Katselin eilen A-talkin alkoholikeskustelua.
Studiossa oli kaksi puoluetta. Panimoteollisuuspuolueen edustajat vaativat alkoholimyyntiin vapautuksia, koska siten saadaan ihmisiä työllistettyä ja maailma muuttuu taas vähän paremmaksi. Ja huolipuolue, jotka vastustavat näitä vapautuksia, koska ne lisäävät alkoholin kulutusta mikä taas lisää ongelmia ja kärsimystä. Haluammeko tosiaan lisätä työllisyyttä lisäämällä poliisin ja pelastuslaitoksen töitä.
Panimoteollisuuden edustajat ovat sillä kannalla, että ihmisen täytyy itse saada päättää paljonko juo ja mistä ja milloin hakee juomansa, mutta Virosta asti viinaa ei saa hakea, koska jos niin tehdään viinan tuomat rahat eivät koidu meidän yhteiskuntamme ylösrakennukseksi.
Huolipuolue taas sanoo, että kysymys ei ole ihmisestä ja hänen kyvystään päättää asioita ja pysyä olosuhteiden herrana. Kysymys on alkoholista. Joka on siis riippuvuutta aiheuttava myrkky. Ja johon sen vuoksi pitäisi aina suhtautua kuten myrkkyyn. Ihmisellä ei tarvitse olla geneettistä alttiutta eikä hänen tarvitse joutua elämässään suuriin vaikeuksiin tullakseen alkoholistiksi. Riittää kunhan käyttää alkoholia riittävästi. Vaikka sitten iloon ja hauskanpitoon. Jos käyttää tarpeeksi usein, tulee riippuvaiseksi. Ja kuten sanottu, tämä johtuu alkoholin ominaisuuksista, ei ihmisen ominaisuudesta.
Tästä voi joku päätellä, että olen alkoholin anniskelun vapautuksia vastaan. Historia osoittaa, että jos ei ole toiminut kieltolaki, kun sitä on kokeiltu, ei hyvää ole seurannut alkoholin vapauttamisestakaan. Kun alkoholin saatavuus paranee, sen tuottamat ongelmat lisääntyvät.
Vallalla on sellainen ideologia, että ihminen on mahtava yksilö. Hän voi itse päättää juoko vai eikö juo. Vaikka hänelle kannettaisiin eteen maailman kaikki viinat, hän päättää itse. Ja tavallaan tämä on tottakin. Olen itsekin vapaan tahdon kannalla. Ihminen on vapaa valitsemaan, periaatteessa. Mutta käytännössä ihminen on heikko laumaeläin. Kun viinaa on joka puolella, ihminen kokee, että sitä sopii sitten juoda enemmän, varsinkin kun muutkin juovat enemmän. Meillä on kyky toteuttaa vapaata tahtoa, mutta usein se tahto ei sitten kuitenkaan riitä jos muut näyttävät toimivan jollakin toisella tavalla.
Miksi piti nyt tämmöisestä asiasta päivittää. Mielessä oli monta muuta juttua, mutta aamulla herätessä tämä oli ensimmäiseksi mielessä.
Studiossa oli kaksi puoluetta. Panimoteollisuuspuolueen edustajat vaativat alkoholimyyntiin vapautuksia, koska siten saadaan ihmisiä työllistettyä ja maailma muuttuu taas vähän paremmaksi. Ja huolipuolue, jotka vastustavat näitä vapautuksia, koska ne lisäävät alkoholin kulutusta mikä taas lisää ongelmia ja kärsimystä. Haluammeko tosiaan lisätä työllisyyttä lisäämällä poliisin ja pelastuslaitoksen töitä.
Panimoteollisuuden edustajat ovat sillä kannalla, että ihmisen täytyy itse saada päättää paljonko juo ja mistä ja milloin hakee juomansa, mutta Virosta asti viinaa ei saa hakea, koska jos niin tehdään viinan tuomat rahat eivät koidu meidän yhteiskuntamme ylösrakennukseksi.
Huolipuolue taas sanoo, että kysymys ei ole ihmisestä ja hänen kyvystään päättää asioita ja pysyä olosuhteiden herrana. Kysymys on alkoholista. Joka on siis riippuvuutta aiheuttava myrkky. Ja johon sen vuoksi pitäisi aina suhtautua kuten myrkkyyn. Ihmisellä ei tarvitse olla geneettistä alttiutta eikä hänen tarvitse joutua elämässään suuriin vaikeuksiin tullakseen alkoholistiksi. Riittää kunhan käyttää alkoholia riittävästi. Vaikka sitten iloon ja hauskanpitoon. Jos käyttää tarpeeksi usein, tulee riippuvaiseksi. Ja kuten sanottu, tämä johtuu alkoholin ominaisuuksista, ei ihmisen ominaisuudesta.
Tästä voi joku päätellä, että olen alkoholin anniskelun vapautuksia vastaan. Historia osoittaa, että jos ei ole toiminut kieltolaki, kun sitä on kokeiltu, ei hyvää ole seurannut alkoholin vapauttamisestakaan. Kun alkoholin saatavuus paranee, sen tuottamat ongelmat lisääntyvät.
