Pyydän maailmankaikkeudelta anteeksi, että postaan nyt ihan solkenaan, mutta ihastuin huomatessani, että on olemassa blogi joka esittelee ruotsalaisten vihalappuja, vai kuinka tuo Arga lappen pitäisi kääntää. Itse koen kauhean luontaantyöntäväksi kun huomaan, että esimerkiksi taloyhtiön portinpieleen on ilmestynyt lappu, jossa sanotaan suurin piirtein niin että Hei älä kuseta sitä koiraasi tässä. Vihalappu ei kohdistu minuun, mutta silti se tekee minut levottomaksi. Se tekee levottomaksi, vaikka en minäkään nyt suorastaan kutsu kaikkia Turun koiria oman porttini pieleen kusemaan. Mutta yhtäkkiä tajusin, että persoonattomassa kaupunkiympäristössä tuollaiset viestit ovat kuitenkin jonkinlaisia elonmerkkejä. Niiden taustalla on tarinoita.
Ja sitten tuli mieleen, kun olin nuorena typynä ravintolassa. Menin käymään toiletin puolella ja kun palasin takaisin, oli kaljalasin alla lappu. Tule huoneeseeni, pikkuhissillä oven pielestä. En käy käsiksi. Terveisin naapuripöydän kaveri.
En mennyt pikkuhissillä mihinkään. Minua ei kiinnostanut naapuripöydän kaveri joka ei kävisi käsiksi. Vai oliko siinä joku muu vika. Minulla ei ollut käsitystä naapurin pöydän kaverin ulkomuodosta. Mutta vieläkin kaivelee, että mikä oli saanut hänet kirjoittamaan tuon lapun. Olisiko sittenkin pitänyt mennä. Onko säälittävää, että vielä kolmekymmentä vuotta myöhemmin muistan tuollaisen asian niin tarkasti.
perjantai 19. elokuuta 2011
Vihalaput ja muut laput
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
mielenkiintoinen muisto sekä havainto.. en olisi mennyt minäkään noilla tiedoilla..
VastaaPoistavihasta pitäisi päästä eroon kaikin keinoin..
jos ei muuten ei pidä reakoida siihen omalla vihalla..
Minä sain aikoinaan Espanjassa miestarjoilijalta lapun, jossa luki "I want to see you tonight". Olin vasta alle 20 v. ja lautasliina pyöri päässäni koko loppuloman.
VastaaPoistaVihaisuus, vihamielisyys, vihoittelu, kiukuttelu, ärtyily, ärsyyntyminen, vihastuminen, kiukku, suuttumus, harmitus, ja jopa raivo.
VastaaPoistaKyllä vihastuminen tai suuttumus oikeista asioista on hyväkin asia, ei siitä pääse. Välinpitämättömyys tai täydellinen sokeus tai kuurous, on vaarallisempaa kuin se että ihminen suuttuu mikäli on asiallista aihetta.
Trilogiasi kolmannessa osassa mm ärsyynnytään aika monta kertaa (tämä ei ollut moite), niin aiheesta kuin vähän aiheettakin...;)
Olen joskus ennenkin tästä vissiin sanonut, että ei tunne sinänsä ole vaarallinen, ei mikään tunne. Torjuttu ja padottu viha on pommi joka räjähtäessään saa paljon tuhoa aikaan, paljon enemmän kuin jos vihantunteensa olisi saanut käsitellä. Se ei onnistu mikäli jokin tunne kielletään. Se miten ihmiset sitten ilmaisevat harminsa aiheet, ja suuttumuksensa, se on toinen juttu ihan.
Vihalappusen takana on ihminen jolla on todennäköisesti muutakin kerrottavaa. Koko tarina.
Olen nähnyt ihmisen menevän sekaisin padotun vihan takia. Hän joutui pitkälle sairaslomalle eikä koskaan oikein palannut entiselleen. Kumma juttu, että höyrykattilassa pitää olla varoventtiili, ettei se vahingossa räjähdä, mutta ihminen ei saa purkaa patoutumiaan, koska ne voivat olla - hyh, hyh - vihapuhetta.
VastaaPoistaHilpeitä nuo ruotsalaisten laput. Sellaisia on muuten löydetty Pompeijin kaivauksissakin. Kun ihmisellä alkaa keittää hän saattaa yltää loisteliaisiin vihan ilmauksiin.
Vanha Erkki
Joo, Vanha Erkki,sanovat myös mm masennusta tunteiden termospulloksi, siellä niitä kiukkuja ja muita angsteja haudotaan kunnes kuuppaan tulee oikosulku, ja se pimenee. Naks vaan. Kyllä niinkin kurjasti voi varmaan käydä ettei tokene siitä oikosulusta koskaan.
VastaaPoistaEikä tätä nyt pidän ymmärtää niin, että tässä liputtaisin väkivallan ja vihanlietsonnan puolesta.
