", ja kuitenkin niiden alkuperäinen tarkoitus on turvata toimeentulo kun taiteilija saavuttaa kansaneläkeiän.
Taiteilijoiden sosiaaliturvassa on paljon korjattavaa.
Mitä korjattavaa siinä on? Kyllähän 88 eurolla kuukaudessa hyvin toimeen tulee, jos on kuollut ennen eläkeikää.
VastaaPoistaHanna Helmi,
VastaaPoistaapurahajutun löytää parhaiten kirjoittamalla haku-ikkunaan väitöskirjan tekijän nimen "Elina Jokinen". Siellä on kuitenkin vain lyhyt uutinen. Ota kirjastossa valokopio jutusta tai pyydä lehti naapuriltasi. Juttu on Kulttuuri-osastossa.
http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/V%C3%A4it%C3%B6s+Apurahakirjailijasta+on+tullut+normikirjailija/1135259869135
Olen ihmetellyt sitä, että kirjailijaeläkkeitä annetaan ihmisille, joilla on ollut korkeapalkkainen virka, jotka ovat olleet jopa ministerinä, joten heille on kertynyt mahtavat eläkkeet jo ennen kirjailijaeläkkeen saantia.
VastaaPoistaMiksi Sofia vihataan?
VastaaPoistaSiksi, että Sohvi on mäntti ja kirjoittaa kehnosti! Käyttää muiden tekstiä omanaan, omii nimiinsä viitteitä jne. EN puhu plagioinnista, en. Pitää itseään välillä virolaisena, välillä suomalaisena - ihan miten tarvis on. Vihaan sitä naista ja sen älyttömän asenteellisia opuksia. Odotan, että joku fiksu suomentaisi muutamia virolaisia tai venäläisiä nykykirjailijoita, joilla on myös toisenlainen näkökulma asioihin. Tämä EI ole tasapuolista, ei varmaan minun mielipiteenikään. Mutta tasan varmasti olen leidin opukset lukenut ja mielipiteeni niistä tuonut - perustellusti - julki! Nih kerta.
VastaaPoistaSori, nyt tää lainaa pitkästi:
VastaaPoistaReine, näissä geimeissähän on olennaista, että oikeat lukijat tykkäävät. Jos minulle joku tyttö kirjoittaa, että hän säilyi murrosiästään hengissä Emma-kirjojen ansiosta, niin sillä ei ole merkitystä, eikä se näy missään, joten ei kirjoillanikaan ole merkitystä. En ole relevantti kirjailija."
Minä kai totisesti olen Liisa ihmemaassa ja haluan pysytellä sellaisena, mutta vielä elän siinä utopiassa että jos joltain saisin tarinastani tuollaisen palautteen, olisin onnistunut. Kolmiokirjoitan lapsilleni kumisaappaita ja matkakortteja, se on realiteetti, mutta se mitä kirjoitan "muuten" on hyvää jos se pelastaa yhdenkin ihmisen päivän, viikon tai vaikka murrosiän.
Onpa täällä kommentteja! Kiitos niistä kaikille!
VastaaPoistaPolga, oletko seurannut Jaan Kaplinskin blogia, hän paukuttelee Oksasta.
http://jaankaplinski.blogspot.com/2010/08/sofi-oksanen-and-stalin-award.html
Salla, esimerkkisi osoittaa, että makuasioitahan nämä ovat. Siksi olen entistä enemmän sitä mieltä, että apurahat olisi syytä arpoa. Sinänsä siis kuulun samaan elättikerhoon kuin varsinaiset kultapossukerholaisetkin, että pidän apurahasysteemiä tärkeänä.
Anu, minä kyllä ymmärrän ihan hyvin, että ihminen haluaa aina lisää rahaa. Ja ymmärrän senkin hyvin, että kun rahaa annetaan, ihminen uskoo, että syystä annetaan ja että hän on sen kaiken ansainnut. Niin minäkin ajattelisin luultavasti.
Hirlii, kyllä tuossa apurahafilosofiassa on tosiaan ihan merkittävä muutos tapahtunut viime vuosien aikana.
Reine, kyllä tuo palaute tietysti oli tärkeä ja antaa jonkinlaista omanarvontuntoa.
