tiistai 7. heinäkuuta 2009

Olen teräsnainen

Rikoin boikottiani ja ostin iltapäivälehden, koska sain tietää että sen liitelehdykäisenä kaupiteltavassa Ilonassa on arvio kirjastani.

Koska edelleen toivon, vaikka toivoa ei olisikaan, että tulisi ihmeellinen myyntipiikki joka ratkaisisi taloudelliset huoleni, riemastun aina kun kirjani saa julkisuutta.

Juttu oli puolen sivun kokoinen. Siinä oli minusta iso pärstäkuva, kuva kirjan kannesta ja arvio kirjasta. Parasta oli, että arvostelun kirjoittaja Laura Honkasalo luonnehtii minua viihdekirjallisuuden teräsnaiseksi koska olen puolustanut viihdekirjallisuutta. Ajatelkaa, eikö ole ihanaa. Siis ihan oikeasti.

Olen tietysti ollut kyllästynyt epämääräiseen maineeseeni romanttisen viihdekirjallisuuden puolustajana, mutta siitä huolimatta tuntuu upealta olla teräsnainen. Toki tiedän totuuden, siis etten ole teräsnainen, vaan pelokas pupujussi, mutta kumminkin. Kun lehden palstalla sanotaan teräsnaiseksi, voin hetken kokea olevani teräsnainen.

Pidin myös jutun loppukaneetista, jossa sanottiin kirjani osoittavan, että viihdekirja voi käsitellä myös yhteiskunnallisia teemoja.

Share/Bookmark

17 kommenttia:

  1. Hienoa, onneksi olkoon, hauskaa tuntea teräsnainen.

    VastaaPoista
  2. Hienoa, teräsnainen! Hyvä, että sait äänesi kuuluviin.

    VastaaPoista
  3. Hyvä asia, että saat julkisuutta ja näkyvyyttä.

    VastaaPoista
  4. Johtuisikohan engl. kielisten kirjojen lukemisesta, että tuntuu yhä vaikeammalta tietää, missä kulkee raja viihteen ja muun välillä suomeksi. Ei edes auta se, että joskus tuli opiskeltua kotimaista kirjallisuutta. Milloin suomenkielinen kirjallisuus on viihdettä, milloin ei? Onko kriteerinä se, viihtyykö kirjan parissa... ?

    VastaaPoista
  5. Rilla, samaa olen miettinyt. Mutta ainakin kannesta viihdekirjan kai vielä erottaa, aikaisemmin myös sisäliepeen kirjailijakuvasta. Jos kirjailija oli tupeerattu ja meikattu nainen, tiesi kirjan olevan viihdettä:-)

    Kiitos kannustuksesta Susu, Arja ja Salme

    VastaaPoista
  6. Hienoa, että sait huomiota! Sen olet vihdoin ansainnut. ( Ja samaan aikaan kadehdin sinua - en huomiostasi, vaan siitä, että uskallat pitää näin avointa blogia. Itse en siihen kykene, vaan piiloudun, kyyristelen, pyytelen anteeksi, ja olen pelkkää kierrätyspaprua, kaukana teräsnaisesta.) Onnea!

    VastaaPoista
  7. Harva teräsnainen tietää olevansa sitä. :) Kunnon kirja-arvostelu on nykypäivänä kuin lottovoitto, onnea!

    VastaaPoista
  8. Hei anonyymi, ehkä blogin pitäminen ei olekaan kiinni rohkeudesta vaan itsepaljastelun halusta;-)

    Kaisa, kirja-arvostelut tosiaan koituvat yleensä aina samoille, mutta joskut tipahtelee muruja pöydän alle koirien syötäväksi:-)

    Kiitokset onnituksista!

    VastaaPoista
  9. Olenkohan nyt takinkääntäjä kun luovuin Kolmiokirja/romantiikan kirjoittamisesta ;)

    Toisaalta jaan kyllä pikkusiskoni mielipiteen, "Jos kirjassa ei ole lainkaan romantiikkaa, se on huono kirja."

