Vaihdoin mustekasetin

Se on minulle aina pieni henkilökohtaisen kriisin paikka, kun printterin mustekasetti pitää vaihtaa.

Mistä johtuu, että olen jo 23 vuotta kirjoittanut tietokoneella ja tulostanut erilaisilla printtereillä, mutta vieläkään minulle ei ole kehittynyt sellaista itseluottamusta, että uskoisin homman hoituvan tuosta vain? Prosessiin liittyy monta jännitysmomenttia alkaen siitä osaanko tilata netistä oikeanlaisen kasetin. Mutta nyt minulla on taas uusi mustekasetti, joka sallii minun suoltaa muutaman tuhat liuskaa laadukasta kotimaista proosaa uumenistaan, mikäli sellaista minusta irtoaa.

Tänään on kirjoitussession jälkeen vuorossa vanhan opiskeluaikaisen ystävän tapaaminen. Kolmekymmentä vuotta on vierähtänyt niistä ajoista, kun istuimme luentojen jälkeen Hämeenportissa ryystämässä kaljaa. Onpa mukava nähdä.

Vaihdoin mustekasetin

Kirjastonkäyttäjä

Wikipedia sanoo, että sarjakuvastripissä on yleenä kolme tai neljä ruutua. Onko kauhea virhe jos niitä onkin viisi. Tässä on nyt eka versio stripistä, jolla saattaisin osallistua sarjakuvakilpaan, mikäli itsetuntoa riittää.

Ps. toivokaa onnea, vajaa kaksi tuntia ja näyttötutkintoni alkaa.

päivitys 15.43

Olen nyt virallisesti julkaisugraafikko. Voin rehellisesti sanoa, että koskaan minua ei ole missään tentissä hiillostettu niin kuin nyt. Kovin hyvin en pärjännyt, hyvät tiedot suunnittelusta ja ilmaisusta, riittävät tiedot työkaluista. Ihan oikea arvio mielestäni, en olisi parempia arvosanoja ansainnut. Tärkeintä on, että ei jäänyt koulu kesken, vaikka välillä tuntui etten jaksa millään.

Kirjastonkäyttäjä

Aku, ihan varmasti saat tehdä Majavakeväästä leffan, jos tahdot!

Lemmikki Louhimies oli kehunut Majavakevättä Iiriksessä. Osakkeeni nousivat heti kohisten vähän siellä sun täällä. Kuulin hänen myös antaneen Majavakevään pojalleen Aku Louhimiehelle ja ehdottaneen, että kirjasta pitäisi tehdä elokuva.

Tiedän, että tällaisesta eleestä on vielä pitkä matka elokuvaan, mutta ei se mitään, koska minua kuitenkin aika paljon piristää se, että alan ammattilainen näkee kirjani potentiaalit, ja mikä parasta, kehtaa kutsua minua tämän ajan Astrid Lindgreniksi (!!)

Huvittavaa sinänsä, että tuossa Iiriksen arvostelussa on myös lause: Tämä on taidetta, ei viihdettä. Siis tuo huvittaa, kun muistaa miten paljon olen aikoinani vääntänyt tyttöviihteen puolesta kättä. Mutta onneksi kukaan ei muista.

Aku, ihan varmasti saat tehdä Majavakeväästä leffan, jos tahdot!