Arvonta on oikeudenmukaista, jos siihen otetaan kioskikirjailijat (Suomessa Kolmiokirjalle kirjoittavat luuserit) mukaan. Ne jonka munaskuilla tai - sarjoilla myydään, ja millä hintatasolla. Niin, pakkohan on kirjoittajien jollakin leipänsä ansaittava. Huoraako sitä sitten päällään tai elimellään, ihan sama. Kaikkia meitä ei palkita. Meitä vain myydään.
VastaaPoistaJa huomatkaa, Hassinenkin on tehnyt kioskikirjallisuutta, ylpeilee silläpä vielä, varsinkin näillä pornojutuillaan. Silti hänen ihmis/kirjoittajakäsityksensä on sosiaalidarwinistininen. Minä. Minä. Vähän niin kuin Tervo. Minä minä.
Kuinkahan paljon "hyvää" kirjallisuutta jää kirjoittamatta, kun joidenkin on elannokseen pakko kirjoittaa nälkäpalkalla kioskikirjallisuutta? Kyllä apurahat pitäisi suunnata juuri tällaisiin potentiaalisiin bestseller-kirjailijoihin.
VastaaPoistaNiin kuivaa tekstiä suoltavat monet "hyvät" kirjailijat. Hoh hoijaa. Harmittaa, että on tullut ostettua suuren mainosrumban provosoimana.
Paljon lukeva
Onpa täällä katkeroitunutta jengiä! "Minäminä" - no mutta kirjailijathan ovat tunnetusti itsekeskeisimpiä ihmisiä, mitä maa päällään kantaa. Joskus toivoo, että eivät olisi: tulisi ehkä hiukan parempaa kirjallisuutta maailmaan.
VastaaPoistaJa Pirjo Hassinen on mielestäni loistava, jatkuvasti uusiutuva kirjailija, jonka teksti vie niin että tutisee.
Nälkäpalkalla kirjailijan on tehtävä kaikenlaista hengenpitimikseen, käytävä jopa päivätyössä. Eikös se vie aikaa "hyvän" kirjallisuuden kirjoittamiselta? Arto Salminenkin ajoi taksia.
Sofi Oksanen ei ole kirjailijaolemukseltaan suomalainen eikä virolainen, vaan edustaa uutta kirjailijasukupolvea, joka nousee kansallisten erojen yläpuolle. Sen huomasi jo hänen kirjastaan Stalinin lehmät, kuten kirjoitin jo vuosia sitten siihen Kiiltomadon keskustelupalstaan, joka on poistettu netistä).
VastaaPoistaSofi Oksanen nousee äitinsä kotimaan Viron ja viime vuosisadan kauheuksien yläpuolelle ja kirjoittaa siitä, mikä on yleisinhimillistä. Antiikin tragedioissahan kuvataan myös pahuutta ja rakkauden tuhovoimaa. Samoin tekee Shakespeare.
Lue lisää blogistani (linkki).
Sofi Oksasen Puhdistus on ihan hyvä kirja. Turha mollata Sofia! Ja sanon, että ihan hyvä, ei siis ihmeellisen paljon nerokkaampi ja parempi kuin muut suomalaiset hyvät kirjat.
VastaaPoistaPuhdistus on osoittanut, että kirjojen menestys on arvaamatonta - kukaan ei voi tietää, missä se seuraava hitti on.
Lisäksi Puhdistus osoittaa kiistattomasti, että jokin mättää suurten suomalaisten kustantamojen vientipolitiikassa. Käsittääkseni Oksasen käännösmenestykset ovat perustuneet paljon hänen ja hänen lähipiirinsä omiin ponnisteluihin, ei kustantamon ammattimaiseen toimintaan. Kyllä tuolla maailmalla on kiinnostusta suomalaista kirjallisuutta kohtaan, sitä vain pitää osata viedä! Samoin Elina Hirvonen on saanut hyviä sopimuksia ulkomaille. Varmasti moni muukin suomalainen kirja kiinnostaisi maailmalla!
Mun mielipide Puhdistuksesta löytyy linkistä.
Salla,
VastaaPoistakiinnostava arvostelu ja paljastavat kommentit.