    Miksi sana viihdekirjallisuus on niin arveluttava? Muualla maailmassa (ja suomessakin käännöskirjallisuudessa) viihde kirjallisuus on valtava bisnes.

    VastaaPoista
  10. Hei Satujose, Suomessa kirjallisuus on perinteisesti hyvin voimakkaasti kytketty kansanvalistukseen. Sen tehtävänä on ollut kielen ja kulttuurin luominen ja ylläpitäminen ja se on sen vuoksi sivistyneistön parissa koettu hyvin vakavana asiana. Rahvaan lukuharrastus sen sijaan on kanavoitunut ajanvietekirjallisuuteen. Viihdekirjat on nähty jotenkin uhkaaviksi, ne tähtäävät ihmisen (lue: rahvaan) viihdyttämiseen, ei siihen että ihmisiä piiskattaisiin ylittämään itseään, kehittymään paremmiksi (lue: hyödyllisemmiksi) kansalaisiksi. JOstain tällaisesta ajattelusta olen itse tulkinnut suomalaisen viihdekirjallisuusvastaisuuden olevan lähtöisin.

    Se että viihdekirjallisuus on bisnes on myös nähty uhkana, ja kyllähän se onkin sitä, koska bisneksellä näyttää olevan se taipumus, että se yhdenmukaistaa kulttuurituotteita. vrt. lukuisat radiokanavat joista kaikista saa nykyään kuulla ne samat hitit ja tyhjäpäisiltä vaikuttavien toimittajien hölöpölöt.

    VastaaPoista
  11. Hitto soikoon! Sun blogi on hävinnyt mun suosikkilistalta enkä ole käynyt täällä aikoihin! Onneksi löysin taas!

    Luin yhden kirjasi keväällä(Miehen tuoksu) ja pidin erityisesti huumorintajustasi.
    Onnittelut tittelistä! Mitä enemmän ikää tulee, sitä enemmän arvostan hyvää viihdekirjallisuutta. Esimerkiksi Marian Keysin This Charming Man oli viimeisin lukemani ja aivan huippuhyvä kirja!

    terveisin,
    -minh-

    VastaaPoista
  12. Ostin ensimmäistä kertaa elämässäni Ilonan. tietysti se oli juuri ilmestynyt uusi numero, jossa oli jo uudet kirjat. Teräsnaisesta en päässyt lukemeen.

    Sylvi

    VastaaPoista
  13. Hei Minh, tipahdin aika monen muunkin suosikkilistalta kun aloin sählätä, mutta hyvä kun löysit! Kiva että huumorintajumme natsaavat:-) Keyes on tosiaan jees.

    No voi rähmä Sylvi:-( Mutta varmaan oli jotain muuta kiinnostavaa sitte...

    VastaaPoista
  14. Hienoa hineoa ! Iltiksen ostoon siis.

    Minusta sinä et ole kirjailijana silkka viihdekirjailija, mutta ehkä kirjallisuusgenrejä kohtaan kokemani vastenmielisyys haittaa näkökykyäni.

    Kirjat, jotka olen sinulta lukenut, ovat kaunokirjallisuutta. Minusta.

    VastaaPoista
  15. Eeeei, älä enää osta, kun se juttu on vanhassa lehdessä. Sylvi justiin tuossa sanoi ostaneensa, mutta tänään on ilmestynyt uusi lehti.

    Niin, oon kyllä itsekin sitä mieltä, että kirjoitan ihan vaan kirjoja, mutta kun tässä maailmassa luokittelu on välttämätöntä, niin toi viihde on sitten mun lokero. Ja olkoon niin:-)

    VastaaPoista
  16. Olen muuten älynnyt yhden jutun: kommentit tulevat paremmin perille kun käyttää Firefoxia selaimena.

    Yritin nimittäin taas tuossa jo paljon aiemmin kirjoitella kommenttia, mutta meni niin vaikeaksi että lopetin. Herjasi ja oikutteli.

    VastaaPoista
  17. Firefoxia minäkin käytän:-)

    VastaaPoista

Kerro mitä mielessä!