tiistai 9. kesäkuuta 2009

Myin sieluni Bodille 99 eurolla!

Kirjoituskursseilla nousee joskus esiin kysymys kurssilaisten tekstien saattamisesta kirjan muotoon. Minä kannatan sellaista lämpimästi, enkä kuuntele kyynisiä kirjaihmisiä, joiden mielestä kirjoja on maailmassa liikaa jo ennestään. Ystävät ja sukulaiset eivät välttämättä jaksa lukea aktiivisen kirjoittajan pöytälaatikkoirtoliuskoja, mutta hyvin toimitetun pienen kirjan he sitten saattavatkin lukaista ja niin maailma jälleen avartuu, informaatiota ja tunnetta siirtyy ihmiseltä toiselle.

Monet aktiiviset ihmiset ovat jo tehneet Bodin kautta kirjoja ja minullakin on ollut mielessä tehdä Pietarinmatkastani matkakirja. Käsikirjoitus on jo olemassa, se ei ole pitkä, vain parikymmentä liuskaa, ja sitten toistakymmentä valokuvaa. En kuvittele kirjan kiinnostavan muita, mutta ajattelin että retkelle osallistuneille se voisi olla mukava muisto. Mutta olen ollut saamaton. Kirjan tekeminen kiinnostaisi ihan senkin vuoksi, että prosessin läpikäytyäni voisin ehkä vähän paremmin neuvoa ja kannustaa kurssilaisia, kun he suunnittelevat omia kirjojaan.

Nyt sitten kävi niin, että Bodista tuli viesti. Saisin kokeilla ilmaiseksi BodClassic pakettia, joka pitää sisällään isbn-numeron, viivakoodin, kirjan välityksen kirjastoihin ja kirjakauppoihin. Mikä ei kylläkään tässä tapauksessa olisi ollut välttämätöntä, mutta päätin kokeilla. Minun ei tarvitse maksaa kokeilustani mitään, jos kerron prosessista täällä blogissani. Olen siis myynyt sieluni! Ja vielä halvalla! Mutta ehkä se kannattaa, jos tämän jälkeen pystyn neuvomaan kirjoittajakurssilaisia.

Vielä en ole edennyt kovin pitkälle. Kävin kirjautumassa palveluun, täyttelin sinne tietojani, mutta uuvuin nopeasti. Tajusin myös, että minun on ensin kuitenkin laitettava käsikirjoitus kuntoon, siitä päästä on aloitettava prosessi. Tässähän se kauan odotettu kesäloma nyt kuluukin. Jouduin myös heti uuden ongelman eteen. Jos on teoreettisesti mahdollista, että kirja hankitaan johonkin kirjastoon tai joku hölmö ostaa sen, minun täytyy kysyä luvat ihmisiltä, jotka esiintyvät valokuvissa. Ei muuta kuin sähköpostia kirjoittelemaan.

Share/Bookmark

4 kommenttia:

  1. Vitsi, ilmaiseksi :)

    Minä jouduin pulittamaan sen 99, mutta ei tarvinnut kysellä lupia.

    Blogissa on kirjanjulkistamisjuhlat, joten sinne.

    VastaaPoista
  2. Niinpä, tässä pääsee ihan korruptoitumisen makuun:-)

    VastaaPoista
  3. Haa, no sittenpä me monet lukijatkin täällä odottelemme, että tiedonvalosi tästä(kin) aiheesta päällemme lankeaa - sekin ihan ilmaiseksi. Minua prosessi ainakin kovasti kiinnostaa.

    VastaaPoista
  4. Hyvä, toivottavasti tästä on apua Millan:-)

    VastaaPoista

Kerro mitä mielessä!