Kirjoitin oman mielipiteeni Parnassoon heti tuoreeltaan kirjan juuri ilmestyttyä. Olen nopea lukija. En ollut nähnyt näytelmää enkä muuta kritiikkiä, kun sitä ei vielä ollut. Olen edelleen samaa mieltä: Sofi kirjoitti suurteoksen, joka tulee jäämään kansainväliseen kirjallisuuteen. Kirjailijana ihailen hänen kieltään ja kykyään aikatasojen käsittelyyn. Luojalle kiitos minulta puuttuu kateuden geeni.:)
Tunnen olevani paljolti marginaalissa suomalaisessa kulttuurielämässä. Nuori polvi tuntuu läheiseltä, sillä se on jo yleiseurooppalaista ja siinä mielessä kansainvälistä, eikä marssi sen vanhan kansainvälisen laulun tahdissa.:) Suomen kulttuurielämä näyttää muuttuvan ihan rytinällä.
Leena Parkkisen Sinun jälkeesi Max on nyt myyty useampaan maahan käännettäväksi. Esikoinen vielä. Ainakin omasta mielestäni vähän erikoisempi ja tykkäsin. Tosin se sai HS:n palkinnon, mutta silti. Tyylikäs ja taitava opus. Tällaisen uutisen kuulee mielellään. (kustantajana Teos)
VastaaPoistaAno Nyymille: En osta kirjoja, jos ne eivät ole mieluisia. Jonotan ensin kirjastosta ne, luen ja jos vielä haluan ne itselleni, odotan alea tai mahd. pokkaripainosta. Olen siis oikea kirjailijoiden kauhu. Mutta silti minulla on hirmuinen määrä kirjoja ja kaikki on taatusti luettu - moni useampaan kertaan!
Toistan täällä saman, kuin pazin blogissa: En usko HS:n arvosteluihin välttämättä kovinkaan paljon. En myöskään Mitä Suomi lukee -listoihin. Kyllä oma mielipide tulee pystyä muodostamaan muutenkin. Kumma kyllä, joskus tulee helmiä vastaan. Erityisen paljon olen viime vuosina tykästynyt Emma Juslininiin sekä suomeksi että ruotsiksi ja pidän myös siitä, että kirjat ilmestyvät yhtä aikaa molemmilla kielillä! Tämä ei ollut mainos vaan maininta...
Suomessa on paljon hyviä kirjailijoita, mutta myös mielestäni todella mitäänsanomattomia pönöttäjiä, jotka feikkaavat sanankäytön nihilismillä ja toiset luulevat heidän olevan Valdavan Kuldurelleja Kirjoiddajia :)
Eikö kaikkien suomalaisten kirjailijoitten menestys ulkomailla ole iloinen asia, josta haluaa kuulla?
VastaaPoistaOlen sen verran kuormittuneessa tilassa, etten pysty vastaamaan jokaiselle. Yksi anonyymi huomautti, että onpa täällä katkeroitunutta porukkaa, mutta jokseenkin katkeroituneelta kuulosti hänen omakin kommenttinsa, ja muutenkin näyttäisi anonyymeilla olevan tunteet pinnassa.
VastaaPoistaOmasta kokemuksesta allekirjoitan sen, mitä Salla sanoo, että kustantamot eivät välttämättä olen ajan tasalla kirjailijoidensa käännösmahdollisuudesta, koska oikeaan ihmiseen tutustuminen on nyt omalla kohdalla poikinut käännösprojektit sekä englanniksi, että venäjäksi. En kylläkään odota mitään ihmeellistä mullistusta tuolta suunnalta, mutta ainahan se on hauskaa, kun omat tekstit saavat mahdollisuuden löytää uusia lukijoita.
Hyötyykö kustantaja muuten millään tavoin kirjan käännöksestä? Kirjailijahan ne oikeudet omistaa, jotka käännettäväksi myydään. Luultavasti ainakin pientä välillistä lisäystä voi syntyä kotimaankin markkinoilla, jos uutisoidaan "Kirjailija XYZ:n teoksesta ÄÖY tehdään käännös japaniksi", mutta noin muuten? Ehkä se selittäisi osaltaan kustantamojen vähäistä aktiivisuutta suomalaisen kirjallisuuden tyrkyttämisessä maailmalle.