Aikatherine, eikö kuitenkin ole tervettä vihastua jossain kohtaa?
VastaaPoistaHeidi, voin vain kuvitella tilanteen. Olin itsekin epsanjassa tuon ikäisenä. Joo.
Hirlii, jokaisella tunteella on tosiaan tärkeä arvo, koska ne ovat informaatiota ja auttavat suunnistamaan. Tunteiden ohjaamana ei tarvitse ihan välittömästi toimia kuitenkaan, toisin sanoen ärsyttävää ihmistä ei tarvii heti vetää turpaan, vaan vasta miettimisen jälkeen...
Vanha Erkki, olisivatko tuollaiset vihalaput sitten jonkinlaisia varoventtiilejä kirjoittajilleen. Ilman lappuja voisi napsahtaa.
Kyltti koirankusetuksen kieltämisestä tuntuu tylyltä, jos on liikkeellä koiran kanssa ja viesti sattuu vastaan tulemaan. Kielto keljuttanee kuitenkin enemmän niitä koiranomistajia, joilla on huono omatunto lemmikkinsä lirauttelun valvomisesta.
VastaaPoistaTaloyhtiömme pihalle on kesäisin istutettu kukkia laatikoihin asukkaiden iloksi. Jostain syystä jotkut eivät tätä iloa meille soisi, vaan oikaistessaan tonttimme kautta pysäkille ovat repineet kukkia tai jopa kaataneet koko laatikon. Ehkä kieltotaulu "läpikulku kielletty" pelastaisi pihamme vandalismilta.
Tai sitten sellainen kieltokyltti vain innostaisi repimään lisää kukkia. Huomaan itse jotenkin kaipailevani aikoja, jolloin oli olemassa sosiaalista kontrollia naapurustossa. Ei sekään ongelmatonta ollut, mutta jotkut probleemit sillä vältettiin.
VastaaPoista"Spotta ej på golvet"
VastaaPoistaEikun. Vihapuhe - taas yksi aikamme stiiknasanoista. Se, mitä saa sanoa, käy kohta vähiin.
Minun ikkunani alle pysäköi viime talvena sitkeästi muuan kaksvitonen mies. Hetken päästä kotteron viereen pysäköi toinen auto. Puhun talojen välisestä kevyen liikenteen rantatiestä.
Keksin ensin viedä tuulilasinpyyhkimen alle viestin, että pysäköintitilaa on paljon noin 25 metrin päässä.
Ei tulosta.
Seuraavaksi kehotin melkein-kaimaani käymään silloin tällöin puolestani laputtamassa.
Tilaa tuli, aamuöinen autonkäry hävisi.
Mutta. Sitten autot kasaantuivat talon toiselle puolelle autotallini oven eteen. Kehittelin taas lappua seinään, ihan kohteliaasti.
Mutta sitten kerran piti auto saada ulos, jotta pääsisi ajoissa lentokentälle. Oli aamuviisi! Siinä sitä oli tööttäämistä, että minua arvokkaampi vaikutusvalta järjesti minut matkaan.
Vai vielä vihalappuja! Jos olisin mukiloinut autot ... hm ...
- Liisa -
Ymmärrän, että lappusten vieminen on saattanut vaikuttaa tarkoituksenmukaiselta tuollaisissa tilanteissa;-)
VastaaPoistaEi kannata vetää turpiin, tosin ihmistä kuin ihmistä saatetaan läimiä toisin tavoin samoin tavoin, ja se ottaa kyllä luonnon päälle.
VastaaPoistaTänään kuunnellessani radiota kuulin ensimmäistä kertaa, että uutistenlukija käytti sanaa "vihamielinen teko", puhuessaan kahden valtion välisistä suhteista. Siis hyvin voi olla, että tämänkaltaista ilmaisua on käytetty ennenkin sodasta, mutta en vaan ole tajunnut sitä.
Enivei. Kyse oli Israelin ja Palestiinan kauan kestäneestä sotaisesta suhteesta ja uutistenlukija sanoi: " ... osapuolet ovat sopineet pidättäytyvänsä vihamielisistä teoista toisiaan kohtaan ..."
Vihapito ei varmaan ihanhetikohta ole päättymässä heidän välillään, mutta sentään uutisoinnissa käytettiin ilmaisua "vihamielinen", joka kertoo täsmälleen sen mistä on kyse.
En huomannut, kommentoiko joku jo tätä, mutta suomalainen termi taitaa olla "heippalappu". Mitä voimme päätellä suomalaisten ja ruotsalaisten välisistä kulttuurieroista tässä? Ruotsalaisista se on vihaa, meille vain tapa tervehtiä. ;)
VastaaPoistaRuotslaiset ovat herkempiä aistimaan heippalappujen takana piilevan animaalisen raivon?
VastaaPoista