maanantai 29. kesäkuuta 2009
Avautuminen
Susu kannustaa avautumaan ja vapautumaan häpeästä paljastamalla mitä turhakkeita on tullut hankittua. Vuosituhannen taitteessa hankin sanelukoneen, koska ajattelin että oikeaksi kirjailijaksi ehkä tullaan niin että tehdään maailmasta ja ihmisistä havaintoja ja mumistaan niitä tärkeän oloisena nauhuriin. Ajelin jonkin verran autolla niihin aikoihin ja näin itseni pitkien yksinäisten ajomatkojen aikana sanelemassa kuolemattomia havaintojani. Mutta en ole käyttänyt nauhuria kertaakaan sen jälkeen kun toin sen kaupasta kotiin ja kokeilin osaanko käyttää sitä. Jostain syystä tämä asia nolottaa minua. Luulen, että hankin nauhurin, koska olin lukenut lehdestä jonkin kuuluisan ja menestyvän kirjailijan sanelevan muistiinpanoja pitkien kävelylenkkiensä tms. aikana. Luulen että vihaan typeriä lehtiä juuri siksi, että olen niistä niin auliisti omaksunut kaiken roskan jota on ollut tarjolla.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
Hehheh, kuvittelen sinua mumisemassa siihen nauhuriin autossa.
VastaaPoistaJep, ihan turha vehje, parempi kuunnella vaikka musiikkia.
Mut olis se hienoa osata käyttää sellasta.
VastaaPoistaOnko sinulla käyttöohjeet tallella? Sanelukonettahan voit käyttää paitsi omien ajatusesti mumisemiseen ;) niin myös vaikkapa lähdemateriaalisi haastattelun tallentamiseen.
VastaaPoistaAina paranee Celia;-) Tuo se vasta ammattilaisuutta edellyttäisikin. Ei, minä raapustelen lähdemateriaalit erilaisiin vihkoihin ja kirjoihin ja irrallisiin lappusiin, joita en koskaan löydä sitten kun niitä tarvittaisiin.
VastaaPoistaTurhakkeita kyllä löytyy mm.
VastaaPoista1) Leivänpaahdin
En käytä koskaan. Pidän enemmän tuoreesta leivästä. Lieventävänä asianhaarana mainittakoon, että olen saanut vempaimen kylkiäisenä jostakin ostoksesta (mutta kylkiäinen vaikutti ostospäätökseeni).
2) Sähköllä toimiva minigrilli
Tähän pätee sama selitus kuin kohdassa 1.
3) Sykemittari
Työkaverini puhuivat minulle siitä, kuinka sykemittari innostaa liikkumaan ja huolehtimaan kunnosta. Vielä mitä; hiertää, kiristää ja tekee vapaa-ajastakin suorittamista. Liikun kyllä, mutta mittari saa pysyä kotona.
4) Kävelysauvat
Nämäkin hankin aikanaan työkaverini innostamana. Totesin hyvin pian, etteivät ne mitään innostaneet, vaan veivät kävelystä kävelemisen ilon ja vapauden tunteen. Kävelen mielelläni polkuja ja metsiä pitkin kun irralleen päässyt koira eli - milloin mihinkin suuntaan kaartaen ja eripituisin askelein esteiden yli harppoen, mutta kävelysauvojen kanssa on mentävä kuin veturi raiteillaan. Tylsää ja mekaanista touhua!
5) Bleiseri
Jokaisella naisella pitää ainakin yksi bleiseri olla? No, yhden ostin pari vuotta sitten. Inhosin kyseistä vaatekappaletta sydämeni pohjasta. En pitänyt kertaakaan. Ei se ruma ollut, ehkä se oli suorastaan ihan hyvännäköinen, mutta se tuntui teepaitoihin verrattuna päällä tönköltä, joustamattomalta ja pönöttävältä vaatekappaleelta. Kun sen laittoi päällensä, samat ominaisuudest tuntuivat siirtyvän itseenkin. Hyi, sentään!
Sanelukonekin minulla on, mutta ei se ole turhake. Aikanaan se on hankittu väitöskirjan aineistonhankintaa varten (nauhoitin haastattelut, johon väikkäri perustuu). Minusta sanelukone on kiva esine, jolla on mukava leikkiä. Luen toisinaan runoja ääneen ja kuuntelen sanelukoneelta, miten erilainen mielikuva samasta runosta syntyy, kun sanoja painottaa milloin milläkin tavalla ja laittaa tauot eri paikkaan. Joskus puhun sanelukoneelle omasta elämästänikin - ja kuuntelen parin päivän päästä "uusin korvin". Kummasti sillä tavoin saa etäisyyttä omaan itseen.
No sinultahan turhakkeita löytyi Arja! Minä en ole koskaan tajunnut kävelysauvojen ideaa. Sanelukoneelle sinulta löytyikin ihan järkiperäistä käyttöä. Oma työtapani on ehkä sellainen, ettei siinä koneita juuri kaivata.
VastaaPoistaPappilan mummo luki Merjan innoittaman kirjan naispuolisen papin elämästä. Kiitos. Se puhutteli.
VastaaPoistaHei anonyymi! Todella rohkaisevaa, että pappilassa koettiin kirjani puhuttelevana. Kiitos palautteesta!
VastaaPoistakivaa. Minun ei siis tarvitsekaan ostaa bleiseriä kun kohtapuolin valmistun ja vielä jos pääsen töihin? Olen myös aina inhonnut niitä, mutta ajatellut, että sitten kun olen oikeasti töissä ja aikuinen ja kaikkea niin täytyyhän minun näyttää siltä.. Olen 35 enkä omista bleiseriä, tarvinneekokaan.
VastaaPoistaKiitos Kirsti kivasta blogista ja kirjoistasi myös. t. tuleva kirjastotäti, joka yrittää olla nyrpistelemättä millekkään kirjallisuudenalalle, sillä kaikelle on elämäntilanteensa ja lukijansa. (väkivaltaisen mätön nyrpistelemättömyys on vaan usein vaikeeta.)