VastaaPoistaKirjailijan oma-alotteinenkin maailmanvalloitus voi epäilemättä toimia. Mutta se vaatii toimeliaisuuden lisäksi varmasti vähän tuuriakin, ja pitäisi keksiä sopivat kanavat ja tutustua sopiviin tyyppeihin.
Niin joo läpä lässyn, jäi ajatus vähän nysäksi ja toistelin osittain Kirstin edellistä viestiä. Mutta kenties tällaisessa asiassa voisi kehitellä jotain porukkatoimintaa, esmes kirjailijayhdistyksissä, tai ehkä koota vaikka Kirjailijaliiton toimesta jonkunlainen tietopläjäys käännöksiä halajaville.
VastaaPoistaKas, googlasin huvikseni, ja löytyihän mm. FILIn sivuilta tämmöinen faq-lista:
http://www.finlit.fi/fili/fi/fili/toiminta/faq.html
Mutta omatoimityrkytykseen tuossakaan ei kauheasti ole ohjeita.
Mitähän katkeraa on siinä, että tunnustaa Pirjo Hassisen olevan hyvä kirjailija, joka ehdottomasti ansaitsee apurahansa?
VastaaPoistaJa loistava on Sofi Oksanenkin.
Ja moni muu.
Hatunnosto heille, jotka osaavat ammattinsa!
Anu,
VastaaPoistajos kirjailija järjestää itse yhteydet ulkomaille, hän saa luonnollisesti enemmän rahaa kuin silloin, kun kustantaja hoitaa asian. Kirjailijaliiton lakimies tietää tämän asian parhaiten.
Jotkut kustantajat vaativat kirjailijaa allekirjoittamaan kustannussopimuksen, jossa kustantajalle annetaan etuoikeus myös TV-ohjelmien tekoon tms. Niin ei saisi olla. Pitää lukea kustannussopimus tarkkaan ja kysyä aina neuvoa kirjailijaliitolta - näinäkin ankeina aikoina.:)
Sitten ovat vielä agentit. Se on asia erikseen. Vasta tulossa Suomeen. Muutama kirjailija on käyttänyt agentteja.
Usein on kyseessä myös ns hyvä veli -systeemi, jos tuntee sopivia ihmisiä kustannusmaailmassa. Kaikki käännetyt kirjat eivät ole suinkaan olleet mitään menestysteoksia tai muulla tavoin ainutlaatuisia. Friends in high places.:)
Anu, minullakin nämä käännöshommelit, jotka siis ovat ihan alkutekijöissään, etenevät Burning Bridges projektin kautta, eli jotkut toimeliaat ovat keksineet, että ryhdytäänpä kääntämään ja viemään kirjallisuutta ulkomaille. Siihen on anottu rahaa ja palkattu ihminen vetämään projektia jne.
VastaaPoistaAnonyymi, tarkoitin että minusta siinä ylipäätään on jotain katkeraa, kun pitää nimettömänä luuhata purkamassa mieltään blogeissa. Et edes nimimerkkiä ole halunnut keksiä itsellesi.
Kiitos Anna, siinähän tulikin jo tietopläjäystä kerrakseen :) Agenttia tällä profiililla tuskin vielä kantsii hankkia, joten ei muuta kun verkostoitumaan. Pitäisköhän tässä ennenpitkää joustaa Facebook-periaatteestakin...
VastaaPoistaVoi kamalaa, eikö sinulle saa kommentoida anonyymisti olematta laiska ja katkera blogeissa luuhailija? Anonyymejä ovat suurimmaksi osaksi myös lukijasi, kaikkihan täällä ei voi olla yhtä suurta ja iloista, yksimielistä perhettä. Jos se on ideaali, niin vaihda toki blogisi nimeksi Kirjailijan diktatuuri.
VastaaPoistaKultamussukkani, en tietääkseni kieltänyt sinua enkä ketään muutakaan kommentoimasta anonyymina. Kirjailjan diktatuuri kyllä olisikin ihan kiva nimi blogille. Pidän mielessä, jos vielä tulee tarve perustaa uusi. Lähettää osoitteesi, niin saat paluupostissa Kirjailijan häiriöklinikan tunnustuspalkinnon.
