Piti lähettää onnittelukortti. Menin postiin ja valitsin kortin. Olin iloinen siitä, että minulla on uusi Rotring tussikynä, jolla huonompikin käsiala näyttää kohtuullisen kauniilta. Olen sitä paitsi harrastanut viime kuukausina aktiivisesti tekstaamista, joten ajattelin että onnittelukortin kirjoittaminen on helppoa.
Ajattelin, että kirjoitan kortin siellä postissa ja lähetän samoin tein. Asetuin pöydän ääreen, kaivoin uuden hienon tussikynäni, mietin mitä kirjoittaisin, avasin kynän ja pläts! Uusi hieno kynäni valutti kortin päälle puoli patruunallista mustetta.
Eikä minulla tietenkään ollut imupaperia, ei mitään muutakaan paperia. Ja siinä kun ihmettelin, tajusin että kynä valui koko ajan ja pian sormeni, anorakkini, reppuni onnittelukortista puhumattakaan olivat musteen peitossa.
Tuli sellainen James Potkukelkkamainen olo, mikäli joku vielä muistaa Pirkka Pekka Peteliuksen muinaisen sketsihahmon.
Apuva, apuva, aapuuva!
Ajattelin, että kirjoitan kortin siellä postissa ja lähetän samoin tein. Asetuin pöydän ääreen, kaivoin uuden hienon tussikynäni, mietin mitä kirjoittaisin, avasin kynän ja pläts! Uusi hieno kynäni valutti kortin päälle puoli patruunallista mustetta.
Eikä minulla tietenkään ollut imupaperia, ei mitään muutakaan paperia. Ja siinä kun ihmettelin, tajusin että kynä valui koko ajan ja pian sormeni, anorakkini, reppuni onnittelukortista puhumattakaan olivat musteen peitossa.
Tuli sellainen James Potkukelkkamainen olo, mikäli joku vielä muistaa Pirkka Pekka Peteliuksen muinaisen sketsihahmon.
Apuva, apuva, aapuuva!
Tekstit