Vallalla on sellainen ideologia, että ihminen on mahtava yksilö. Hän voi itse päättää juoko vai eikö juo. Vaikka hänelle kannettaisiin eteen maailman kaikki viinat, hän päättää itse. Ja tavallaan tämä on tottakin. Olen itsekin vapaan tahdon kannalla. Ihminen on vapaa valitsemaan, periaatteessa. Mutta käytännössä ihminen on heikko laumaeläin. Kun viinaa on joka puolella, ihminen kokee, että sitä sopii sitten juoda enemmän, varsinkin kun muutkin juovat enemmän. Meillä on kyky toteuttaa vapaata tahtoa, mutta usein se tahto ei sitten kuitenkaan riitä jos muut näyttävät toimivan jollakin toisella tavalla.
Miksi piti nyt tämmöisestä asiasta päivittää. Mielessä oli monta muuta juttua, mutta aamulla herätessä tämä oli ensimmäiseksi mielessä.
Tekstit
Minä tasapainoilen jossainn välimaastossa: jaan huolipuolen ajatuksia mutta toisaalta kannattaisin toimenpiteitä joiden avulla esim. tilaviinejä ja pienpanimo-oluita ja -siidereitä saisi helpommin: tuoteryhmänä eivät kuitenkaan taida olla ongelmakäyttäjien suosikkeja mutta olisi kiva jos kauppareissulla voisi joskus napata mukaan vaikka pullon hyvää trappistiolutta tai jotain kotimaista vastaavantavoittelijaa...
VastaaPoistaEivät ole ongelmakäyttäjien suosikkeja, mutta kuten A-klinikkasäätiön edustaja sanoi, ongelma eivät olekaan ongelmakäyttäjät vaan suuri ryhmä tavallista alkoholia käyttävää kansaa, josta ryhmästä osa voi lipsahtaa sinne ongelmakäyttäjien puolelle kun alkoholin saatavuutta lisätään. Sen tähden itse kuulun kyllä huolipuolueen porukoihin, mutta tämähän ei tarkoita, ettenkö mieluusti maistelisi erilaisia viinilaatuja ja vaikka trappistioluita.
VastaaPoistaKylhän maitokauppatason alkoholien väkevöityminen on paljon ongelmia aiheuttavaa. Se nyt on niin itsestäänselvää, että vain oma syvä ja sokea rakkaus kuningas alkoholiin voi saada sen näyttämään epätodennäköiseltä tai vähäiseltä ongelmalta. Yleensäkin alkoholiongelmissa on keskeistä se pelaako huolto? Mahdollisesti kaikki tunnemme jonkun, joka ei voisi olla yhtä riippuvainen aineistaan, jos ei huolto pelaisi. Jos ei oma puoliso kantaisi pulloja Alkosta kotiin, niin harrastaminen olisi oleellisesti hankalampaa jne., kun sitä ei välttämättä enää kunnolla sängystä ylös pääse saati Alkoon. Ehkä sinne lähikauppaan juuri ja juuri pääsisi ostamaan nyt sallittavia isompivolttisia juomia...
VastaaPoistaEhkä myös ihmisen taipumus itsepetokseen auttaa tässä. Jokainen mielellään ajattelee itsestään, että pystyy tekemään täysin itsenäisesti ostopäätöksensä. Hinta ja saatavuus eivät vaikuta, vaan ihminen ostaa vain sen verran kuin tarvitsee ja mitä tarvitsee.
VastaaPoistaOn nyt pakko kommentoida.
VastaaPoistaAlkoholinkäytöstä puhutaan aina niin, että mielessä on vain se asunnoton rapajuoppo, jonka alkoholiongelma on ihan toisenlaatuinen kuin keskiluokkaisen tai varakkaan ihmisen elämäntapajuopottelu. Olen nähnyt tämän hyvin läheltä keskiluokkaisessa perheessä kasvaneena. Paremminvoivan tai varakkaan väestönosan päihdeongelmista ei puhuta, ja he eivät edes saa (eivätkä hae) siihen apua riittävän ajoissa. A-klinikan tyyppi on oikeassa, hän tietää mistä puhuu.
A-oluiden tullessa ruokakauppaan vahvojen oluiden käyttäjäkunta vain kasvaa. Osalla oluen ystävistä homma varmaan pysyy hanskassa, mutta on todella monia joille tämä vapaus ei ole vapautta, vaan voi olla että se on kuolemaksi.
Pienpanimoiden oluita saa jo aika runsaasti, ainakin marketeista. Ne ovat keskioluen vahvuisia ja se kyllä riittää, ihan hyvin. Jos oluesta tykkää, niin se hyvä maku ei ole prosenteissa, se on ihan muussa.
Panimoalan edustajat väittävät, että olut maistuu parhaimmalta vähän vahvempana, siksi sitä pitäisi saada vahvana kauppoihin. Mutta on se minusta oikeastaan vähän kohtuutonta, että toisessa vaakakupissa on yhden väestönosan suistaminen suurkulutuksesta ongelmakulutukseen ja toisessa joidenkin oluthifistelijöiden maksimaalinen nautinto. Joka itse asiassa ei ole heiltä kielletty, koska näitä parempia ja vahvempia oluita kuitenkin saa ostaa vaikka kuinka paljon alkosta.
Poista