VastaaPoistaMiksi mitätöit minut kultamussukkaiseksi? Sanojen ja käsitteiden valta on todellista. Miksi minun mielipiteeni meni johonkin lohkoon "tuota ei tarvitse kuunnella, eikä ainakaan ottaa tosissaan".
VastaaPoistaSiksi, etten erota teitä anonyymejä toisistanne. Numeroikaa itsenne edes.
VastaaPoistaAivan niin, kuten juutalaiset.
VastaaPoistaNiin, kyllähän tämä blogin kommenttilaatikko käy kaasukammiosta:-)
VastaaPoistaKäyhän se, mutta en oikeasti tiedä, haluatko sitten tappaa lukijasi, nekin jotka ovat laiskoja tai haluttomia keksimään edes nimimerkkiä, jotta sinä kirjailijana pysyisit laskuissa mukana.
VastaaPoistaSiis jos jotenkin itse olen lahtauskärryllä mukana, niin on olemassa hyviä kommentoijia, ne joilla on nimeä ja ovat kulttuurellisesti arvostettuja tai joilla on edes mielikuvistusta keksiä jokin Liisa lippa vinossa -nimimerkki. Pahnan pohjimmaisena olemme sitten me anonyymit, mitättömät, mielikuvituksettomat lukijat, joille jostakin jumalan armosta pitäisi jotain sanoa.
Samaan aikaan sitten itse sauhuat epätasa-arvosta kirjallisuuden kovalla kentällä. On olemassa Hassisia ja Oksasia, jotka kuuluvat kauas, mutta se viihdekirjailijan lehmänkello ei kauas kanna.
Kaikki me tietysti olemme aina suhteessa muihin, mutta jotain tässä vastakkain asettelussa on pielessä.
Kaikki kommentit ovat arvokkaita. Ongelma syntyy siitä, että jos samassa ketjussa on kymmenen anonyymiä kommenttia, niin eihän niistä ota selvää vanha erkkikään. En tullut ajatelleeksi, että nimimerkin keksiminen olisi työlästä, eikä taida ollakaan, kun heti generoit Liisa lippa vinossa nimimerkinkin. Miksi et siis käytä sitä?
VastaaPoistaTietääkseni en ole sauhunnut täällä epätasa-arvosta. Hassisen kommentti Hesarissa oli pönttö, kai sellaisen nyt saa sanoa jos on sitä mieltä. En ole puhunut mitään hänen kirjoistaan, en myöskään Oksasen kirjoista, niistä ovat täällä kiistelleet ihan muut ihmiset kuin minä.
HS-raadissa Annamari Vänskä luonnehti Puhdistusta neuvostovastaiseksi.
VastaaPoistaJa täällä Sofi Oksasen kirjoja moititaan aseenteellisiksi.
Millaisella asenteella Neuvostoliitosta pitäisi kirjoittaa, että se kelpaisi Polgan ja Vänskän kaltaisille retrokommunisteille?
Veikko
Jos asiat kiistelevät keskenään, ei henkilöllisyydellä ole merkitystä.
VastaaPoistaSitten kun henkilöllisyydellä on merkitystä ja nimestä seuraa jokin oletusarvo asialle kuin asialle, puhutaan imagomaalauksesta, kaunistellaan ja kumarretaan tuolle, pyllistetään tuolle.
Anonymiteetti on sananvapautta. Mitä väliä sillä on erotetatko henkilöt toisistaan? Sillä kaiketi pitäisi olla merkitystä, mistä puhutaan.
Liisa lippa vinossa
Liisa lippa vinossa on minusta kuitenkin aika anonyymi ja vapaa toimija. Jos ketjussa on vaikka viisikin anonyymia kommenttia, on vastauksessa aika vaikea eritellä, että mikä vastaus on tarkoitettu kenellekin anonyymille, puhumattakaan että vastausta kyhätessä muistaisi kuka anonyymeista sanoi mitäkin. Olet ehkä nuori ihminen, etkä ymmärrä miten hataraksi ihmisen pää muuttuu kun se vanhenee.
VastaaPoistaKirsti,
VastaaPoistasuosittelen "blogidiktatuuria". Tämä on sinun blogisi, sinä määräät täällä.